LauraHuhtasaari Politiikka on pääosin mielipiteitä

Agricolasta alkanut kieli haastaa yhä

Taipuisa ja persoonallinen suomen kieli moninaisine murteineen on kiehtova. Suomen murteissa on osin päällekkäisiä merkityksiä. Nuorena tyttönä olin ensimmäistä kertaa nykyisten appivanhempieni luona kylässä ja muistan kuinka anoppini sanoi minulle: ”Kehtootko sie hakkee maidon pöytään?” Savolainen murre oli minulle vieras ja ajattelin, että totta kai kehtaan, ei minua lainkaan hävetä hakea maitoa jääkaapista. Kehtaa sana tarkoitti anopilleni viitsimistä ja minulle kehtaamista. Helsingin yliopistossa on tänä vuonna hyväksytty kokonaan savolaismurteella kirjoitettu kandidaatintutkielma eli kantituatintutkiilma on kirjutettu savolaismurttiilla.

 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun syksyllä 2013 alkavat maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä. Toteutuessaan tämä tarkoittaa sitä, että pääkaupungissamme saa jatkossa maisteritasoista kauppatieteellistä koulutusta vain englannin ja ruotsin kielellä. Eikö suomenkielisellä opiskelijalla ole oikeutta saada maisteritasoista opetusta Helsingissä suomen kielellä? Eikö Suomessa asuessa tarvita suomenkielistä termistöä ja ammattikieltä esimerkiksi yritysjuridiikassa?  Yliopistolaki säätää yliopistojen opetus- ja tutkintokielestä, joka voi olla suomi tai ruotsi. Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. Lain mukaan siis lisäksi, ei sijasta. Kansanedustaja Jussi Niinistö kirjoittaa blogissaan, että yliopiston näkemyksen mukaan mahdollisuus suorittaa kandidaatin tutkinto suomen kielellä riittää täyttämään lain vaatimuksen opetuksen järjestämisestä suomeksi. Niinistö jätti tästä kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

 Englannin kieli on tärkeä ja isossa roolissa jo nyt, koska opiskelijat joutuvat monilla tieteenaloilla omaksumaan paljon englanninkielistä kirjallisuutta, sillä kaikkea materiaalia ei ole saatavana suomeksi. Esimerkiksi tähtitieteessä suomenkielistä tutkimusta tai kansallisia julkaisuja ei ole. Tutkimustuloksista raportoidaan kansainvälisissä lehdissä englanniksi.

 Pienen kansallisvaltiomme kansalaisina meidän tulee harjoittaa kielipolitiikkaa, joka tukee suomen kielen tieteellisen sanaston kehittymistä. Tieteen ja teknologian sanastoa tarvitsevat avoimessa yhteiskunnassa kaikki, jotka haluavat ymmärtää uutisia ja ottaa osaa päätöksentekoon.  Sitä tarvitsee suuri yleisö ja se on tarpeellista kielen itsensä kannalta. Kielen kehittyminen on välttämätöntä, koska muuttumaton kieli on kuoleva kieli.

 Ken on kielistä kaikkein kaunein? Tarinan mukaan Aino Acktén esittämä suomen kielen lause: "Aja hiljaa sillalla" olisi voittanut Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 kauneimman lauseen kisan italialaisten jäädessä toiselle sijalle. Netissä on asiasta ristiriitaista tietoa, koska toisaalta jotkut lähteet kertovat Suomen jääneen kisassa Italian jälkeen toiselle sijalle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

”Kehtootko sie hakkee maidon pöytään?”

Kehtootko hakkee maetoo pöytää, sanoisin minä, savolaisittain.

"kantituatintutkiilma on kirjutettu savolaismurttiilla".
- No ei tuokaan savolta kuulosta. Ensinnäkään savolaene ei tunne kantitaattia. Jos kuitenkin yrittäisi niin menisköhän se näin: kantituatin tutkimus on kirjotettu savolla (tai savoks).

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

"savolla"?

immeisten kiälellä.

Reijo Tossavainen

Savolaisena joskus harmittaa, kun murretta taitamattomat "riäkkeevät" ilmaisukykyistä savon murretta. Siksi en yritäkään käyttää muita murteita, edes leikilläni. Murteen vahvuus on sen aitoudessa, vivahteissa.

Mummoni eli liki satavuotiaaksi ja oli erinomainen murteen taitaja. Vanhemmat lukijat muistavat, että Niilo Ihamäki teki pitkän sarjan radioon, jonne hän haastatteli murteen taitajia. Kerran Helsingissä ajaessani avasin autoradion, ja sieltä alkoi kuulua tuttu "viäntäminen". Olin ajaa kolarin, kun kuuntelin vanhaa nauhoitetta niin innoissani.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Laura Huhtasaari puuttui aiheellisesti myös samaan asiaan kuin pari päivää aikaisemmin Lalli, Aalto-yliopiston pöyristyttävään suomen kielen syrjintään. Tästä käsittämättömän tyhmästä päätöksestä olisi pidettävä meteliä, niin että tämä, pääasiassa ilmeisesti RKP:n juonima hanke, ei missään tapauksessa toteutuisi.

Ensi viikolla, 9.4. Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä näemme myös, miten viime kuukausina ruotsalaisuutta innokkaasti markkinoinut Yleisradio arvostaa kansan yli 90 prosentin kieltä ja kulttuuria.

Reijo Tossavainen

Ei luultavasti juuri mitenkään. Niin oli tilanne ainakin Kalevalan päivänä, suomalaisen kulttuurin päivänä.

Mauri Hyhkö

Ramadanin aikaan tuli ainakin ohjelmaa paastoamisesta.

Joachim Seetaucher

Milloin alavilla mailla hallaa, ajele sillä lailla hiljalleen illalla sillalla fillarilla, Milla!

Mauri Hyhkö

Hö ös fö mö! Heinäsaaren hento neito! Onhan kielillä eroa.
"Miä oon poteva", mitä tarkoittaa savonkielellä?

Joachim Seetaucher

-Yrjö, älä rääkkää sitä ruisrääkkää!

-No ehä mää mitää ruisrääkkää rääkkääkkää, riivatun räkäpää!

Mauri Hyhkö

Sju sjuksöterskor sjöter sju sjösjuka sjömen.

Mauri Hyhkö

Snadina Stadissa skrinnattiin ja skulattiin pilleriä ja lätkää Väiskillä. Stagat oli fedusta eikä ollu syddejä ja skrinnarit broidin vanhat. Skimbattiin Seurikseen tai Meikun hyndälle. Jos oli fyrkkaa tsörattiin sporalla tai dösällä Kauppikselle dokaan snadit borkat ja skruudaan Stadin, Suomen, maailman parhaat lihikset.

Mauri Hyhkö

Sit skramlattiin gillaa ja tsöbattiin futisboltsi ja nappisbläägät Rakesta ja mentiin Saharaan skulaamaan fudista ja sit Hietsuun tsimmaamaan ja dokaamaan Apsia.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kun henkilö työkseen pyrkii edistämään tietyn intressiryhmän etuja asioiden poliittisessa valmisteluvaiheessa, onko hänen tehtäväkuvansa savon murteella "taastavaekuttaja" vai "lopparj"?

Mauri Hyhkö

Kauppinen muutti Savoon ja kaikki alkoivat kutsua häntä "Kaappiseksi". Häntä otti se päähän niin paljon, että hän muutti nimensä Kaappiseksi. Tämän johdosta savolaiset alkoivat kutsua häntä "Kuappiseksi".

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

http://www.finnica.fi/keski-suomi/murteet/keuruu.htm
Mihin perustuu sitkeä, nykypäiviin asti säilynyt käsitys, jonka mukaan juuri Keuruun seudun murre edustaa kauneinta ja puhtainta suomea? Vastauksen antoi jo runsaat 150 vuotta sitten Antero Varelius: Keuruulla ovat eri murteet "harmonisesti yhdistyneet keskenään".
Keuruun puheenparsi näyttää todellakin olevan kielimuoto, jossa ovat tasapainoisesti sekoittuneet kielemme läntiset ja itäiset ainekset. Karkeistaen voi sanoa, että Keuruun murre sisältää sekä länsi- että itämurteidemme keskeisiä aineksia, mutta siitä puuttuvat niiden jyrkimmät ja samalla ärsyttävimmät erityispiirteet. Tästä syystä se myös tuntuu olevan lähempänä yleiskieltämme kuin monet muut murteemme.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset