LauraHuhtasaari Politiikka on pääosin mielipiteitä

Hyvinvointivaltion puolesta!

Velkaantuminen ajaa meitä kohti sisäistä devalvaatiota. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju esittää, että palkkoja pitäisi leikata 10 prosenttia. Vaikka suomalaisten palkkoja leikattaisiin huomisesta alkaen kymmenellä prosentilla, asumiskulut ja työmaalle liikkumisen hinta pysyvät ennallaan. Palkkojen leikkaukset johtaisivat kotimarkkinayritysten myynnin supistumiseen, mikä johtaisi palkkojen lisäleikkaustarpeeseen ja irtisanomisiin. Sisäisestä devalvaatiosta syntyy kierre. Lukujen valossa se näyttää pahalta nykyisissä testimaissa.

 

Talouttamme koettelee parhaillaan itsenäisen Suomen viides lama. Keskeinen voima talouskriisien ja lamakausien voittamisessa sekä uuden kasvukauden vauhtiin saattamisessa on kaikissa aiemmissa koettelemuksissa ollut valuutan voimakas heikentäminen tai heikentyminen. Vain kolmannes Suomen viennistä suuntautuu euromaihin, joten euron vahvuus kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla on merkinnyt Suomen vientiyrityksille alituista kilpailurasitetta. Kuten kansantalouden perusteissa opetetaan, ja jokainen alennusmyynneissä käynyt voi todeta omakohtaisesti, tuotteiden hinta vaikuttaa kysyntään. Vapaasti kelluva valuutta säätelee siis kilpailukykyämme sopivaksi. Kansallisen valuutan palauttamiseksi liittyisi taloudellisia ja poliittisia kustannuksia, mutta sisäinen devalvaatio on vielä kivisempi tie. Liberan toimitusjohtaja Anders Ekholm kutsuu sisäistä devalvaatiota ”työttömyysdevalvaatioksi”. Kilpailukykyämme kohentaisi myös “EKP devalvaatio”. Tässä ratkaisun avaimet ovat pääasiassa Saksan käsissä, eivät meidän. Saksa ei ole senkään vertaa talousveturi kuin se on joskus ollut. Se on kasvurohmu, jonka vaihtotaseen hurja ylijäämä pakottaa muita maita yhä raskaampiin alijäämiin. Euro ja EKP tukevat tätä rohmupolitiikkaa.

 

Tärkeää on oman teollisuuspolitiikan toteuttaminen. Terve protektionismi on elementti, jonka turvin paikallinen tuotanto pystyy kukoistamaan ja niiden joukosta löytyy vientituotteita, joita voidaan tuotekehityksen ja markkinoinnin keinoin suunnata laajemmille markkina-alueille. Harva uusi firma pystyy valloittamaan maailmaa heti kättelyssä. Ensin myydään kotimarkkinoille ja kasvetaan tulorahoituksella. Toimiva kotimarkkina on lähes välttämätön edellytys varsinkin aloitteleville yrityksille, jotta tuotekehitykseen ja markkinointiin tarvittava pääoma karttuisi kassavirrasta, eikä ulkopuolisella rahoituksella, jonka intresseissä on vain pääomalle saatava korko ja mahdollisimman alhainen rahoitusriski. Globaalitalouden kova ydin on suurpääoman omistajat. Heidän tavoitteitaan maailmanlaajuiset kulutusmarkkinat palvelevat erinomaisesti. Itsenäisesti ajatteleva kansalainen tai mahdollisimman omavarainen valtio on sellaisen järjestelmän kannalta uhka. Suomi on jättänyt politiikan, tuon hyvän sirpin pellolle ruostumaan. Yli kasvaneen heinän läpi ei näe eteensä. Poliitikkojen pitäisi miettiä useampia vaihtoehtoja, eikä kulkea vain muiden eurokriisimaiden mukana. Hyvinvointivaltio tarvitsee tervettä protektionismia, koska muutoin toteutuu sanonta: tyhmän eväät syödään aina ensin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Laina on lainaa, olkoon korko mitä tahansa. Toinen asia on, jos Suomi saa jatkuvan lainanottonsa anteeksi ja ryhtyy kansakunnaksi, joka naureskelee tyhmille lainanantajille.

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala

Varmasti tuo Atlantin takaa löytyvä iso maakin pyrkii tilanteeseen, jossa lainat ja velat annetaan anteeksi. Se on tosin todella hankalaa, koska maailman meininki perustuu siihen, että velat ja lainat pitää maksaa takaisin.

Ja jos sanon vielä tuosta valuutasta pari sanaa: Talousvaikeuksiin joutuva valtio voi aina säädellä oman valuuttansa arvoa, jolloin talouden tasapainotus on mahdollista. Oma valuutta on välttämättömyys, jos valtio haluaa olla itsenäinen toimija. Nyt sitä oman valuutan merkitystä pyritään loputtomasti kiertämään ja kieltämään. Puhutaan kaikenlaisista rakenneuudistuksista ja verouudistuksista sun muista. hohhoijjaa

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Otetaanpa oma itsenäinen raha- ja talouspolitiikka käyttöön.

Miksi Ruotsi saa olla euro-alueen ulkopuolella?

Eilen löysin komission päivityksen 4.6.2014 Ruotsia koskien.

Asiakirja, jossa kerrotaan, miksi Ruotsi ei ole mukana euro-alueessa on nimeltään:

”EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.6.2014
COM(2014) 326 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2014
(laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti)
{SWD(2014)177 final}”

Sitaatti sivulta 23:

”9. RUOTSI

Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Ruotsi ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.

Ruotsin lainsäädäntö – etenkään keskuspankkilaki, hallitusmuoto ja valuuttapolitiikkaa koskeva laki – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmat ja puutteet koskevat keskuspankin riippumattomuutta, keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa.”

Lataa teksti osoitteesta
http://www.ipex.eu/IPEXL-WEB/dossier/files/downloa...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Nykyisen ongelmatilanteen luonne onkin siinä kohden erilainen kuin 90-luvun alun lamassa, että silloin lama koski ennen kaikkea kotimarkkinoita ja kuluttajia. Vienti alkoi jo laman aikana vetää varsin mukavasti. Nyt puolestaan vienti sakkaa ja kotimarkkinoiden kysyntää on pystytty ylläpitämään olosuhteisiin nähden aika hyvin. Siksi työllisyysastekin on nyt parempi kuin silloin.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Vienti alkoi 90-luvun lamassa vetämään siksi että 80-luvulla liian korkeaan kurssiin sidottu markka laitettiin kellumaan syksyllä 92. Ilman tätä toimenpidettä myös vienti olisi pysynyt jumissa 90-luvulla.

Nyt kotimarkkinoita on tuettu velkaantumalla. 90-luvun lamassa kotimarkkinat menivät kuralle, koska samanaikaisesti ulkoisen devalvaation kanssa toteutettiin myös sisäinen devalvaatio. Nousuun olisi voinut riittää pelkkä ulkoinen devalvaatio, mutta silloin oltaisiin tietty velkaannuttu ehkä enemmän.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkä koko tässä hyvinvointivaltioajattelussa olisi syytä siirtyä (takaisin) tarveharkinnan puolelle - siis pois koko kansan subjektiivisista oikeuksista, joiden tolkullisuus ei enää vastaa oikeustajua.

Niitä tulee auttaa, joilla on todellinen avuntarve (tämä voi tulla jokaisen eteen), mutta koko kansan saattaminen julkistukiriippuvaiseksi ja samalla kalliin byrokratiahallinnon/ -valvonnan/ -nöyryytyksen piiriin on mieltä vailla oleva periaate, josta me jo kauan olemme maksaneet yli varojemme.

Eero Mattila

Devalvoinnilla voidaan auttaa vientiteollisuutta. Velkaantuneille kotimarkkina yrityksille devalvointi on kirjaimellisesti kuolinisku, kuten viime laman valuuttalainoja ottaneet edesmenneet yrittäjät tietävät.
- Julkinen sektori on liian suuri, tehoton ja kallis. Mikään muu toimenpide ei Suomea pelasta jos koko ajan syödään enemmän kuin tienataan. Jokaisen työntekijän pitäisi tienata oman palkkansa lisäksi jotain ektraa. Muuten velan maksukaan ei onnistu.
- Jollakin täytyy olla rohkeutta purkaa monimutkainen byrokratiakoneisto ja siihen luodut poliittiset palkintovirat, muuten maamme ajautuu auttamatta rahoituskriisiin ja sitten näitä säästötoimia tulee vaatimaan joku EU-komissaari...

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kannattaako tätä hyvinvointivaltiota puolustaa. Siitä on tullut itsetarkoituksellinen mantra. Ehkä jotain mikä on hyvää kannattaa säästää. Mutta tämä on tuottanut valtavan työttömyyden ja valtionvelan. Eläkesysteemi on romutettu. Jne.. Liian monet hyötyjät ajattelevat vain omaa lyhytnäköistä etuaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset