LauraHuhtasaari Politiikka on pääosin mielipiteitä

Venator muistutus teollisuuspolitiikan tärkeydestä

Suomi on vihdoin tänä vuonna saavuttamassa 2008 bkt:n huipputason. Suomella on takanaan 10 menetettyä vuotta taloudessa, kun keskeiset kilpailijamaamme, kuten Saksa ja Ruotsi, saavuttivat finanssikriisiä edeltävän tuotannon tason jo vuosikausia sitten. Kansainvälisten talousuhdanteiden 2016 käynnistämässä talouskasvussa keskeisenä veturina on ollut Suomessa teollisuus. Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden heinäkuussa teollisuuden uusien tilausten arvo oli 12,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tämän Suomen positiivisen talouden vireen ylläpitämiseen sopii huonosti Venatorin päätös sulkea Porista titaanidioksiditehdas. Vuonna 2017 palossa pahasti palanut tehdas on määrä sulkea jo 2021 loppuun mennessä. Siihen asti tehdas toimii alennetulla tuotannolla ja jälleenrakennus lopetetaan heti kun on mahdollista.


Porin kaupungille ja alueen elinkeinotoiminnalle Venatorin tehtaan sulkeminen tarkoittaa suurta vastoinkäymistä. Pahempaa ovat vielä taloudelliset ja inhimilliset seuraukset niille 440 henkilölle, jotka menettävät työpaikkansa tehtaan suljettua. Tämän päälle tulevat vielä negatiiviset seuraukset liitännäiselinkeinoihin muun muassa logistiikkapalveluihin. Tehtaan sulkemisessa erityisen pahan sivumaun tuo se, että Venator oli vielä äskettäin sitoutunut tehtaan jälleenrakentamiseen ja tuotannon jatkamiseen.

Globalisoituva maailmantalous on armotonta nollasummapeliä, jossa toiset voittavat ja toiset häviävät. Korkmanin mukaan globalisaation suurimpana kielteisenä piirteenä on varallisuuden epätasa-arvoinen jakautuminen. Rikkaiden rikastuminen ja köyhien köyhtyminen ei ole yksinomaan globalisaation syytä, mutta monin tutkimuksin on osoitettu globalisaation sitä lisänneen esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. 

Suomi tarvitsee vahvaa teollisuusstrategiaa, jotta Porin Venatorin kaltaisilta tapahtumilta vältyttäisiin jatkossa. Suomi pärjää kyllä globaalissa maailmassa, jos teemme oikeita ratkaisuja. Suomi kenties teki virheen 2000-luvun alussa, kun se luotti liikaa pelkän IT-sektorin kannattelevan Suomen kansantaloutta ja antoi teollisuuden kilpailukyvyn rapautua. Metsäteollisuuden ohella Suomen teollisuudelle ratkaisevan tärkeä ala on kemianteollisuus. Tämän vuoksi Venatorin tehtaan sulkemispäätöksen jälkeen ei ole syytä jäädä laakereilleen makaamaan.

Porissa ovat kaikki edellytykset jatkaa korkean jalostusarvon teollista tuotantoa. Kaupungissa on huippukoulutettuja kemian alan osaajia, LNG-terminaali ja sähköistetty junarata satamaan asti. Vaikka ministeri Lintilä on tuonut esille mahdollisuuden anoa EU:n globalisaatiorahastosta tukea alueelle, ei tätä voida pitää akuutissa tilanteessa patenttiratkaisuna. Maan hallituksen on alettava välittömästi yhdessä Porin alueen elinkeinosektorin kanssa kartoittamaan mahdollisuuksia uudelle omistuspohjalle. Suomalaiset säätiöt ovat yhteiskunnallisia toimijoita, jotka haluavat sijoittaa pääomansa hyvin. Suorissa osakesijoituksissa säätiöistä saadaan strategisia sijoittajia. Valtion ja yksityisen sektorin hyvästä yhteistoiminnasta tärkeän teollisuuden haaran pelastamiseksi meillä on esimerkki telakkasektorissa, joka joitakin vuosia sitten oli kuoleman partaalla, mutta se saatiin pelastettua ja ala elää uutta vahvaa nousua.

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/735994fc-1d46-3782-a1c8-fb985467ba2e

https://www.talouselama.fi/uutiset/heinakuussa-teollisuuden-tilaukset-kasvoivat-reippaasti/dca9dca8-81e8-3be3-b7eb-b8acfe27324a

https://yle.fi/uutiset/3-10401381

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (107 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Minkä tutkimusten mukaan globalisaatio on lisännyt köyhyyttä?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Globalisaation myötä Kiina nosti tuollaiset 600 miljoonaa kansalaistaan köyhyydestä. Väitteet globalisaatiosta köyhyyden lisääjänä tai aiheuttajana ovat absurdeja. Tuloerot toki ovat kasvaneet, mutta ei se pelkästään globalisaatiosta ole johtunut.

Mario Basic

Poliitikon primäärinen tehtävä on huolehtia omista äänestäjistä ja vasta sen jälkeen muiden. Globalisaatio ilmiönä syntyi puhtaasti voiton tavoittelusta (omat valmistuskustannukset nousivat liian korkeaksi, voitot oli riittämättömät uudistusta ym. ajattelen ja Suomelle konkreettisesti oli myös paineita kansainvälistyä; sinänsä järkevä päätös suuryritysten ja verottajan kannalta). Mutta Lauran äänestyskunta muodostuu työntekijöistä, jotka menetti työnsä jo 1990-luvun syntyneen kriisin johdosta eivätkä enää pystyneet mukautumaan. Globalisaation edettyään niiden määrä kasvoi, kuten vaalien lopputuloksista on voitu päätellä. Myös niiden uudelleenkoulutus ilmeisesti epäonnistui ja tuntuva osa keskiluokasta niin ikään katosi. Henkilökohtainen käsitys vaan, toki tilastoilla todistettavissa tai sitten ei. Säästin kuitenkin itselleni kirjan "Ui tai uppoa" jos joskus innostun kirjoittamaan Suomesta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kiina nyt taitaa olla maailman protektionistisin maa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #37
Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #38

Vaikka kopioimalla wikistä:

"Protektionismi tarkoittaa taloustieteellisenä terminä valtion sisäisillä markkinoilla toimivien eli kotimaisten tuottajien suojelemista torjumalla ulkopuolista kilpailua esimerkiksi suojatullein, valtion suoralla tai epäsuoralla avulla, protektiivisin tariffein tai kiintiöin."

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #41

Makkonen, yrityksen perustaminen Kiinaan onnistuu nykyään alalle kuin alalle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Itseasiassa jos koko maailman väestöä tarkastellaan kokonaisuutena, globalisaatio on kaventanut tuloeroja radikaalisti. Köyhimpien maiden asukkaiden tulot ovat nousseet suhteessa nopeammin kuin vauraiden länsimaiden asukkaiden tulot. Yksittäisiä maita tarkastellessa löytyy sellaisiakin esimerkkejä jossa tuloerot ovat kasvaneet.

Laura Huhtasaari

Globalisaatio on vaikuttanut siihen, että köyhätkin maat ovat päässeet kelkkaan mukaan, kuten Kiina ja Intia, eli maapallon tasolla voidaan sanoa, että tuloerot eivät ole kasvaneet. Sen sijaan Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa eriarvoistuminen on jopa kehitysmaiden luokkaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Eriarvoistuminen tai tuloerojen kasvu ei ole sama asia kuin köyhyyden lisääntyminen. Mutta kaipasin niitä tutkimuksia joihin viittasit. Kai olet tähän mennessä jo oppinut lähteen merkitsemään?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #6

On köyhyyttä ja köyhyyttä, nimittäin absoluuttista ja suhteellista. Työpaikkojen menettäminen lisää suhteellista käyhyyttä, varsinkin USA:n kaltaisessa heikon sosiaaliturvan maassa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #11

Ehkäpä Venator toimii Trumpin toimintaa ennakoiden ja hankkii titaanidioksidin tuotantolaitoksen Yhdysvalloista.
https://www.icis.com/resources/news/2018/07/16/102...

Huhtasaaren suosikki iski taas suomalaiseen nilkkaan…

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #26

Jos Trumpin porukasta otetaan mallia, pitäisi ensin päättää tekeekö siten kuin Trump puhuu vain niin kuin hän ja hänen jälkikasvunsa tekee. Eli Trump on brändi, jolla leimattua krääsää on tuotettu ja tuotetaan esimerkiksi Kiinassa. Miksi ei USA:ssa jos on muka sydämen asia tehdä USA:sta mahtava jälleen siirtämällä sinne tuotantoa takaisin.

Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen

Mää olen todella hämmästynyt. UKssa kehitysmaiden luokkaa, eriarvoistuminen? Britit on aina ollut aina hemmetin törkeän eriarvoinen yhteiskunta, vasta ay-liike ja vasemmisto sai hommaan jotain rotia ja lapsityövoimakin kiellettiin. Margaret 80-luvulla teki tyhjäksi monta hyvää asiaa, mikä olisi vienyt tuotakin kansakuntaa eteenpäin eriarvoisuuden poistamisessa. Suunnaton kuvitelma siitä että omistaminen ja yksityistäminen on se ainoa oikea tie. Ainoastaan markkinoiden hallitsemattomat liikkeet ja Falklandin sota pelasti näennäisesti Margaretin.
Onhan se, joidenkin kannalta, meilläkin on esimerkkejä lastensairaalasta kansaiaiskeräysineen mikä yhtäkkiä jäikin jonkun säätiön omistukseen...Mutta hyvä kun saatiin sairaala ja Berner ministerinpaikan. Nyt tehdään kaikki mitä LVM tietyt virkamiehet ovat halunneet, kun se olis niin mageeta ja berner toteuttaa ministeriönsä virkamiesten haaveita, ja omiaankin, koska omistaminen on hienoa ja ohjaa yhteiskuntaa...
.
Mitä Huhtasaari kaipaa, sitä että USAn autoteollisuus ei ole pystynyt uudistumaan ja ovat tehneet suuria virheitä strategiassaan, täysin ylimielisyyttään. Tuloksena huonoja autoja jotka japsiautot hyvällä suunnittelullaan voittaa koska vaan.
Homma on ei-globalisaation kannalta yksinkertainen, voidaan me ajella kaikki helvetin huonoilla autoilla jotka on tehty kotimaassa, ja turvata kotimaan teollisuus, paitsi kestää 32v että saa ukista oman mersun,

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

#1
Missä blogin alustaja mainitsee globalisaation lisäävän köyhyyttä? Koetin etsiä sitä kohtaa, mutta en löytänyt.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

#12
"Rikkaiden rikastuminen ja köyhien köyhtyminen ei ole yksinomaan globalisaation syytä, mutta monin tutkimuksin on osoitettu globalisaation sitä lisänneen esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. "

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen Vastaus kommenttiin #14

Eiks tuossa nimenomaan tarkoitettu eriarvoistumista ja tuloerojen kasvua?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

On lisännyt köyhyyttä Suomessa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #17

Ei ole havaintoa tuollaisesta.

Havaintoa on siitä, että 90-luvulla kun lama-alkoi niin pudotettiin heikoin tulokymmenys pois kelkasta, eli heillä ei tulot ole nousseet.

Vastaavaa oli 60-luvulla jolloin ylimääräisiä ihmisiä muutti työn perässä ruotsiin kun muuta ei ollut.

Viimeiset 10v sitten ollaan eletty velaksi kun suuret ikäluokat eläköityi ja Nokia mokaili.

Tälläisillä veivauksilla Suomen korkeaa vaurautta ja nopeata toipumista pienistä kriiseistä pidetty yllä. Se on aina ollut näennäistä, kun sille laitetaan joku muu maksajaksi. Edellisessä 60-luvulla häviäjät muutti pois, 90-luvulla ne jätettiin kitumaan köyhyyteen ja nyt tuleva sukupolvi maksaa.

Tämä ei liity mitenkään globalisaatioon, se on suomalainen tapa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #20

Itsestäänselvästi Suomi ja suomalaiset köyhtyi kun työpaikat menivät ja menevät edelleen halvempiin maihin. Omaisuutta myydään ja eletään velaksi että pystymme pitämään hyvinvointivaltion kulissia päällä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #21

Nurinkurisesti suomalaiset vaan ovat vaurastuneet ja menee paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

Paitsi toki heikoimmalla tulokymmennyksellä. Ja tulevilla sukupolvilla jotka eivät saa eläkettä ja joihin kohdistuu velan maksu.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #56

"Paitsi toki heikoimmalla tulokymmennyksellä. Ja tulevilla sukupolvilla jotka eivät saa eläkettä ja joihin kohdistuu velan maksu."

Ja sitten niitä todisteita. Miksi pitää valehdella kuin joku vasemmistolainen konsanaan?

Pienituloisimman desiilin ostovoima on korkeammalla kuin koskaan ennen. Ja viimeisen vuosikymmenen ajan se on ollut nopeiten tulojaan kasvattava porukka. Reaalitulojen kasvu yli 10%.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #67

"Pienituloisimman desiilin ostovoima on korkeammalla kuin koskaan ennen."

https://www.kela.fi/-/yli-400-000-henkiloa-sai-per...

Toimeentulotuki tarkoittaa sitä, että on niin pohjalla että ei enää varat riitä ja ei voi käytännössä mitään millä jotain arvoa. Jos tienaa jotain niin se leikkaa toimeentulotukea. Se on siis kitkuttelua ja lasketaan kymmensenttisiä mihin ruokaan rahat riittää.

Jännästi ulosotossa vastaavia määriä porukkaa: https://yle.fi/uutiset/3-9754346

Maksuhäiriömerkintöjä valtavat määrät: https://www.kaleva.fi/uutiset/talous/suomessa-on-n...

Leipäjonot kasvavat: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/leipajono...

Ihmiset joilla on toimeentulotuki, ulosotto tai maksuhäiriömerkintä ovat pääsääntöisesti pohjilla.

Tässä vähän historiaa: http://www.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/sostur...

Tukijärjestelmiin tosiaankin on tehty leikkauksia laman jälkeen ja työttömyysturvaa rakennettu sellaiseksi "karenssirysäksi" jossa tarkoitus on kytätä ihmisiä ja keksiä mahdollisimman helposti verukkeita katkaista toimeentulo.

Toisin sanoen, meillä on ollut huomattavan paljon velkaantunutta väestöä 90-luvulta saakka, ulosotot kasvussa, iso osa väestöä toimeentulotuen varassa (joka estää vaurastumisen) ja ihmisiä sitten pidetään velka-karenssi-ulosotto-toimeentulotuki -kiikussa. Siihen sitten vielä sekin kun noissa oloissa voi tulla mielenterveydellisiä ongelmia että henkiset resurssit eivät jaksa byrokratiaa ja mihin, tulee helposti lisäkatkoksia saamattomien tukien muodossa: https://yle.fi/uutiset/3-8447134

Siinä olisi hallituksella tekemistä että saisi ihmisten tulot katkottomiksi riippumatta siitä missä elämäntilanteessa ovat kun syömisen tarve ja asumisen kulut eivät ole katkottomia ja Kelan etä-Jeesus ihmeparantaja lääkärit toteavat kaikki työkykyisiksi ja terveiksi näkemättä ihmistä, ellei ole esittää röntgenkuvia irti olevista ruuminosista.

Kannattaa myös huomioida että näissä on tilastoharhoja että paperilla näyttää paremmalta ja oma talous kohenee mutta samanaikaisesti leipäjonot kasvussa, heikoimman tulodesiiilin lapset ovat ryysyissä koulussa ja näkyy siis samanaikaisesti kurjistumista. Se ostovoiman kasvu ei kohdistu kaikkiin ja tämä on se juttu.

10% tulojen kasvukin on sivuseikka jos asumisen ja ruoan menot nousevat 11%.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #79

Toimeentulotuki on erittäin korkea etenkin kasvukeskuksissa, sillä asumisen kustannukset nostavat tukitasoa. Tehokkain tapa vähentää toimeentulotuen hakijoiden määrää on leikata tukitasoa. Esimerkiksi 150€/kk leikkaus ja 150€ omavastuu asumismenoihin sopisi paremmin toimeentulotuen väliaikaiseen luonteeseen.

Maksuhäiriöiden määrällä tai leipäjonojen pituudella ei ole kuin aihetodistearvoa. Ihmiset tallovat toisiaan henkihieveriin jonottaessaan euron ilmaisia ämpäreitäkin. Olisihan se ihme jos ilmaisia muutaman kympin ruokasäkkejä ei jonotettaisi.

10% oli nimenomaan reaalitulojen kasvu, eli se huomioi hintojen muutoksen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #81

"Tehokkain tapa vähentää toimeentulotuen hakijoiden määrää on leikata tukitasoa. Esimerkiksi 150€/kk leikkaus ja 150€ omavastuu asumismenoihin sopisi paremmin toimeentulotuen väliaikaiseen luonteeseen."

Ongelma onkin se kun toimeentulotuki ei ole väliaikainen luonne vaan se on muuttunut jossain kohtaa kiinteäksi osaksi tuloja, eli enste muut tuet ja loput toimeentulotuesta.

Mielestäni toimeentulotuki pitäisi palauttaa alkuperäiseen muotoonsa että se olisi väliaikainen ja poikkeustilanteisiin kun ei ole asuntoa tms. Se tosin tarkoittaisi myös sitä, että asumisen ja elämisen peruskulut pitäisi saada laskettua ja/tai muita tulonsiirtoja nostettua niin, että toimeentulotukea ei tarvitsisi kuin 1% väestöstä.

Käyttäjän PontusJanKristianSderblom kuva
Pontus Söderblom Vastaus kommenttiin #21

Juuri näin, emme pysty kilpailemaan hinnoilla näitä halpatyövoiman maita vastaan. Siksi on saatava työn /tuotannon hinnat alas ja se onnistuu vain devalvoimalla. Tätä emme voi taas käyttää ennen omaa valuuttaa ja se ei onnistu ennen irtautumista EU:sta.
Toki itse kuuluisin häviäjiin kun ainut omaisuuteni, eli tönön arvo myös romahtaisi. Lapsillen tekisin kuitenkin palveluksen, he pääsisivät nauttimaan sitten uudesta noususta.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

"Minkä tutkimusten mukaan globalisaatio on lisännyt köyhyyttä?"

Tämän kysymyksen taustalla lienee tämä kohta blogikirjoituksessa:

"Korkmanin mukaan globalisaation suurimpana kielteisenä piirteenä on varallisuuden epätasa-arvoinen jakautuminen. Rikkaiden rikastuminen ja köyhien köyhtyminen ei ole yksinomaan globalisaation syytä, mutta monin tutkimuksin on osoitettu globalisaation sitä lisänneen esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa."

Lainauksessa on kummallista se, että tekstiin vain yhtäkkiä pompsahtaa Korkman ilman, että häntä on aikaisemmin siinä mainittu. Tähän on hyvä selitys, joka selittää myös Salosen kummasteleman argumentin: huolimaton plagiointi.

Alkuperäinen teksti on tämmöinen:
"Globalisaation suurimpana kielteisenä piirteenä Korkman pitää varallisuuden epätasa-arvoista jakautumista. Rikkaiden rikastuminen ja köyhien köyhtyminen ei ole yksinomaan globalisaation syytä, mutta monin tutkimuksin on osoitettu globalisaation lisänneen huomattavasti kaikkein rikkaimpien varallisuutta etenkin kehittyneissä maissa."

Ja lähde: https://yle.fi/uutiset/3-9887030

Tarinan opetus: Ei riitä, että vähän vaihtelee sanamuotoja, alkuperäinen ajatus olisi hyvä säilyttää, ettei tulisi suotta valehdeltua.

Laura Huhtasaari

Vaikka ”plagioinkin” Korkmania hieman eri sanajärjestyksellä kuin YLE, niin minusta asia on molemmissa ihan sama.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #97

Kerrotko sitten yhden niistä monista tutkimuksista, joihin viittasit, joka osoittaisi köyhien köyhtineen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #98

Minä sanoisin etä useammasta suomalaisesta on tullut köyhä kuin että olisivat merkittävästi köyhtyneet, toki kaikki leikkaukset sosiaaliturvaan ja omavastuiden nostot ovat vaikeuttaneet useammalla arjesta selviytymistä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #99

Saataahan tuo olla noinkin. Kunhan reagoin väitteeseen, että köyhät köyhtyvät. Ainakin Suomessa tilastot kertovat päinvastaista.

Laura Huhtasaari Vastaus kommenttiin #98

Aika veijari, kun kyseenlaistat Korkmanin lausuntoja.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #102

Tuo on niin loistavasti argumentoitu, että en osaa siihen vastata mitään. Taitaa talouskysymykset olla arvon kansanedustajan ihan vahvinta osaamista.

En edes kyseenalaistanut Korkmanin, vaan Huhtasaaren lausunnon. Eikä pointti ollut kyseenalaistaminen sinänsä. Ihan aidosti olen utelias, onko tosiaan kehitys Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ollut päinvastainen kuin Suomessa?

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #97

Plagiointiin ei ole syytä tuhlata lainausmerkkejä. Tekstiä on lainattu lähes sanatarkasti kertomatta lähdettä; meillä päin tällaista puuhaa kutsutaan plagioinniksi.

Ylen uutisessa Korkman kertoo, että globalisaatio on "lisännyt huomattavasti kaikkein rikkaimpien varallisuutta etenkin kehittyneissä maissa". Blogistin versiossa käytetään sanaa "sitä", joka viittauksena on hieman epäselvä; sen voi tulkita viittaavan vaikka globalisaatioon, jolloin lauseesta tulisi täysin päätön. Toinen tulkintavaihtoehto on, että rikkaiden rikastuminen ja köyhien köyhtyminen on yksi kokonaisuus, johon sitä-sanalla viitataan. Tällöin merkitys olisi erilainen kuin Korkmanilla, joka painottaa rikkaiden rikastumisen ja globalisaation yhteyttä. En ryhdy arvioimaan, miksi blogisti ei ole tästä painotuksesta kiinnostunut.

Muuten olen sitä mieltä, että erityisesti kansanedustajien kaltaisten julkisten toimijoiden pitäisi kyetä ilmaisemaan itseään selkeästi ja yksikäsitteisesti, jotta meidän hallintoalamaisten ei tarvitsisi turvautua tulkintoihin. Erityisesti akateemisesti koulutetun olettaisi hallitsevan ymmärrettävän kirjoittamisen.

Jani Ossian Räsänen

Globalisaatio on toki nostanut kiinassa elintasoa.Entä maissa joista teollisuus ja tuotanto on siirretty kiinaan? Totuus taitaakin olla toisenlainen. Ulkomaille karkaavat yritykset ja tuotanto eivät suinkaan kohota elintasoa ,eivätkä tuloja. Ne luovat työttömyyttä ja viennin vähenemistä.Joista esim. Suomikin saa tulonsa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Minä taidan olla osaltani sitten vastuussa Euroopan tasolla kurjistumisesta, sen verran lukuisan määrän erilaisia ja eri maista olevia tytäryhtiöitä olen perustanut Kiinaan ja Hongkongiin.

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Nyt kuten Laura totesi isänma,a tosiaan tarvitsee uutta ja ennakkoluulotonta teollisuuspolitiikkaa - mahdollinen uusi lamasykli voi iskeä.

Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen

No mikäs on se dosentti luukkasen ja maisteri huhtasaaren teollisuuspolitiikka? Joku uusi normaali maahanmuutto siinä titetenkin mukana, häh?

Käyttäjän PontusJanKristianSderblom kuva
Pontus Söderblom

Eikä ainoastaan voi, vaan niin tekee.Merkit ovat ilmassa!

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"Valtion ja yksityisen sektorin hyvästä yhteistoiminnasta tärkeän teollisuuden haaran pelastamiseksi meillä on esimerkki telakkasektorissa, joka joitakin vuosia sitten oli kuoleman partaalla, mutta se saatiin pelastettua ja ala elää uutta vahvaa nousua."

Kun hallitus aikoinaan Vapaavuoren johdolla oli tiiviisti mukana edesauttamassa telakkateollisuuden pelastamista, eteläkorealaisten epäonnistuttua Turussa, eräs puolue Reijo Tossavaisen johdolla ruoski kovasti neuvottelijoita ja taisi vaatia jopa Vapaavuoren eroa.

Kuka lieneekään edelläsiteeratun lauseen pohjustanut, mutta juuri noinhan se on.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Globalisoituva maailmantalous on armotonta nollasummapeliä, jossa toiset voittavat ja toiset häviävät."

Maailmantalous ei ole nollasummapeliä, koska eri maat voivat myydä toisille niitä tuotteita ja palveluita, joiden tuottamiseen niillä on hyvät resurssit, ja tuoda ulkoa niitä, joihin resurssit ovat huonot. Muutenhan me Suomessa mm. viljelisimme omat banaanimme. Ja nämä muuten ovat ihan perusasioita joista kansanedustajan soisi olevan tietoinen.

Laura Huhtasaari

"Maailmantalous ei ole nollasummapeliä, koska eri maat voivat myydä toisille niitä tuotteita ja palveluita.." Tässäkin motiivina voi olla, että tämä tehdas halutaan pois markkinoilta.

"Muutenhan me Suomessa mm. viljelisimme omat banaanimme. Ja nämä muuten ovat ihan perusasioita joista kansanedustajan soisi olevan tietoinen." Tarvitsemme tervetttä protektionismia, jotta voimme pitää huolta omavaraisuudesta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Tässäkin motiivina voi olla, että tämä tehdas halutaan pois markkinoilta."

Niinhän tässä tapauksessa tehtaan omistajat ovat päättäneet. Erittäin ikävä asia sinänsä. Mutta nollasummapelin kanssa yksittäisen tehtaan sulkemisella ei ole mitään tekemistä. Kansainvälistä kauppaa käydään siksi, että se nostaa kaikkien osapuolten tuottavuutta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #13

Mitähän Nokia aikoinaan tai nykyään Kone, Wärtsilä, UPM, Stora Enso, Neste, Outokumpu, Rautaruukki, Huhtamäki, Valmet Automotive tai Rovio olisi ilman sitä kauhuksuttua globalisaatiota?

Minkälaista tervettä protektionismia vientiyrityksemme kaipaavat?

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #15

Neste on pärjännyt IVOa paremmin ja Enso pärjäsi ihan hyvin jo ennen Storaa. Sitten on esimerkiksi toi Sonera, jolle ei käynyt ihan hyvin. Ihan varma en ole Digitankaan edusta isänmaalle, jne.
Parhaat esimerkit protektionismin tarpeesta on kumminkin kaivosalalla.
"Historiallista" perspektiiviä.
https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/suom...

Laura Huhtasaari Vastaus kommenttiin #15

Koska Finlayson ja Fazer, niin ei pidä tehdä parempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Jatketaan tällä Ruotsin tiellä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #22

Mihin ihmeeseen sinä Huhtasaari kuvittelit vastaavasi? Mistä tuo maahanmuuttopolitiikka tähän tuli?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #27

Ei se mistään tullut, vaan kaiikki yhteiskunnan asiat ovat siitä riippuvaisia. Eihän tällä alustalla voi käydä keskustelua mistään aiheesta, ilman että joku huhtasaarelainen nostaa esiin maahanmuuton.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #51

"Laura Huhtasaari IS:lle: Tuon tahallani maahanmuuton joka keskusteluun"

https://www.verkkouutiset.fi/laura-huhtasaari-isll...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #51

Maahanmuutto
Työ ja pääoma eivät vieläkään kohtaa
Maahanmuutto
Maahanmuutto
Sote
Maahanmuutto
Perustulo
Eriarvoistuminen
Maahanmuutto
Maahanmuutto
Ilmastonmuutos
Maahanmuutto
Maahanmuutto

...

Alan turtua sanaan "maahanmuutto" niin että en ole enää varma onko se hyvä vai huono asia. 60-luvulla oli niin ankeata ja kurjaa, että täältä muutettiin pois. Nyt menee hyvin ja tänne muutetaan.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #22

#22

”Ruotsin tie” on ollut loistava: monipuolinen kulutustavaratarjonta. Et todennäköisesti näe esimerkiksi yhtään elokuvaa, jossa ei esiintyisi vähintään yhtä ruotsalaista kulutushyödykettä..

Ruotsalaiset ovat lisäksi hyviä asiakkaita, heillä on tapana tehdä kotiläksyt. Suomalaiset puskevat päätään seinään aina ja kaikkialla, eikäepäonnistumisista kehdata puhua. On aivan turha irvistellä ruotsalaista fundeerausta. Ei yritystä johdeta niin kuin komppaniaa Jatkosodassa, vaikka Suomessa näyttääkin edelleen olevan liikekannallepano.

Laura Huhtasaari Vastaus kommenttiin #28

Ruotsissa on paljon isänmaallisia kapitalisteja. Taloudessa syytä ottaa mallia, maahanmuutossa ei. Olemme toimineet juuri päinvastoin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #31

Mehän olemme maahanmuutossa paljon Ruotsia jäljessä. Ruotsissa ulkomaalaistaustaisia on noin 23% väestöstä, kun meillä ollaan vielä reilusti alle 10%:ssa. Joten ei voi sanoa, että olisimme ottaneet mallia.

Ollakseen isänmaallinen kapitalisti täytyy ensin olla kapitalisti…

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #31

Minkälainen eläin on ”isänmaallinen kapitalisti”? Ei pääomalla taida olla isänmaata, se hakeutuu sinne, mistä saa parhaan tuoton. Ruotsin teollisuus on monipuolisempi kuin Suomen, joka edelleen kärsii Neuvostoliiton-kaupan vääristymistä, kulutustavaratuotannon vähäisyydestä ja heikosta tunnettuudesta. Suomalaista laatua on usein verrattu entisen itäblokin ”laatuun”.

Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen Vastaus kommenttiin #31

Öh, ne Ruotsin maahanmuuttajat ovat myös olleet tekemässä ”isänmaallisten kapitalistien” tehdaslinjoilla sitä työtä, joihin normisvenssonia ei ole saatu tekemään.
Yleisesti ottaen, ei kannata puhua globalisaatiosta, mitä juuri svedut harrastaa menestyksekkäästi, jollei ymmärrä sitä muuna kuin kamalana peikkona. Jotenkin olettaisi/toivoisi että kansanedustaja edes vähän perehtyisi asiaan

Käyttäjän PontusJanKristianSderblom kuva
Pontus Söderblom Vastaus kommenttiin #31

#Malmö#Rikeby#ruotsinmalli...

Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen Vastaus kommenttiin #22

Huhtasaari puhuu maahanmuutosta aina vaikka se ei liity aiheeseen, oman ilmoituksensa mukaan. Jatkamme siis Ruotsin tielllä Finlaysonista tai Fazerista riippumatta.
Onhan se tämäkin tapa tehdä politiikkaa...vastailla jotain käsittämättömiä., varmaan omasta mielestä tooosi näppäriä.

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen Vastaus kommenttiin #15

Ilman valtion miljarditukia nämäkin yritykset olisi vain pelkkä muisto Suomessa!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

Näinpä. Monet tuotteet olisivat yksinkertaisesti liian kalliita valmistaa jos markkinat olisivat vain Suomen kokoiset.

Ja jos joku maa ei pärjää kilpailussa, ratkaisu on yksinkertainen: laske hintoja sekä palkkoja kunnes pärjää. Tälläisiä korjausliikkeitä on tehty pitkin maailman sivun ja jostain syystä ne ovat toimineet lähes poikkeuksetta. Heilunnasta huolimatta pitkällä aikavälillä kaikki ovat hyötyneet. Niin rikkaan kuin köyhänkin maan pieni- ja suurituloiset.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #68

Strategiasi on mallia Tarjoustalo. Tunnet varmaan taloutta riittävästi ymmärtääksesi, että hinta ei ole ainoa kilpailutekijä. Jos tavoitteesi on tehdä Suomesta maailman edullisin maa tuottaa bulkkia, niin toiminee.

Voisit vaikkapa tutustua talouden nobelistin näkemyksiin:

Palkkoja pitäisi nostaa, koska hyvät palkat parantavat hänen mukaansa tuottavuutta. Esimerkiksi Suomessa elinkeinoelämä ja päättäjät ovat kuitenkin väittäneet, että palkankorotuksiin ei ole varaa, ja ne uhkaavat kilpailukykyä.

– On väärin väittää, että ei olisi varaa. Päinvastoin, Suomella ei ole varaa olla korottamatta palkkoja – ei ole varaa olla investoimatta ihmisiin ja infrastruktuuriin, jotka ovat talouskasvun perusta ja lisäävät kilpailukykyä.

Jokainen vahva demokratia perustuu vahvaan keskiluokkaan, Stiglitz huomauttaa. Ihmisten elintaso paranee vain paremmilla tuloilla.

– Talouden pitäisi toimia kansalaisten eduksi, ei toisinpäin. On nurinkurista ajatella, että ihmisten pitäisi uhrautua, jotta bruttokansantuote paranee.

Kun työntekijät saavat parempaa palkkaa, luovuus yrityksissä lisääntyy, ja samalla tuottavuus paranee. Markkinoiden valta on kasvanut liian suureksi, kun omaisuudet kasautuvat, Stiglitz sanoo.

– Yritysten voitot suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvavat, mutta investoinnit eivät, kun halutaan vain lyhyen aikavälin voittoja.

Stiglitzin mielestä länsimaissa pitäisikin nyt ennen kaikkea valaa ihmisiin uskoa:

– Jokainen vahva demokratia perustuu vahvaan keskiluokkaan. Se tarvitsee hyvät palkat.

https://yle.fi/uutiset/3-10402952

Kaikki hyötyvät, kuten esim USA:n keskiluokka?

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001898203....

"Keskiluokan osuus Yhdysvaltain väestöstä on kutistunut, kun teknologinen kehitys ja globalisaatio lyö kiilaa työmarkkinoiden voittajien ja häviäjien väliin"

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #73

Ensisijaisesti tietenkin yritetään myydä mahdollisimman kalliilla, mutta halvemmalla myyminen on parempi vaihtoehto kuin myymättä jättäminen. Hintoja ja sitä myöten palkkoja pitää pystyä myös leikkaamaan. Nämä ovat olleet sellaisia korjausliikkeitä joita on menestyksellä käytetty liki kaikkialla silloin tällöin. Palkanalennukset ovat jääneet ainakin Euroopassa hyvin tilapäisiksi ja pitkällä aikavälillä seuranneet melko hyvin tuottavuuden kehitystä.

Saksassa palkkoja pitöisi korottaa sillä ne ovat jääneet jälkeen tuottavuuden kehityksestä. Suomessa tilanne on edelleen päinvastainen, vaikka paranemaan päin.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #75

Ostaisitko koiran kaulapannan jos sitä aletttaisi myydä halvemmalla, vaikka sinulla ei olisi koiraa?

Ei se hinnan alennus aina ole autuaaksi tekevä.

Joskus ratkaisu voi olla tuottaa sellaista tuotetta jolle on oikeasti kysyntää ja tarvetta.

Suomen viennillä ei hirveästi tällaisia tuotteita ole, eikä oikein johtoa vaadita sellaista kehittämäänkään, vaikka sille hyvää palkkaa maksetaankin.

Tuo palkkojen alennus on tarpeen siihen, että saadaan ylläpidettyä omistajien voitot korkealla, olipa tuote myyvä tai ei.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Tarvitsemme tervetttä protektionismia, jotta voimme pitää huolta omavaraisuudesta."

Ostaako valtio tehtaan titaanioksidituotannon ja jakaa sen sitten Kelan kautta kansalaisille?

Valtio ei osaa tuota bisnestä ja voi tehdä sille vain vahinkoa. Telakkateollisuus oli siinä mielessä poikkeus, että siellä valtiot ovat seikkailleet jo kymmeniä vuosia ja sotkeneet markkinat.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #19

Itseasiassa valtiota ei kannata nähdä liian negatiivisena tässä. Valtiolla olisi hyvä olla ns. kansallinen päämäärä, jotain mihin saisi rahaa.

Yksityinen raha sietää huonommin riskiä kuin julkinen.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Onko suhteellisen edun käsite tuttu?
Mille alalle/aloille tarvitsemme tätä "tervettä protektionismia".
Puhuitte omavaraisuudesta joista tulee mieleen energia ja elintarviketeollisuus. Mitäs sitten kun muut tekevät samoin ja vaativat että jos haluamme myydä heidän maahansa esim metsäsektorin tuotteita meidän täytyy valmistaa ne siellä. Jos suomen metsäyhtiöt tekevät tuottteet suomeen suomessa ei täälklä montaa tehdasta tarvita kun jokaiseeen maahan mihin haluaa näitä tuotteita myydä pitäisi perustaa oma tuotantolaitos.
Tälläkö esim turvattaisiin metsäsektorin työpaikat suomessa?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #64

Sellaisille jotka ovat selviytymisen kannalta (ruoka ja lämpö) kriittisiä sitten kun kakka lentää ropeliin.

Se että on työpaikkoja ihmisten viihdyttämistä ja euroja varten ei ole niin kriittistä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Suomesta on Euroopan helpoimpia ja samalla halvimpia maita lopettaa tehdas tuotannollis-taloudellisista syistä. Jos globaalilla yrityksillä on tarve sopeuttaa ei ole kysymys pelkästään siitä, mikä tuotantolaitos on tehokkain vaan myös tuotantolaitoksen sulkemiskustannuksista.

Lainsäädäntöä on ehdotettu muutettavan ja sitä selvitettiinkin, mutta työministeri Lindström on kertonut, ettei kerkeä tällä hallituskaudella.

Esimerkiksi Lahdessa 2012 suljettiin Upon tehdas, kun tsekkiläinen Gorenje osti sen. Lopulta se osti vain markkinaosuutta ja kilpailijan pois. Koska sulkeminen on helppoa ja halpaa, näin voitiin toimia.

Venatorin osaltakin näyttää siltä, että keinoja meillä ei ole ja hallitus hyväksyy vain tilanteen.

Muistelemalla vaikkapa Nokian Bochumin tapausta voidaan huomata kuinka eri tavalla maan hallitus ja lainsäädäntö voi puolustaa omiansa. Vaikka tehdas lopulta suljettiin, niin ainakin siitä jouduttiin maksamaan merkittävä kompensaatio.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Venator on esimerkki niistä isommista hartioista joilla usein perustellaan suomalaisen teollisuuden myyntiä ulkomaille. Samaa tulevat tekemään telakoiden omistajat ja autoteollisuus kun kysyntä hiipuu, ensinnä lopetetaan tuotanto Suomessa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Venatorissa "poltettiin" rahaa törkeillä tavoilla ja korjaaminen oli sivuseikka.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Globalisaatio vie työpaikkoja korkean kustannustason maista kuten Suomesta halvan työvoiman maihin. Ei sen todistamiseen tarvita erikoisia tutkimuksia. Samalla on niin, että ne halvan työvoiman maat hoitavat huomattavasti heikommin ympäristöasiat, työturvallisuuden ja tuoteturvallisuuden. Sen vuoksi protektionismi teollisuusmaissa voidaan perustellusti hoitaa ottamalla käyttöön ympäristötullimaksu, johon on ynnätty nämä tekijät.

Tukeja ei tarvita jonkin vientiteollisuusyritysten tueksi. Riittää yksi keino, joka antaa todellisen kuvan maan kilpailukyvystä ja se on oma valuutta. Sen vuoksi oikealle teollisuuspolitiikalle riittää yksi menetelmä: Irti eurosta ja takisin markkaan. Muistaakseni Ruotsilla, Norjalla, Tanskalla, Islannilla, Venäjällä ja UK:lla on oma valuutta ja niistä ne eivät luovu nähtyään latinomaiden surkean tilanteen EU:ssa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

...”ne halvan työvoiman maat hoitavat huomattavasti heikommin ympäristöasiat, työturvallisuuden ja tuoteturvallisuuden.”

Aivan kuin Suomi vielä kolme-neljäkymmentä vuotta sitten.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Onko Tanskalla ”oma” valuutta, koska seteleissä on kuningattaren kuva. Miten määrittelet oman valuutan?

Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen

Oletko aivan varma että oma markka on se taikatemppu, miten Suomi alkaa pärjäämään maailmanmarkkinoilla? En ihan heti usko sitä.
Suomen pitää pärjätä ihan muilla avuilla, ei kannata kilpailla siinä missä ei pärjätä niissä asioissa mitä on helppo halvalla tuottaa.
Ruotsalaiset eivät ole tehneet menestystään millään omalla valuutalla, vaan hemmetin hyvällä innovatiivisuudellaan. Sekä käyttäneet globalisaatiota hyväkseen, välillä vähän törkeästikin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vasta taannoin Hesarissa kerrottiin saksalaistutkimuksesta jossa todettiin Suomen olevan eniten globalisaatiosta hyötynyt maa maailmassa. Nimenomaan vientisektorinsa tärkeyden vuoksi.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Lauralta hyvä kirjoitus. Miksi suosittelijoita nyt niin vähän, väärä aiheko?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Eihän kirjoituksessa varsinaisesti ollut mitään asiaa, pelkkiä kliseitä. Ja näykkäisy Lintilän ja hallituksen suuntaan.

Puhdasta poliittista tyhjänpuhumista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Johtuisiko siitä, että sekoilee ja sekoittaa asioita? Eivät köyhät ole köyhtyneet. Köyhällä ei ollut varallisuutta ennen, eikä se köyhyys-sanan merkitys ole mihinkään muuttunut. Pienituloisilla taas tulot ovat kasvaneet kasvamasta päästyään, sitä mukaan kun globalisaatio on edennyt.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Pienituloisilla taas tulot ovat kasvaneet kasvamasta päästyään, sitä mukaan kun globalisaatio on edennyt."

Kehitysmaissa nämä orjatyöläiset tekevät töitä epäinhimillisissä oloissa nälkäpalkalla, Dangla Deshissä kuoli tuhat ompelijatarta yhdessä tulipalossa tehdessään euron teepaitoja suomalaisille kuluttajille. Ihme kuinka jotkut ihmisinä itseään pitävät viitsivät jatkaa valheessa elämistä globalisaatiota hehkuttaessaan. Maksetaanko teille?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #47

Kyllä, joka kuukauden 25. päivä.

Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen Vastaus kommenttiin #47

Makkosen ja Huhtasaaren idoli Trump on teettänyt koko kampanjamateriaalinsa kaukoidässä kravatteja myöten. No, mikä on Makkosen/Huhtasaaren ratkaisu asiaan, yrittää painostuksella parantaa kaukoidän työntekijöitten työoloja vai perustaa Suomeen oma kravattitehdas ja kieltää maahantuonnin Trump-kravateille?
Tai vaikka miettiä mitä me Suomalaiset tekisimme sellaista mitä kaukoidän halpafactoreissa ei voi tehdä halvalla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #50

"Vai vaikka miettiä mitä me Suomalaiset tekisimme sellaista mitä kaukoidän halpafactoreissa ei voi tehdä halvalla."

Ilman palkkaa ja vastaavissa slummeissa tuo onnistuisi Suomessakin jos ilmastomme ja perustuslakimme tämän mahdollistaisi. Toinen kysymys olisi tuohonko meidän pitää pyrkiä halpatyövoimalla?

Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen Vastaus kommenttiin #58
Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #50

"Tai vaikka miettiä mitä me Suomalaiset tekisimme sellaista mitä kaukoidän halpafactoreissa ei voi tehdä halvalla."

1. Sellusta tulostettavia taloja.
2. Meiltä keinoälyn tuottamaa designiä sinne halpafactoreihin ja osuus tuotosta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #47

Kehitys ottaa aikansa. Jos Kiinassa yhtäkkiä päätettäisiin ottaa käyttöön suomalaiset työehdot, siellä ei tehtäisi enää tuntiakaan töitä. Silti Kiinassa työehtojen kehityksen derivaatta on Suomea suurempi: jatkuva vaurastuminen parantaa ehtoja terveesti ja kestävällä tavalla.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

En ymmärrä miksi valtion pitäisi puuttua yksityisen yrityksen toimintaan.

Pekka Iiskonmaki

#32
Ei sitä ymmärrä moni muukaan.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Mikäli nyt Porin pomoa ymmärsin, Venatorilta edellytetään tehtaan "purkamista" ympäristöystävälliseen moodiin. Venator kun ei lähde konkurssin kautta. Saapi nähdä. Esimerkiksi kaivosten jälkihoitoa on tapahtunut Suomessa veronmaksajien piikkiin. Jospa joku edes yrittäisi olla kovana. Eipä se lopulta Essokaan säiliöalueittensa alueen maanpuhdistusta ilmeisesti suostunut kokonaan maksamaan.

Pekka Iiskonmaki

''Saksa ja Ruotsi, saavuttivat finanssikriisiä edeltävän tuotannon tason jo vuosikausia sitten.''

Mitä Suomi teki toisin?

Tuhosi 66.000 yrittäjää ja ihmettelee, kun talous ei nouse.

Suomi ei ole todellakaan penaalin terävin kynä EU:ssa.

Viro on ohittanut Suomen jo monella sektorilla ilman valtion velkaa.

Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen

Joo oli miten oli, Suomessa silti yrittäjiä riittää. Toista on rotat mitkä huutelee vieresistä pöydistä, ei niitä kannata kuunnella.

Pekka Iiskonmaki

#61
Suomessa on vähiten yrittäjiä EU-maista.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Aika vähän on niitä, jotka haluavat yrittäjien teloituskampanjan syyt, metodit ja seuraukset julkisuuteen. Olisiko syitä sysissä ja sepissä? Suomi tuskin teki mitään. Kyllä ne tekijät oli ihan eri nimisiä, vaikka toki voittopuolisesti suomalaisia. Mentiin "pää pystyssä EU:hun". Toiset jäi sitten pystyyn, toiset ei.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomi tarvitsee talouteensa täysremontin. Tarvitsemme oman valuutan ja keskuspankin, verotusta pitää keventää kautta linjan ja hallituksen pitää tukea terveiden yritysten pysymista suomalaisessa omistuksessa. Meillä on jo händikäppinä pitkät etäisyydet markkinoille ja ilmasto tuo haasteita, me emme tarvitse enää keinotekoisia haittoja.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Tarvitsemme oman valuutan ja keskuspankin"

Tähän löytyy aika nihkeästi haluja kun euromuotoisten velkojen maksu pitäisi hoitaa enste pois ja siihen sopivat varat löytyisi eläkerahastoista (jotka käytännössä ovat osa niiden velkojen vakuutta).

Tietysti velkojen maksu niillä kohdistaisi kivasti velkojen maksun niihin ketkä velanotosta ovat eniten hyötyneet, eli nykyiset eläkeläiset tai eläkkeelle kohta siirtyvät. Nuori sukupolvi kun on velan maksaja niille ketkä velkarahalla ovat mällänneet.

Käyttäjän PontusJanKristianSderblom kuva
Pontus Söderblom

Komppaan jälleen ja tämä kuuluu yhtenä osana vaalteesejäni. Saadaan työpaikat takaisin kun luodaan yrittämiselle edellytyksiä. Tämä taas onnistuu luomalla kilpailukykyä devalvoimalla, se vaatii oman valuutan ja irtautumista EU:sta.Vaikeita ratkaisuja, mutta ne on tehtävä jotta nousemme jälleen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ymmärrän euron ongelmat mutta irtautuminen maksaa käytännössä nykyisen valtion velan verran. Halvempaa olisi korjata euron ongelmat.

EU:sta irtautuminen kuullostaa hullulta. Enemmistö suomalaisista ei halua palata takaisin osaksi äiti-Venäjää mistä nykyinen Suomi on lohkaistu.

Käyttäjän PontusJanKristianSderblom kuva
Pontus Söderblom Vastaus kommenttiin #92

Euron ongelmien korjaaminen ei poista sitä tosiasiaa että, työpaikat katoaa halvempien kustannusten maihin. Siksi devalvaatio olisi vaihtoehto ja ehkä se tuleekin, kunhan herrat ovat siirtäneet omaisuutensa veroparatiiseihin ja vakuutuskuoriin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #93

"Euron ongelmien korjaaminen ei poista sitä tosiasiaa että, työpaikat katoaa halvempien kustannusten maihin."

Toki. Sitähän siinä kikyttämisessä onkin ajatuksena. Mielestäni olisi hyvä idea leikata eläkekulut max. 20% (nyt on yli 24%) ja ansiotuloverotusta pois ja kulutuksen verotusta lisää ja verottaisi tuloja, ei työntekoa. Palkat voi myös laskea.

Tietysti suurimpana maksajana tässä keskiluokka joka tapauksessa. Globalisaatiolla tietysti se väistämätön vaikutus mutta globalisaatiosta pakittaminen on huono ajatus kun maailmassa on vakavia ongelmia joita on pakko ratkaista globaalilla tasolla. Tietysti suomessa elintaso väistämättä laskee. Se laskee joka tapauksessa vaikka tehtäisiin mitä koska väestö ikääntyy, joten elintason laskulle ei ole vaihtoehtoja. Tästähän se kaikki vinkuminen tulee jos sitä tosiasiaa ei tiedosteta.

Euroon voisi auttaa kyllä se, että saisi himpun verran nopeamman inflaation ja unionin aluella vaikka yhteisen puolustusbudjetin. Tuossa eurossa on tosiaankin omat ongelmansa ja niitä voisi fiksailla.

Käyttäjän PontusJanKristianSderblom kuva
Pontus Söderblom Vastaus kommenttiin #94

Palkkoja on nyt jo laskettu, aivan esimerkkinä että yritys palkkaa provisiopalkkaisia myyjiä lisää samaa kakkua jakamaaan. Myynti nousee, mutta myyjien provisio laskee kun suhteessa ei kauppa käy nousevaan tahtiin.Kiky teki myös lovea jollekkin alalle/ hyödytti yritystä. Om myös yrityksiä jotka eivät maksa edes perustuntipalkkaa, lupauksista huolimatta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #92

"Ymmärrän euron ongelmat mutta irtautuminen maksaa käytännössä nykyisen valtion velan verran."

Omaan valuuttaan vaihtaminen maksaa saman verran kuin maksoi euroon siirtyminen. Tietenkin pitää ottaa huomioon EU-komission kostotoimet jotka ovat odotettavissa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #95

"Omaan valuuttaan vaihtaminen maksaa saman verran kuin maksoi euroon siirtyminen."

Ei tietenkään, onhan meillä ne euromuotoiset velat tehtynä sen jälkeen. Veloista selviää kun maksaa velat pois koska oma valutta olisi euroon nähden naurettavan heikko.

Toisin sanoen, mitään kostotoimia ei tarvita euroon siirtymisestä kun koko euron tarkoitus oli sitouttaa unioniin. Euromuotoiset velat saadaan käytännössä maksamalla velkojen vakuudella, eli eläkerahastoilla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tähän löytyy aika nihkeästi haluja kun euromuotoisten velkojen maksu pitäisi hoitaa enste pois"

Mitään tarvetta ei ole velkojen maksuun, näitä voidaan aina uusia, pääasia on saada työttömyys alas ja talous ylös niin ettei Suomi enää velkaannu.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Mitään tarvetta ei ole velkojen maksuun,"

On tietysti kun jos velkoja ei maksa enste pois ja käyttää markkaa niin se näin pienellä maalla se ei olisi kovinkaan merkityksellinen valuutta muille. Velanmärää helposti kaksinkertaistuisi.

"pääasia on saada työttömyys alas ja talous ylös niin ettei Suomi enää velkaannu."

Työttömyys laskee kaiken aikaa mutta ei taloutta senkään varaan voi laskea koska digitalisaatio ja teköaly tulevat viemään lähivuosina valtavasti työpaikkoja. Pitäisi ennemmin jakaa työkuormaa tasaisemmin.

Oikeastaan sillä valtionvelalla ei ole kansalaiselle väliä. Sen sijaan kannattaa voitaa henkilökohtaiset velat pois kuin myös kerätä varallisuus vanhuuden varalle. Seuraavassa romahduksessa velalliset joutuvat helposti toisen luokan kansalaisiksi ja jos jotain kriisiä tulee niin suomalaiseen tapaan raha on se mittari millä katsotaan kuka kärsii.

Käyttäjän PontusJanKristianSderblom kuva
Pontus Söderblom

Meillä on jo nyt kahdenkerroksen, ellei kolmen väkeä. Romahdus on tulossa, siitä kertoo herrojen kikkailut laittaa rahat ja varallisuutensa jemmaan. Pankit kehoittaa varautumaan nouseviin korkoihin ja siinä moni uppoaa, kun ei ole säästöön kyennyt laittamaan kun rahat on menneet asumis ja muihin kuluihin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Työttömyys laskee kaiken aikaa"

Sinä nyt taidat uskoa kaiken mitä media kirjoittaa. Työllisyyden lisäämisellä ei ole kuin harrastuksenomainen merkitys jos palkallaan ei elä ja valtio maksaa asunnon ja ruoan sosiaaliturvana. Eihän tuosta verotulot lisäänny vaan pelkästään menot. Kaikennäköisiä sukankuluttajia sitä näkee pohtimassa kansantaloutta, jutuissa ei ole päätä eikä häntää.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Kyllä ne jonkun laskentakaavan mukaan saavat työllisyysastetta kasvatettua mutta minusta tuo on hetkellistä kun lyhyellä aikavälillä digitaalisaatio vie varmaan satoja tuhansia työpaikkoja suomesta. Kaikennäköiset toistuvat jutut ja turhanpäiväiset paperin pyöritykset kun käy koneilla niin kyllähän se vaikuttaa.

Toisin sanoen, verokertymää ei pidä tehdä niinkään työtä verottamalla vaan verottaa enemmän kulutusta ja tuloja yleisesti. Ansiotulojen verottaminen on vähän hölmöä näillä tulevaisuuden näkymillä.

Käyttäjän PontusJanKristianSderblom kuva
Pontus Söderblom

Työllisyys on nostettu tempputyöllistämällä vrt. Orjapalkkamalli 9e:n päiväpalkka. Oikea tapa katsoa olisi työttömyys/sosiaalimenojen pienentyminen.Olisi enemmän suuntaa antavaa.
Hallitus on henkseleitään paukuttanut, vaan ei nosta maata suosta.

Käyttäjän PontusJanKristianSderblom kuva
Pontus Söderblom

Työllisyys on nostettu tempputyöllistämällä vrt. Orjapalkkamalli 9e:n päiväpalkalla. Oikea tapa katsoa olisi työttömyys/sosiaalimenojen pienentymistä.Olisi enemmän suuntaa antavaa.
Hallitus on henkseleitään paukuttanut, vaan tämä ei nosta maata suosta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset