Suomen hiilijalanjäljestä noin kolmannes tulee rakentamisesta ja asumisesta. Mitä väljemmin asumme, sitä enemmän kuluu energiaa. Onko niin, että ainakin osa meistä asuu liian väljästi, eli liian suurissa asunnoissa?
Liian väljää asumista syntyy etenkin silloin, kun lapsiperheen lapset muuttavat pois kotoa, ja pariskunta jää asumaan lapsiperheelle mitoitettua asuntoa. Avioerot ja puolison kuolema voivat vielä johtaa tilanteeseen, jossa yksi ihminen asuu yli sadan neliön asuntoa. Tämä iso asunto on tietenkin lämmitettävä ja lämmitys suurentaa hiilijalanjälkeä.
Trafi lähettää minulle joka vuosi yli parinsadan euron laskun mailman tuhoamisesta. Olemme Relluni kanssa niitä suuria saastuttajia ilmaston tuholaisia, niinkö?
Kuuntelin kansanradiota, jossa mieshenkilö antoi asiaan toisenki näkökulman.
Onko kukaan laskenut paljonko näiden uusien autojen rakentaminen kaikkine hienouksineen saatuttaa mailmaa?
Tosiaan, eikö näissä uusissa autoissa kaikkine laitteineen ole käytetty arvomineraalejakin, kullasta lähtien.
Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti tai koko maakuntaasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Syntyykö metsistämme hiilijalanjälki? Ja jos syntyy, mikä vaikutus sillä on metsäverotukseen.
Voimme käyttää laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 91 400 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.
IPCC:n ilmastoraportin johtopäätös on se, että 1,5–2 asteen lämmön nousu johtaa peruuttamattomiin muutoksiin mannerjäätikössä. Mitä suurempaa on lämpeneminen, sitä enemmän ihmisiä kärsii tulevaisuudessa veden puutteesta. Uhkana ovat terveydelle haitalliset hellejaksot, merenpinnan nousu ja herkkien ekosysteemien vaarantuminen. Ilmaston lämpeneminen uhkaa myös esimerkiksi saimaannorpan selviytymistä. Kyse on lastemme tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista hyvään elämään. Hyväksytyt ilmastotavoitteet eivät enää riitä.
Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, kuntaasi kohti tai koko maatasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. EU on ymmällään syntyykö metsämaana itseään mainostavasta Suomesta sittenkin hiilijalanjälki?
Metsäntutkimuslaitos (nykyisin Luonnonvarakeskus) on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan 12 kertaa vuodesta 1922 lähtien. Tuskin mikään muu maa on yltänyt vastaavalla tarkkuudella ja yhtä pitkällä ajanjaksolla tehtyyn puuvaraston laskentaan ja puumäärän muutosten seurantaan.
Hesari muistuttaa Heli Saavalaisen kolumnissa, että suomalaisten hiilijalanjälki on suuri, ja että muut maat käyttävät tätä tosiasiaa hyväkseen ja laittavat suomalaiset maksumiehen rooliin ilmastotalkoissa. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005300272.html
Ilmastonmuutos takoo ennätyksiä, mutta Saavalainen unohtaa mainita, että Antarktis kasvattaa jääpeitettä trendinomaisesti.
Maailmalla on luotu paljon mahdollisuuksia kullanvuolentaan hallitusten takaessa hulppeat syöttötariffit ja muut etuudet uusiutuvalle energialle, joka sitten ei tulekkaan omillaan toimeen vaan tarvitaan perinteistä teknologiaa apuun.
YLE:n vihreät TV-uutiset kertoivat vihreässä aamu-TV:ssä 29.9, että jätteiden lajittelua tulisi lisätä, koska se on taloudellisesti järkevää. YLE oli taas ympäristöimagolla ratsastavien kuljetusyrittäjien ja pieneltä osin nyt uutena elementtinä alueellisten energialaitosten asialla.
Olen joutunut pohtimaan viimeiset 15 vuotta biojätteen erilliskeräyksen mielekkyyttä, enkä ole vielä löytänyt perusteluja sille, miksi biojätettä pitäisi erilliskerätä. Sitä ei vaadi edes EU.
Kertokaa nyt joku viisaampi minulle, miksi biojätettä pitää erilliskerätä?
Suomalaistutkimus haastaa ilmastopolitiikan: Keskustassa asuvalla on suurin hiilijalanjälki - otsikoi näyttävästi artikkeli Helsingin Sanomissa 7.8.2015
Otsikko on suoraan sanottuna harhaanjohtava, sillä artikkelissa on mukana tärkeä disclaimer: "Maaseudulla asuvat kotitaloudet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle", eli nyt verrattiin tiiviisti rakennettuja keskustoja seutualueisiin.