LauraHuhtasaari Politiikka on pääosin mielipiteitä

Kunnon Eurooppalainen sanoisi, jo riittää!

Satakunnan Kansan mielipidekirjoituksessa ”Kuin EU-unta vaan” (24.1.) Jarkko Lammi haastoieurovaaliehdokkaita vastaamaan ja ottamaan kantaa. Ensimmäiseksi Lammi kysyy ketkä eurovaaliehdokkaista kannattavat liittovaltiota? EU:n liittovaltiokehitys on jo pitkällä. Yhdysvaltojen osavaltioilla on tällä hetkellä enemmän valtaa kuin unionin jäsenmailla. Esimerkiksi Yhdysvaltojen osavaltiot eivät vastaa toisten osavaltioiden veloista. Kyse on nyt siitä, miten pitkälle vallan keskittäminen päästetään. Liittovaltiokehitys tapahtuu hivuttamalla ja askel kerrallaan. Eläketurvasta ja muusta sosiaalipolitiikasta on Euroopan unionissa tähän saakka päätetty pääosin jäsenvaltioissa. EU:n talouskoordinaatio ulottuu kuitenkin yhä vahvemmin myös sosiaaliturvan alueelle. Samalla sosiaalipolitiikan avulla halutaan tasata suhdanteita. EU-maiden taloudet halutaan kietoa toisiinsa erottamattomalla tavalla. Sitten ei unionistakaan pääse enää edes teoriassa irti. Jos unionin suunta halutaan kääntää, sen on tapahduttava näissä vaaleissa. Vuonna 2019 se on todennäköisesti mahdotonta. Euroopan rauha, vapaus ja demokratia eivät vaadi tulonsiirto-unionia, päinvastoin.Globalisaation raameissa sopii tuumiskella, ovatko suomalaisuus ja kansainvälisyys jotenkin keskenään ristiriidassa ja toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Meidän suomalaisten ei tule luopua omasta päätösvallastamme, jotta voisimme päteä globaaleissa kuvioissa. Yhteistyö on sopimista, ei sanelemista.


Lammi varoitti myös EU:n päästökaupasta. Tähän vastaan, että EU:n sisäinen päästökauppa on ollut virheratkaisu. EU vastaa 10 prosentista globaaleista päästöistä. Globaalissa maailmassa toimivat vain globaalit ratkaisut. Euroopan teollisuus on ollut maailman puhtainta, jos ajatellaan päästöjä tuotantotonnia kohden. Päästökauppa vääristää kilpailua ja antaa saastuttajalle kilpailuetua. Samalla se siirtää työpaikkoja pois Suomesta ja nostaa sähkön hintaa.


Viimeisenä Lammi halusi kuulla ratkaisuja yritysten haluttomuuteen maksaa veroja.Verotulot ovat kestävin ja tärkein hyvinvointivaltion ylläpitäjä. Veroparatiisipalveluita käyttävien yritysten kuriin saamiin vaatii monia uudistuksia. Yksi niistä on konsernitason yhteisverotus, jonka pohjana on yhdistetty tilinpäätös, jossa voitot, tappiot, myynti, palkat, varallisuus ja muut tunnusluvut on yksilöity veroaluekohtaisesti. Sen sijaan, että yritystä yritetään verottaa ikää kuin kaikki sen tytäryhtiöt olisivat erillisiä ja toisistaan riippumattomia, veroviranomaiset voisivat tarkastella koko konsernia yhtenä kokonaisuutena. Verottajan tulisi pyydettäessä saada tietoja pankeilta.Tässä EU:n kannattaisi tehdä yhteistyötä. Tämä tarkoittaisi pankkien osittaista pankkisalaisuuden avaamista. Verottajan tulisi olla myös itse aktiivinen hakemaan tietoja. Tarvitsemme tutkivaa journalismia pitämään meteliä yritysten veronkierroista. Läpinäkyvyys ja julkisuus on myös hyvä toiminnan vahti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset