Hoidetaan meidän lapset
Vähän aikaan sitten Porvoossa pienen 3-vuotiaan tytön elämä päättyi järkyttävällä tavalla. Tämän surullisen tapauksen myötä jokainen meistä miettii, miten tämä olisi voitu estää. Ennakkovaroituksia isän vaarallisuudesta oli runsaasti. Isä oli jo vienyt lapsen useasti yöksi pois vasten äidin tahtoa. Isä oli myös pahoinpidellyt vanhempaa tytärtään "kulttuuriinsa" kuuluvalla tavalla.
Tuhannen sosiaalityöntekijän vetoomus on aiheellinen.
"Työntekijöiden keinot vaikuttaa lastensuojelun toimintaedellytyksiin ovat vähäiset. Sosiaalityöntekijät yrittävät tehdä työnsä hyvin, mutta heidän vallassaan ei ole työolojen ja asiakasmäärien kohtuullistaminen. Voidakseen suojella vakavasti vaarantuneissa tilanteissa olevia lapsia, tarvitsevat lastensuojelun sosiaalityöntekijät rauhaa ja aikaa tutustua lapseen, luoda ja ylläpitää luottamusta sekä selvittää, millaisia lapsen läheiset ihmissuhteet ja arjen kokemukset ovat." (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/235550-poliitikot-ummistavat-silmansa-h…)
Päättäjien tehtävä on luoda yhteiskunta, jossa yksikään lapsi ei joudu kokemaan väkivaltaa. Äärimmäisiä tapauksia varten yhteiskunnalla pitää olla keinoja suojella lapsiaan. Tarvitsemme lisää resursseja, koulutusta ja ehkä jopa lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotta voimme tarjota lapsillemme turvallisen elämän.
Emme tarvitse kansainvälisiä sijoitusyhtiöitä rahastamaan lastenkodeilla. Meidän pitää ottaa uusi suunta. Meidän pitää pystyä tuottamaan sosiaali- ja terveyspalvelut ilman jättimäisiä kansainsälisiä pääomasijoittajia. Yksityiset lastenkodit olivat aiemmin pienten toimijoiden käsissä kuten yhdistysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien. Nyt olemme luovuttamassa vanhainkoteja myöten kaikki kansainvälisille pääomasijoittajille. Laatu ei tule paranemaan, mutta rahat menevät.
Barack Obama sanoi: "Yes we can." Tämä on oikea asenne. Me pystymme parempaan, me pystymme suojelemaan lapsiamme. Tällä hetkellä sijaisperheitä on vaikea löytää. Samaan aikaan meillä on lukuisia perheitä, jotka jonottavat adoptiolasta. Jonot eivät kohtaa. Suomessa tulee olla asetettu aikaraja huostaanotolle. Jos lapsen turvallinen paluu biologiseen kotiin on epätodennäköistä, lapsi voidaan adoptoida. Euroopan ihmisoikeussopimus korostaa perheen oikeutta, mutta tätä sopimusta tulkitaan esimerkiksi Britanniassa niin, että lapsi siirtyy automaattisesti adopotoitavaksi tietyn huostaanottojakson jälkeen.
Mitenkäs sitten se, että perhe ei varmaan halua välttämättä adoptoida jos on mahdollisuus menettää tämä lapsi. Eikö kuitenkin biologisille vanhemmille pitäisi jättää mahis parantaa tapansa ja saada lapset huostaansa osittain esim. jossain valtion valvonnassa tapaamisia tai kokonaan jos pystyvät osoittamaan muutoksen toiminnassaan.
Kuullostaa vähän julmalta jos lapsella ei ole enää oikeutta tavata tai nähdä biologisia vanhempiaan ja adoptio perheetkin varmaan haluaisivat ihan ”oman” lapsen eikä semmoista minkä voi koska vaan menettää biologisille vanhemmille.
Ilmoita asiaton viesti
Britanniassa adoptio on tosiaan melko yleinen ratkaisu kriisiytyneiden perheiden lasten kohdalla ja senkin vuoksi jo joka kymmenes adoptiolupa annetaan lapsen oikeuksia ja etua turvaavalle samaa sukupuolta olevalla avioparille…
Ilmoita asiaton viesti
Kunhan ensin saataisiin edes riittävä määrä sosiaalityöntekijöitä kartoittamaan tilanne, ja samalla kehitettyä sen rinnalle suunnitelmat jatkotoimenpiteistä.
”Suomessa jäätiin saivartelemaan” – Kansanedustaja vaatii Ruotsista mallia lastensuojeluun
Perhehoitoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) vaatii lastensuojelun työntekijöiden asiakasmäärän kirjaamista lakiin kiireellisesti.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/235555-kansanedus…
Ilmoita asiaton viesti
Tarvitaanko lisää resursseja?…resursseja mihin? Aukottomaan viranomaisvalvontaan ja vauvasta vaariin holhoamiseen? Välillä alkaa tuntumaan siltä että vastuu omista tekemisistä, valinnoista, päätöksistä ja seurauksista halutaan ulkoistaa sosiaalitoimelle ja yhteiskunnalle. Kyllä vanhempana pitää pystyä vielä tänäkin päivänä rationaaliseen ajatteluun myös perhesuunnittelussa ja elämässä sekä vanhempana puolustamaan lapsiaan tilanteessa kuin tilanteessa. Tähän kyllä 99,9% kykeneekin, mutta valitettavasti ei kaikki. Pitäisikö joka koti asettaa jonkin asteiseen viranomaisvalvontaan? Ei koskaan tule olemaan sellaista viranomaismäärää jolla pystyttäisiin estämään tällaiset mielipuolien teot. Näitä tapahtuu valitettavasti aika ajoin. ”Kultturellisiakin eroja” ihmisten käyttäytymisissä toki on, mutta ei maapallolla ole sellaista kulttuuria jossa pienten lasten tappaminen kuuluu yleiseen käyttäytymiseen. Ei todellakaan. Olen sitä mieltä että vastuu varsinkin omien lasten huolehtimisesta ja myös suojelusta kuuluu yksiselitteisesti lasten vanhemmille eikä viranomaisille. Lisäksi tämäkin valitettava tapaus olisi estetty jos olisi kuunneltu varoituksia ja toimittu järki kädessä. Ei toimittu ja tulos oli tämä.
Ilmoita asiaton viesti
… jo oli argumentti Porvoosta saada lisää mediahuomiota ???
Ilmoita asiaton viesti
Kahdeksanvuotias Eerika kuoli tiara päässään !
16.12.2012
Mitä teki Stvm-valiokunta tuolloin -11-15
Kepu 4
Kok 2
PS 2
sdp 2
rkp 1
vihr. 1
vas 1
Entä-15-kesäkuu-17
Stvm-ministeri Persu ja valiokunta?
Enä ne 200 päättäjää -12-17?
Ilmoita asiaton viesti
Eivät tehneet mitään kun ei kiinnostanut. Eikä tule kiinnostamaan riittävästi koskaan –valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
”Päättäjien tehtävä on luoda yhteiskunta, jossa yksikään lapsi ei joudu kokemaan väkivaltaa. Äärimmäisiä tapauksia varten yhteiskunnalla pitää olla keinoja suojella lapsiaan. Tarvitsemme lisää resursseja, koulutusta ja ehkä jopa lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotta voimme tarjota lapsillemme turvallisen elämän.”
Täysin totta. Sosiaalityöntekijöiden pitäisi myös pitää päättäjät, kuten lautakuntien jäsenet kunnissa, tilanteen tasalla, ja uskaltaa vaatia vaikkapa virkarikostutkintaa jos riittäviä resursseja ei kunnan taholta järjestetä.
Ongelmaksi toki muodostuu helposti se, että poliisilla on kokemusteni mukaan varsin huono halu ja kyky mieltää mitä ovat virkavirheet ja rikokset.
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen henkirikos on periaatteessa liikaa ja erityisen kammottavia ovat lapsiin kohdistuneet sellaiset. Ei siis ole väärin, etä tähänkin kolmevuotiaan surmaan kiinnitetään julkisuudessa huomiota ja pyritään löytämään keinoja asiaintilan parantamiseksi.
Kokonaisvaltaisesti asennoituen on kuitenkin muistettava, että oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Martti Lehden kokoaman Henkirikoskatsaus 2010:n mukaan vuosina 2002–2009 Suomessa surmattiin 46 alle 15-vuotiasta lasta. 63 prosenttia lapsista oli äidin surmaamia ja 28 prosenttia isän. Yksikään noista surmista ei ole vähemmän merkityksellinen kuin tämä nyt tapahtunut.
Ilmoita asiaton viesti
Tämähän on ensinnäkin ihan kauhea ja anteeksi antamaton teko. Ei voi ymmärtää, vaikka katsoisi asiaa minkälaisten lasien takaa hyvänsä.
Syitä voi hakea kulttuurieroista, miehen taustasta, lapsen äidin valinnoista, oikeastaan lähes mistä vaan…
Minusta syyt, että tämä pääsi tapahtumaan löytyvät osittain yhteiskunnastamme. Kaikkeahan emme voi estää – oli yhteiskunta millainen hyvänsä.
Esimerkkinä lainsäädäntö, oikeuden toimiminen ja sen valvonta. Minusta meidän lainsäädäntö laahaa perässä, verraten siihen missä elämme nyt.
Oikeus toimii hitaasti ja joskus jopa naivilla tavalla. Ei ole oikein, että mm. lapsiin liittyvät oikeustoimet kasvavat samalla kuin niiden käsittelyajat pitenevät. Tuntuu, että tuomioistuimet hakevat ennakkotapauksia korkeimpaaoikeutta myöten, vaikka meidän lainsäädäntö ei perustu ennakkotapauksiin, kuten esim. Yhdysvalloissa tai Englannissa.
Valvonta on paljolti resurssi- ja kyky- sekä halukysymys. Voimmeko suojella niitä, jotka ovat heikommassa asemassa, voimmeko taata, että oikeus on kaikille sama, voimmeko luottaa siihen, että oikeus tapahtuu, voimmeko valvoa vaikkapa sitä, mitä tapahtuu silloin kun emme ole istuntosalissa? Emme voi nyt.
Mitä me voimme tehdä, on laatia lakeja, jotka ottavat yhtäläisesti huomioon isän sekä äidin (isä ei ole aina se rikollinen, vaikka tässä tapauksessa olikin) roolit nyky-yhteiskunnan mukaisesti, valvoa tuomion/oikeuden päätöksen toteutumista (ei tapahdu, ellet joudu linnaan tms.), varmistaa riittävät resurssit valvontaviranomaisille ja oikeusistuimelle sekä huolehtia heidän pätevyydestään ko. ammattiin, jossa päätetään ihmisten jopa loppuelämää koskevista päätöksistä.
Valitettavasti elämä ei ole aina reilua. Syvät osanottoni tämän pikkutytön äidille ja läheisille.
Ilmoita asiaton viesti
Ikävä tosiasia on, että salassapitovelvollisuus hautaa paljon nyt tapahtuvaa monikulttuurisuutta yleisöltä piiloon.
Ilmoita asiaton viesti
Moni säätiön tai yhdistyksen ylläpitämä palvelu on tapettu myös puhtaalla byrokratialla:
äitikoti, lastenkoti, lastentarha, ns. puistotätitoiminta, yömaja, vanhainkoti jne.
—
Muuten onnittelut blogeista Huhtasaarelle! Kun hän kirjoittaa yhden, pari intomielistä tekee omaa anti-blogiaan kahdesta edellisestä. He vetävät vaalivankkureitasi kynäänsä säästämättä… 🙂
Ilmoita asiaton viesti
En aio osallistua suoranaisesti juuri tähän keskusteluun, mutta ihmettelen presidenttiehdokkaan mottoa, ”politiikka on pääosin mielipiteitä”.
Jos rouva Huhtasaari on rehellisesti tuota mieltä, hänen pitäisi olla kommentoimatta esimerkiksi luonnontieteellisiä asioita ihan tykkänään. – Ja jos taas ei ymmärrä luonnontieteellisistä eikä muistakaan tieteeseen liittyvistä asioista mitään – kuten tämän henkilön kohdalla on syytä olettaa -, ei voi myöskään ryhtyä demokraattisen länsimaisen kansakunnan johtajaksi! – Ne valtiot, joissa näin voisi käydä, ovat niitä, joista Huhtasaaren kannattajien kaltaiset ihmiset ovat välittömästi valmiita käyttämään esimerkiksi termiä ”banaanivaltio”.
Niin: ja sitten on tietysti Yhdysvallat!
Ilmoita asiaton viesti
Tuota Huhtasaaren mottoa itsekin aikoinaan ihmettelin. Eikä siitä niin kovin kauaakaan ole: http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi…
Ilmoita asiaton viesti
Voi pyhä yksinkertaisuus! Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää, et politiikka ”on vain mielipiteitä”? Ideologia ja aatekin on jokaisen mielipiteestä muodostunut ei siihen synnytä! Voisin hieman laajentaa Lauran teesiä ja todeta, et koko elämä on vain politiikkaa ”kehdosta – hautaan”..
Ilmoita asiaton viesti
Oliko liian musta mies kyseessä estääkseen lapsen lähelle pääsyn?
Ilmoita asiaton viesti
”Isä oli myös pahoinpidellyt vanhempaa tytärtään ”kulttuuriinsa” kuuluvalla tavalla.”
Arvoisa edustaja ja presidenttiehdokas voisi avata lausetta ja valaista meitä kertomalla mistä kulttuurista on kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ja kun Suomessakin ruumiillinen kuritus kumottiin vasta vuonna 1984 eikä se kuluneen 30 vuoden aikana ole vieläkään aivan tuntematonta, niin on tekopyhää puhua pahoista kulttuureista, joissa sitä ei vielä ole kielletty. Ei kulttuuri Suomessa eikä missään niin nopeasti muutu. Varsinkin fundamentaalikritittyjen piirissä on edelleen yleistä antaa selkäsaunoja lapsille.
Ilmoita asiaton viesti
Erkki K. Laakso: Jos nyt ymmärsin hiukan kryptisesti kirjoittamaasi kommenttia, olet sitä mieltä, että presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren näkemys ”politiikka on pääosin mielipiteitä” on validi.
Jos tämä premissi pitää paikkansa, on vielä moninkertaisempi vakavampi syy olla antamatta Laura Huhtasaarelle mitään kansallista luottamustehtävää.
Meillä ei – eikä missään muuallakaan – voi olla presidenttiä, joka a) kiistää tieteen monisataisten vuosien aikana saavuttamat tulokset, ja b) yrittää erottaa politiikan tieteestä!
Niinhän Huhtasaari yrittää mielipiteessään – ja motossaan – tehdä: ”Politiikka on pääosin mielipiteitä”. Laura Huhtasaari jättää – viisaasti kyllä(?) – määrittelemättä, mitkä politiikan ”pääosat” *eivät* kuulu pelkästään mielipiteiden alaisuuteen.
Ainakaan tiede ei ole mielipiteitä, ja jos presidenttiehdokkaalla (onneksi ei sentään tulevaisuutemme presidentillä) on sellainen käsitys, että maailmaa katsotaan kaikkinensa vain mielipiteisiin perustuvalla logiikalla, hän on omiensa joukossa – ja toivottavasti ymmärtää myös pysyä siellä!
Ilmoita asiaton viesti
”a) kiistää tieteen monisataisten vuosien aikana saavuttamat tulokset ja b) yrittää erottaa politiikan tieteestä”:)) No, huh..huh! Yritit sitten koplata evoluutioteorian politiikkaan? Koska politiikka on ollut ”tiedettä”?
Ymmärtääkseni (oikein), politiikka on vaikuttamista ja siis siten (mielipiteitten vaihtoa) ja mikä tärkeintä yhteisten asioiden hoitamista kunnallisella tai valtiollisella tasolla (eduskunta)..
Tiedehän on mitä suurimmassa määrin mielipiteitä! Esim. oikeustieteilijät väittelevät ja siis vaihtavat mielipiteitään yhtenään laista- ja laintulkinnasta ja tuomioistuinkäytännöstä ”ennakko- ja yksilöratkaisuista”..
Biologit- ja luonnontieteilijät käyvät samaa kilpaa ja ovat erimielisiä milloin mistäkin..
En ymmärtänyt kaunaisesta kirjoituksestasi kyllä yhtikäs mitään ja koitapa keskittyä sanomaasi siten, että jätä tunteet pois ja keskity itse asiaan?
Oishan se hauska tietää ja nähdä minkälaisia poliitikkomme ja hallitukset (valtarakenteineen) ovat esim. 5000 vuoden päästä ja asummeko tahi elämmekö enään tällä telluksella..
Ilmoita asiaton viesti
Jospa nyt ensin keskityttäisiin korjaamaan perheiden ja lasten kärsimät valtavat vääryydet, jotka nykyinen lastensuojelu mahdollistaa!
Lastensuojelu huostaa terveiden perheiden terveitä lapsia ystäviensä omistamiin lastensuojelulaitoksiin täysin fiktiivisin perustein!
Systemaattisesti tekevät terveistä hyvistä vanhemmista paperilla sairaita, väkivaltaisia, narkomaaneja ym…
Lapsille hankkivat turhia valheellisia diagnooseja ”yhteistyökumppaneiltaan” saadakseen lapsista nyhdettyä vielä enemmän rahaa!
Täten koko perheen elämä on lopullisesti pilalla ja itsemurhat, päihde- ja mielenterveysongelmat kukoistavat!
Mutta hei, onneksi joku tienaa!
http://lastenjaperheenetu.munblogi.com
Ilmoita asiaton viesti