LauraHuhtasaari Politiikka on pääosin mielipiteitä

Suomalaista teollisuutta puolustettava!

Nykyinen Porin Venatorin tehdas perustettiin vuonna 1957 valtionyrityksenä Vuorikemia Oy:n nimellä. Sen tarkoituksena oli käynnistää Suomessa uusi toimiala, joka perustuisi pääosin kotimaisiin luonnonvaroihin. Titaanidioksidin tuotanto päätettiin aloittaa, jotta Suomen maaliteollisuus pystyisi käyttämään kotimaista raaka-ainetta. 

 

Venatorin tehtaan sulkemisesta on tihkunut mediaan uutta tietoa. Näiden paljastusten mukaan Venator olisi ollut halukas sulkemaan Porin tehtaan ja ostamaan titaanidioksia valmistavan tehtaan USA:n Ohiosta, jossa tuotannon olisi voinut heti käynnistää. Porin tehtaan omistajien laskelmissa siis oli joka tapauksessa bisneksen ylläpitäminen, mutta ei Suomessa, missä omistajat eivät halunneet satsata Porin tehtaan uudelleenrakentamiseen. Venatorin meripigmenttitehtaan käänteet ovat jälleen osoitus siitä, ettei globalisaatio ja kansainvälinen kapitalismi ole mitään ruusuilla tanssimista, jossa kaikki hyötyvät.

 

Suomelle olisi valtava menetys, jos Venatorin kaltainen korkeatasoinen tietotaito katoaisi. Suomen valtion on syytä toimia aktiivisena omistajana ja sijoittajana markkinoilla suomalaisen tietotaidon, teollisuuden kilpailukyvyn ja kansallisen varallisuuden varjelemiseksi. 

 

Suomi on ollut niitä OECD-maita, joissa teollisuustuotanto on eniten vähentynyt vuoden 2000 jälkeen. Turun telakoiden pelastaminen muutama vuosi sitten oli loistava osoitus siitä, että valtio tarvittaessa kykenee pelastamaan kymmenien vuosien aikana kertyneen hiljaisen osaamisen ja työpaikat. Jos markkinat eivät tuota toivottua tulosta, siihen voi vaikuttaa pienelläkin väliintulolla, kuten Rauman kaupunki toimi Rauman telakan suhteen. 

 

Suomen teollisuutta ei pidä vaikeuttaa järjettömillä ilmastopoliittisilla tavoitteilla. Vaikka ilmastonmuutos on vakava asia, ei pieni Suomi pysty maailman lämpenemistä pysäyttämään. Suomi on tehnyt ilmaston eteen valtavasti viime vuosina vähennettyään liikenteen, teollisuustuotannon, kotien lämmityksen ja maa- ja metsätalouden päästöjä runsaasti. Suomi on myös kärkiluokkaa uusiutuvien energialähteiden käytössä. Se, että Suomi taannutetaan takaisin 1950-luvulle Vihreiden ilmastopolitiikalla, ei pelasta maailman ilmastoa, vaan johtaa siihen, että teollisuus siirtyy yhä kiihtyvämmin Aasiaan ja muualle, missä ilmastotavoitteista ei välitetä. Suomen onkin siis aika muiden länsimaiden kanssa vaatia voimallisesti Kiinalta ja Intialta tekoja ilmaston eteen. Ilmastotullit EU:lta olisi aito teko torjua ilmastonmuutosta. 

 

Suomella ei ole kansallista teollisuuspolitiikkaa eikä enää edes omaa rahaa. Finanssikapitalismi on saanut otteen teollisuuskapitalismista, ja se on johtanut siihen että teolliset kohteet ovat muuttuneet spekulaatiokohteiksi. Hyvä markkinatalous toimii pienillä voitoilla ja pitkän tähtäimen suunnittelulla, mutta spekulaatiokohteet tähtäävät suuriin ja nopeisiin voittoihin, eli yritykset imetään tyhjiin ja sitten ne voidaan heittää pois. Tämä toimintapa aiheuttaa kansantaloudelle ja valtioiden hyvinvoinnille suurta vahinkoa. Kansallisvaltioiden on aika puolustaa omaa kansallista teollisuutta ja korjata markkinat toimivaksi. Suomi on myynyt valtionomaisuuttaan 90-luvulta lähtien noin 20 miljardilla eurolla. "Jättäkää meille edes vesi", sanoi KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera blogissaan. 

 


(Lähteet: Wikipedia, Satakunnan Kansa, MTV)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Titaanidioksiditehdashan oli pisimmän aikaa Kemiran omistama, vaikka toimikin vielä 90-luvulle asti "Vuorikemia" -nimisenä liikeyksikkönä. Sittemmin nimi muuttui Kemira Pigmentsiksi ja tämän vuosituhannen alkupuolella Kemira luopui siitä saksalaisen Sachtlebenin kanssa tehdyllä kaupalla. Vuorikemialla oli viime vuosisdan kahtena viimeisenä vuosikymmenenä huono maine. Esimerkiksi Green Peace kävi heittelemässä kuolleita kaloja Kemiran pääkonttorin lattialle Ruoholahdessa 80-luvun lopulla.

Käyttäjän JaniKuusela11 kuva
Jani Kuusela

Hienoa! Näen että PS:n pitäisi pysyä maahanmuuttokysymyksen ympärillä myös ilmastonmuutoksesta puhuttaessa. Massamaahanmuutto on luonnolle turmiollista.

Tässä pari linkkiä, joista ensimmäisessä ympäristöfilosofi Pentti Linkola kertoo haastattelussa mitä mieltä hän on pääministeri Juha Sipilän maahanmuuttopolitiikasta nimenomaan ilmastonmuutosta ajatellen:

https://youtu.be/l26TwL4987Y

http://janikuusela11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2623...

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Valtion ei pidä tuohon sotkeutua. Ei ole elintärkeä ala Suomelle.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Tuo ei ole kovinkaan kriittinen suomelle.

Lähinnä pitäisi keskittyä siihen mistä tulee euroja tähän maahan tai tuottaa ruokaa ja katon pään päälle. Infra on myös tärkeä.

Käyttäjän seppopmuurinen kuva
Seppo Muurinen

Laura - hyvä osoitus että puolueena PS ovat paljon muutakin kuin "vain pelkkä haittamaahanmuutto" mutta kuten tunnettua toiset eivät tahallisesti halua huomioida sitä mitä yhdessä mm.perussuomalaiset ajavat.

Tekaistuilla verukkeilla ei voitane ohittaa niitä tärkeitä poliittisia seikkoja mitkä vaativat ns.kotimaisuusastetta eri sektoreilla mm.teollisuuden ymv.katoaminen,siirtymiset "halpismaihin",pääomienkin toivossa sijoituksineen.

Suurimmat haittailmastotekijät-kin sijaitsevat muualla kuin Suomessa kuten usein on todettu,sillä pelkkä 100% ilman puhtaus omassa maassamme on kuin pisara meressä kun todelliset saaste/-päästötekijät ovat aivan muualla.

Suomiko tätä maapalloamme saastuttaa jotta täältä pitäisi aloittaa tunnetut toimenpiteet,sillä saasteemme taitavat olla vain promillen luokkaa vrt.todellisiin saastuttajiin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomen taloudelle ei ole tärkeää onko meillä teollisuutta ja työpaikkoja, aina voi elää sosiaaliturvalla ja valtio voi ottaa lisää velkaa. Kekkosen ajat ei palaa me elämme järjentakaista maailmaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Turun telakoiden pelastaminen muutama vuosi sitten oli loistava osoitus siitä, että valtio tarvittaessa kykenee pelastamaan kymmenien vuosien aikana kertyneen hiljaisen osaamisen ja työpaikat."

Kyllä. Persut sitä silloin vastustivat henkeen ja vereen ja ainakin Jan Vapaavuori sai kuulla kunniansa. Persut jättivät välikysymyksenkin kun valtio ei tukenut korealaista STX:ää kymmenillä miljoonilla.

Onneksi teitä ei silloin(kaan) kuunneltu.

https://yle.fi/uutiset/3-9223079

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Persut jättivät välikysymyksenkin kun valtio ei tukenut korealaista STX:ää kymmenillä miljoonilla."

Tuossa Suomi menetti yhden Oasis-luokan ristelijän rakentamisen Ranskalle, hävittiin 1500 miljoonaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Mahtaa turkulaisia laivanrakentajia nyt harmittaa.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Millä tavoin hävittiin 1500 miljoona?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ranskan Oasis-telakalla riittää töitä suomalaisille
Suomalaiset yritykset ovat saaneet odotettua enemmän töitä Ranskan STX:n telakalta. Saint-Nazairen telakalla rakennetaan parhaillaan Oasis 3 -risteilijää, eli tilausta, joka meni Turun telakalta pari vuotta sitten sivu suun."

https://yle.fi/uutiset/3-7733402

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuo on trumpilaista talousoppia, jossa kauppataseen vaje on tappiota/häviötä. Sanoihan Trumpkin, että jos eivät olisi käyneet kansaonvälistä kauppaa, olisivat voittaneet 800 miljardia vuosittain...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #16

Turhia töitä suomalaisille, ainahan voi elää sosiaaliturvalla.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Valtio pelasti Turun telakan myymällä sen saksalaisille. Turkulaiset työpaikat pelastuivat Suomen eu-jäsenyyden ja kansainvälisen globaalitalouden avulla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Joo. Mutta kun EU on kaiken pahan alkujuuri, olisi pitänyt lahjoittaa mielummin rahaa korealaiselle konkurssipesälle. Perussuomalaista klopaalitaloutta.

Mutta se että perussuomalaisten varapuheenjohtaja kehuu Turun telakan pelastamista on joko uskomaton silmänkääntötemppu tai sitten osoitus siitä, että hänellä ei ole mitään käsitystä takavuosien talouspolitikasta jota oma puolueensa yritti kampittaa. Yhdessä mm. Antti Rinteen kanssa.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

”Hyvä markkinatalous toimii pienillä voitoilla”. Lauralta uutta luotaavaa omintakeista ajattelua.

Käyttäjän SannaHakkyra kuva
Sanna Hakkyra

Huikeita ovat. Nuo meripigmentit.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Ensin pitäisi onnistua kuppaamaan siltä tehdastorson jättäjältä siisti uudisrakennuspaikka jollekin, mikä se sitten lieneekään. Taitaa olla ongelmajätekohteen purku edessä. Muuten ne porilaiset veronmaksajat kustantaa muiden veronmaksajien tukemana sotkun siivoamisen. Vakiokäytäntöhän se tosin olisi. Suomalaista veronmaksajaa kannattaisi yrittää puolustaa, ensiksi.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Suomen teollisuutta ei pidä vaikeuttaa järjettömillä ilmastopoliittisilla tavoitteilla".
Samaa mieltä. Vaikka Suomessa kaikki tuotanto, päästöt ja liikkuminen kiellettäisiin ja eläimet teurastettaisiin, maailma ei pelastuisi ilmastomuutokselta. Silti sitä yritetään.

"Suomi on myynyt valtionomaisuuttaan 90-luvulta lähtien noin 20 miljardilla eurolla".
Eivät poliitikot mitään myy, vaan lahjoittavat pois. http://sibilyanev.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236031-... . Esim. liki 17 miljardin arvoinen Kemira "myytiin" pois 200 miljoonalla. Sinne menivät myös Digita, Caruna ja moni muukin.

Lailliseksi tehty veronkierto köyhdyttää Suomea jatkuvasti.

T&T lohdutti huhtikuussa jutulla "Vienti kasvaa, mutta kilohinta laskee – palaako Suomi taas bulkkituotannon maaksi" https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/yrit... . Ilmeisesti palaa, koska Suomi ei saa pärjätä osaamisella, vaan meidän pitäisi pärjätä halpatyövoimalla.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Mihin perustat Kemiran 17 miljardia arvon. Koko Yaran nykyinen pörssiarvo on vähän päälle 12 miljardia dollaria. Osinkotuotto 1,8%.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Lainatavaraa:
http://sibilyanev.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236031-....
Vaikka arvo olisi vain 5 miljardia, sen myyminen 200 miljoonalla olisi joka tapauksessa ryöstöä. Turha pohtia lillukanvarsia.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #21

Markkinat hinnoittelevat Kemiran kaivokset toisin kuin lainaamasi blogisti. Kumpaakohan uskoisi?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #22

"GrowHow:n silloisen pääjohtajan arvion mukaan kaivoksen arvo oli vuonna 2007 14 miljardia eli nykyhinnoissa (inflaatiolaskurilla) 17 miljardia. Itse kaivoksen arvoa ei laskettu olenkaan yhtiökaupassa, joten käytännössä se annettiin ilmaiseksi Yaralle".
Taidan uskoa enemmän markkinoita eli silloista "ostajaa". Minkä tahansa kaupan kohde on ostajan mielestä liki arvoton varsinkin, jos "myyjä" on samaa mieltä.
Olet siis sitä mieltä, se "kauppa" oli suomalaisille vähintäänkin edullinen ?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #26

Eihän kyse ole ostajan arvostuksesta, vaan markkinoiden. Työkseen tuon alan yhtiöitä analysoivat sijoittavat laskevat näemmä koko Yaran arvoksi reilut puolet siitä, mitä väität pelkästään Soklin esiintymän arvoksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

No, ensinnäkin valtio omisti myyntihetkellä vain 30% Kemira Grow Howsta ja möi vain oman osuutensa. Aloitetaan nyt edes siitä.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #23

Eli sen 30% "myyminen" 200 miljoonalla oli upea teko ja suomalaisten pitäisi olla ikionnellisia ? Lisää tuollaisia myyjäisiä ?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #24

Se oli aika normaali kauppa. Grow Hown vuosiliikevaihto kokonaisuudessaan pyöri silloin hiukan toisella miljardilla ja liikevoitto noin 80 miljoonaa. Noista luvuista valtion osuus siis 30%.

Yrityskaupoissa käytetään hinnan määritteenä mm. liikevaihtoa tai vuositulosta tietyllä kertoimella (yleensä kuusi - kahdeksan) tai sitten tasearvoa.

Vaikka näitä lukuja pyörittelisi miten tahansa päätyy johtopäätökseen, että kyseessä oli fair deal. Toki enemmän olisi voinut yritää ahnehtia, mutta ei merkittävästi ja valtion strategiana oli päästä eroon liiketoiminnasta, joka ei oikeastaan kuulu sille.

Raaka-ainepotentiaali kaivosoikeusalueilla on aivan eri asia. Sitä potentiaaliahan voi hyödyntää vain markkinoiden ehdoilla eikä Grow How tuon parempaan ollut pystynyt. Mikä olisi koko ilmakehän hapen arvo ilmakaasutehtaalle, joka valmistaa nestemäistä happea? Sellaisenkin Kemira oli myynyt jo aiemmin Oulussa ranskalaisille.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #25

"...eikä Grow How tuon parempaan ollut pystynyt"
Vai ei halunnut pystyä ? Haluttiin "myydä".
"...valtion strategiana oli päästä eroon liiketoiminnasta, joka ei oikeastaan kuulu sille".
Upea perustelu. "...ei oikeastaan kuulu...". Liiketoiminta, missä on potentiaalia kuuluu varmasti veronmaksajille.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #27

Suosittelen Mansalaa ja Makkosta syventämään opintojaan.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #31

Ei auta syventäminen. Yhteisen omaisuuden lahjoittaminen ei ole taloutta, vaan politiikkaa ja tai korruptiota. Minkä tahansa "myynti"kohteen saa näyttämään halvalta varsinkin, jos "myyjäkin" sitä haluaa. Aina voi jättää heitteille. Sitten sanotaan, "ettei parempaan pystytty".

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #31
Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #24

Noin 12-miljardin dollarin arvoinen Yara tuottaa omistajilleen 1,8 % osinkotuoton vuodessa. Olisikohan syynä alhaiseen tuottoon 17 miljardin euron raaka-aineitten saaminen kaivoksista lannoitteeksi?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #24

Vielä en malta olla lisäämättä, että suurin osa tuosta fosfaattiesiintymien lonkalta heitetystä arvosta perustuu Soklin esiintymään, jonne ei Yarakaan ole vielä tässä vaiheessa edes kaivosta perustanut. Kemiralla oli kaivosoikeudet vuosikymmenien ajan, mutta ei saanut niitä laskennoissaan kannattavan toiminnan perusteeksi. Ja laskelmien suorittamisen aikoihin saapui Kemiran pääkontttoriin Helsinkiin Savukosken karvahattudelegaatioita, jota uhkasivat tuota "herroille kusta juotavaksi", jos pilaavat lapin maisemat.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ruotsissa ja Norjassa poliitikot eivät ajattele että valtion ei sovi tehdä bisnestä ja siksi muut pohjoismaat ovat säilyttäneet hyvinvointivaltion statuksensa kun Suomen viiteryhmä on nykyän lähinnä Baltian maat. Myös Saksassa on aina pidetty oman talouden etua tärkeänä. EU:n aika on ollut tuhoisa Suomelle.

Käyttäjän pkaka kuva
Pekka Kauppala

Vuorikemian-Venatorin tehdas on ollut suomalaisen valtiollisen teollistamispolitiikan helmiä, jolla suomalaista tuotantoa on tehokkaasti linkitetty. Ja vielä sen saamiseen jätevesiltään puhtaaksi on sijoitettu valtavat rahat.
Tällaista tehdasta ei olisi koskaan saanut päästää ulkomaalaisiin, saati EU:n ulkopuolisiin käsiin. Suomen valtion on nyt näytettävä, että se korjaa virheensä ja huolehtii tehtaan toiminnan jatkamisesta. Vihoviimeisenä keinona, jos muu ei auta, voidaan turvautua kansallistamiseen eli pakkolunastukseen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ulkomaisia pääomia pyritään houkuttelemaan tekemään investointeja Suomeen. Globaalissa taloudessa tietynlainen teollinen toiminta keskittyy sellaisille osaajille, jotka ovat halukkaita kehittämään juuri kyseistä toimialaa ja hyödyntävät siten maailmanlaajuisesti myös oman tutkimus- ja tuotekehityksensä hedelmiä.

Kemira osti 80-luvulla USA:n Savannahin kaupungista titaanidioksiditehtaan ja yhdisti sen Porin Vuorikemian kanssa yhdeksi "titaanidioksididivioonaksi" omassa globaalissa organisaatiossaan. Nyt asetelma on päinvastainen, kun Vuorikemia puolestaan on siirtynyt amerikkalaisille. Mutta kuten tästäkin on ymmärrettävissä, ei kyse suinkaan ole Suomen typeryydestä "luopua kansallisomaisuudestaan", vaan aivan normaalista evoluutiosta globaalissa teollisuudessa.

Silloin, kun Kemira laajensi titaanidioksiditoimintaansa kyseinen liiketoiminta-alue oli erittäin kannattavaa, hintoja korotettiin ilmoitusluontoisesti ja huonompia asiakkaita potkittiin pois. Kemira luopui bisneksestä siinä vaiheessa, kun sen kannattavuus oli muuttunut heikoksi. Jätevesien rikkihappo-ongelma oli pääosin ratkaistu, todella suurin kustannuksin, mutta jäljellä oli silti vuoren kokoinen jätekasa ferrosulfaattia, jota vielä nykyäänkin kuskataan tehtaalta jatkuvana rekkarallina Tahkoluodon satamaan. Tuota "jätettä" Kemira puolestaan edelleen hyödyntää vesikemikaalituotannon raaka-aineena ja hyötyy siitä siis omalla ydintoimialallaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset