LauraHuhtasaari Politiikka on pääosin mielipiteitä

Vallanhimoiset ihmiset nostavat itsensä muiden yläpuolelle

  • Vallanhimoiset ihmiset nostavat itsensä muiden yläpuolelle
  • Vallanhimoiset ihmiset nostavat itsensä muiden yläpuolelle
  • Vallanhimoiset ihmiset nostavat itsensä muiden yläpuolelle

Olen parhaillaan Jerusalemissa rukousaamiaisella. Israelin presidentti piti hyvän puheen. Eräs toinen puhuja sai yleisön nauramaan: "Me juutalaiset odotamme messiasta ensimmäistä kertaa ja te kristityt toista. Kun sitten vihdoin messias saapuu, emmeköhän silloin pääse yhteisymmärrykseen." Ei niin paljon huumoria ettei myös totta. Olen täällä miettinyt erityisesti uskontojen merkitystä.  Usein sanotaan, että uskonnot ovat syy sotimiseen. Uskonsotia käydään. Perimmäinen syy sodille on kuitenkin vallanhimo. Valta ja vallanhimo ovat vanhimpia laumaominaisuuksiamme. Vallanhimo on rumimpia asioita maailmassa. Vallanhimoiset ihmiset nostavat usein itsensä muiden yläpuolelle. He myös inhoavat sananvapautta, vaikka itse mielellään halveeraavat muita. Valtaan pyritään luomalla kaaos. Hajota ja hallitse. Mitä enemmän kansanjohtajilla on valtaa, sitä ahtaammalle yksilö joutuu. Ahtaalla olevan ihmisen ajattelukyky supistuu ja luovuus kärsii. Vallanhalulla ei usein ole mitään rajoja. Siksi se johtaa konflikteihin, kateuteen ja lopulta sotaan. 

Kuulen usein sanottavan, että älä sotke teismiäsi politiikkaan. Uskontoa ei voida yksiselitteisesti erottaa muista ismeistä tai poliittisista ideologieista. Kommunismi on ismi. Kommunismissa ei ole jumalaa, mutta eihän kaikissa uskonnoissakaan ole. On paljon hyvin vanhojakin uskontoja, joissa ei ole jumalaa (buddhalaisuus, jainalaisuus ja suomalainen karhun kansa). Yhtä hyvin voisi sanoa, että älä sotke ateismiasi politiikkaan. Jokainen poliittinen puolue haluaa tehdä omasta ideologiastaan valtavirtaa. Niin krisrillisdemokraatit kuin vasemmistokin. 

Edesmennyt presidenttimme Koivisto sanoi: "Kyllä. Vihaan ateisteja, koska he haluavat itse tulla jumaliksi ja luulevat ymmärtävänsä asioita, joita kukaan ei ymmärrä." Selvyyden vuoksi korostan, että en minä vihaa ateisteja. Minun poliittinen päämääräni on pitää kiinni uskonvapaudesta ja erityisesti sananvapaudesta. 

Vapaus on korkeimpia arvoja. Sitä lainsäätäjien eli poliitikkojen tulee vaalia. Laki on opettaja. 

PS: Valitettavasti antisemitismi nostaa aina aika ajoin päätään. Ostin uuden korun. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Israelissa voikin varmasti mietiskellä syvästi vaikkapa Ukrainan kansanmurhaa 1930-luvulla.

Käyttäjän kraavi95 kuva
Keijo Räävi

Ateisti uskoo ettei ole Jumalaa. Tämän perusteella ateistikin on uskovainen.

Marko Parkkola

Kommunisti ei usko markkinatalouteen. Tämän vuoksi kommunisti uskoo markkinatalouteen?

Ateismi on erittäin typerä termi. Sanassa on kaksi osaa a ja teismi. Jälkimmäinen osa viittaa eksplisiittisesti jumaluskoon, kun ensimmäinen osa on kieltosana. Tällöin sana ateismi sisältää jo eksplisiittisesti jumalkäsitteen.

Itse en ole ateisti. Olen sellainen jota asia ei kiinnosta tuon taivaallista (sic!). Sille ei taida olla omaa termiäkään. Pitäisi ehkä keksiä sellainen.

Uskonto kiinnostaa minua toki antropologisena ilmiönä. Erityisesti juuri juutalaisten historia on tärkeä ihmisen ja yhteiskunnan rakentumisessa. Juutalaisten monoteismi oli jotain uutta ja ihmeellistä tuohon aikaan. Se myös vahvisti yhteiskuntaa, kun kansalaisten ei tarvinnut tapella siitä, mikä alijumalista on voimakkain.

Israelin historia on siinä mielessä mielenkiintoinen myös, että mitään Palestiinaa ja palestiinan kansaa ei tuolloin ollut olemassakaan. Filistelialaiset osuvat lähimmäksi, mutta heidätkin taidettiin lahdata yhdessä välissä sukupuuttoon.

Ei ole siis Lähi-itä muuttunut juurikaan muutamassa tuhannessa vuodessa. Juutalaisten ja lukuisten mesopotamialaisten uskontojen sijaan nyt käydään uskonsotaa islamin (joka onkin huomattavan tuoreempi uskonto) ja juutalaisten välillä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Ateismi on ihan hyvä termi. Se viittaa vain siihen, että ateisti uskoo, ettei jumalia ole. Monoteisti uskoo että on yksi Jumala, polyteisti uskoo, että on useita jumalia, ja panteisti uskoo, että jumaluus on kaikkialla. Mikään näistä ei ole uskonto vaan vain apriorinen kannanotto jumalien lukumäärään. Kuten Huhtasaari totesikin, buddhalaisuus on ateistinen uskonto, juutalaisuus, kristinusko ja islam monoteistisiä ja hindulaisuus polyteistinen. Sillä mihin ihminen uskoo vai uskooko mihinkään ei ole mitään tekemistä ihmisen älykkyyden kanssa; on älykkäitä ateisteja (esim. Albert Camus), älykkäitä kristittyjä (esim. Helvi Juvonen) ja älykkäitä panteisteja (esim. Eeva-Liisa Manner).

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #12

Kuitenkin ateismi kieltäessään järjellä käsitettävät todisteet jumalasta ajautuu väistämättä kohti järjettömyyttä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #14

Jumalaa ei voi todistaa olemassaolevaksi tai olemattomaksi. Voi vain uskoa tai olla uskomatta. Ateismi on siis yksi apriorinen kannanotto asiaan josta koskaan emme voi tietää mitään varmasti.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #15

Hämärässä ovat kaikki kissat harmaita!

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #17

Mikä tässä jäi hämäräksi?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #18

Tuo sinun ns. tieteellinen maailmankuva.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #19

Yritin kyllä kirjoittaa täysin selkeätä ja yksiymmärteistä tekstiä. Ikävää, jos rautalanka loppui kesken.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #15

Miksi jumalaa ei voi todistaa olemassaolevaksi, paitsi jos jumalaa ei ole olemassa? Olemattomaksihan ei käytännössä pysty asioita muutenkaan todistamaan, joten jätetään todistustaakka olemassaolon väitteen esittäjälle.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Parkkola, olet agnostikko.
Wikipedia selittää sanan agnostikko: henkilö, joka ei väitä tietävänsä, onko jumalaa olemassa; agnostisismin kannattaja; henkilö, joka ei usko jumalaan, koska sen olemassaoloa ei voi todistaa, mutta ei myöskään kiellä jumalan olemassaoloa, koska sitäkään ei voida todistaa

Agnostismi määritellään puolestaan:
Agnostismi ei tarkoita välttämättä uskonnottomuutta. Vaikka agnostikko kieltää esimerkiksi kristillisen jumalan olemassaoloa koskevan tiedon olemassaolon, agnostikko ei välttämättä ole ateisti eli hän saattaa silti uskoa Jumalaan, esimerkiksi ”tunteellisin perustein”.

Minä olen päättänyt olla kristitty agnostikko. Sellainen ei kuulemma kuitekaan käy.

Marko Parkkola Vastaus kommenttiin #25

En ole. Agnostikko säilyttää sen mahdollisuuden, että jumala voisi olla olemassa, kunhan hänestä annetaan vain todisteet.

Agnostikko on mielestäni oxymoron juuri yllä mainitun mukaan. Agnostikon täytyy olla teistinen, koska hän ei täysin kiellä jumalia. Tällöin voisi sanoa, että agnostikolla on vain usko heikolla tolalla.

Ateisti taas kieltää jumaluuden täysin ja tässä tuleekin se ongelma mistä jo kirjoitin. Ateisti on ikään kuin vailla uskoa, kun taas teistillä sitä on 1% tai enemmän. Termi on siis huono.

Lisäksi agnostikon ongelma on juuri todisteiden vaatiminen. Jumaluus ei ole todisteiden asia, vaan uskon asia. Itseasiassa todisteiden saaminen tuhoaisi koko uskon. Usko on epävarmuutta asiasta, kun tieto on varmuus asiasta. Uskova etsii merkitystä uskolleen, kun taas tietävä ei sitä enää etsi.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Presidentti Koivisto -vaikka oli monessa asiassa oikeassa- mokasi tuossa "ateisti-lausunnossaan". Presidentti Koivisto oli uskovainen ja lauloi kuulemma audin takapenkillä mielellään virsiä adjutanttiensa kanssa. Kuten uskovaiset yleensäkin, Koivisto ja "he" tuomitsevat voimakkaasti uskonnottomat (uskonnottomat eivät siis ole toisinajattelijoita).

Noteerasin tuon Koiviston lausunnon aikanaan ja jouduin oikein miettimään, onko Koivisto minulle sopiva presidentti? Koivistohan eli kuten opetti, mutta siis mielellään pilkkasi uskonnottomia. Toisaalta presidentti Kekkonen oli ollut tunnetusti huoripukki ja alkoholin suurkuluttaja, joka esitti uskovaista. Eli voidaan ajatella Koiviston ottaneen Raamatun ihan tosissaan, kun sen sijaan Kekkonen näytteli uskovaista.

Uskonnot -muiden syiden lisäksi- ovat kaikkien suurien ongelmien taustalla. Valitettavasti.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Pyykkölän kommentti on hyvin ristiriitainen. Samalla kun hän ainakin epäsuorasti tunnustautuu ateistiksi, hän haukkuu Kekkosta teeskenteleväksi juopoksi ja huoripukiksi.

Mistä hän nyt keksi yleispitävän moraalin ja etiikan, jolla Kekkosta nyt arvioidaan?

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Taisin sanoa, että "Kekkonen esitti uskovaista". Yleinen moraali ja etiikka ei edellytä kekkosia tai koivistoja.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Nyt kyllä meni logiikka perusteellisesti yli hilseen. Miten ihmeessä ateistiksi tunnustautumisesta seuraisi, että moraalisesti hyväksyy juopottelun ja huoraamisen. Mitkä sinänsä pystyvät kyllä sopimaan monen kristityksikin tunnustautuvan repertuaariin (ja jopa musliminkin...).

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

"Valitettavasti antisemitismi nostaa aina aika ajoin päätään."
.................

Miksi et vastusta Israelin hallituksen palestiinalaisiin kohdistuvaa rasismia? Vai onko sinulle raamatun dogmi, että "pyhä maa" kuuluu yksin juutalaisille tärkeämpi argumentti kuin Palestiinalaisten ihmisoikeudet?

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Ei niistä ole tehty kaulakorua.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Suomen kansa lienee pääsääntöisesti perinne-apateisteja. Meillä p
idetään sukupolvien ketjua yhdistävistä perinteistä mutta suhtaudutaan välinpitämättömästi käsitykseen yliluonnollisesta Jumalasta.

Eero Mattila

Blogin sisältö on mielestäni jonkinlaista tajunnanvirtaa niin jatkan sitä vähän lisää.
- Mihin näitä eri uskontoja nykypäivänä tarvitaan? Tarvitaanko valtion uskontoja?

- Täällä samalla Uuden Suomen alustalla joku kauhisteli seurakunnan suorittamaa metsähakkuuta. Kristilliset seurakunnat ovat osa suomalaista kulttuuria monen sadan vuoden ajalta - halutaan sitä tai ei. Ne pitävät yllä isoa osaa suomalaista rakennusperintöä - kirkkoja, hautausmaita jne.

- Mielestäni on täysin suomalaisten oma asia jos haluavat jonkun uskonnon nostaa valtionuskonnon asemaan. Kaikki maailman uskonnot eivät voi olla samalla viivalla. Toisaalta nykymuotoisessa kristinuskossa on voittopuolisesti hyvää tarinankerrontaa ja tapakasvatusta, jos esim. kirkollisvero poistetaan ja uskonnot jätetään oman onnensa ja kannattajakuntiensa hoitoon - kristilliset seurakunnat häviävät varmaan ensimmäisenä, koska niillä on kalliit kiinteistöt ylläpidettävinä.
- Halutaanko kristinuskon asemaa Suomessa horjuttaa? Millainen asenne kansanedustajille on?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset