lainsäädäntö http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132461/all Mon, 15 Jul 2019 12:45:13 +0300 fi Mikään ei rauhoita liikennettä niin hyvin kuin elävä poliisimies tai -nainen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278375-mikaan-ei-rauhoita-liikennetta-niin-hyvin-kuin-elava-poliisimies-tai-nainen <p>Kesän aikana on esitelty innolla, miten teiden varsille saadaan uusia peltipoliiseja. Osa poliiseista tuntuu olevan uusista peltisistä kavereistaan niin innoissaan, että uutisoinnitkin ovat menneet minusta täysin sivuraiteille. Todellinen ongelma mihin pitäisi puuttua on jäänyt näin pienten ylinopeuksien ja passikuvantarkkojen kameratolppakuvien pimentoon. Nykyisen hallituksen tavoitteena onkin pystyttää kautensa aikana vuoteen 2023 mennessä Suomeen yhteensä 500 uudenteknologian peltipoliisia. Tänä vuonna tavoitellaankin jo 70 miljoonaa euroa valtionkassaan peltipoliisituloja.</p> <p>Itse sain tutustua vuosituhannen vaihteessa lääkäri Timo Tervoon. Nykyisin Liikennelääketieteen professorina toimiva Tervo on pitänyt ansiokkaasti esillä liikenteemme todellisia turvallisuusuhkia ja arvostellut toissijaisuuksiin puuttumista. Tervo on alleviivannut, että hän ei vastusta nopeusvalvontaa - en minäkään - mutta nyt tässä valvonnassa ollaan edetty käytännössä pelkästään sakkotulojen kerääminen edellä ja unohdettu oikea liikenneturvallisuus.</p> <p>Yksi selkeä ero sakkorysärakentamisessa on meillä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin se, että nopeusvalvontakameroiden kohdalla ei ilmoiteta nopeusrajoitusta. Tämä aiheuttaa rajujakin jarrutuksia, kun kohdalle osuva autoilija ryhtyy empimään mikähän se nopeusrajoitus oli. Olen tehnyt tästä nyt eduskunnassa maamme hallitukselle korjausesityksen.</p> <p>Tervo totesikin, että ylinopeudesta on tehty näin Suomen yleisin rikos. Yli 300 000 ylinopeussakkoa ja toinen mokoma kirjallisia huomautuksia on ennätysmäärä Pohjoismaissa. Tästä huolimatta emme ole kuitenkaan liikenneturvallisuudessa esimerkiksi yhtään Ruotsia tai Norjaa edellä vaan itseasiassa perässä.</p> <p>Suomen ja itseasiassa koko Euroopankin ensimmäinen liikennelääketieteen professori kohdentaisi myös peltipoliisiresursseja toisin. Sen sijaan, että niillä tavoitellaan vain euroja valtion kirstuun, olisi järkevämpää käyttää teknologiaa esimerkiksi suojateiden ja risteysten sekä turvalaitteiden ja akselipainojen valvontaan. Tervon sanoin nyt kuitenkin &rdquo;Suomessa keskitytään pistekohtaiseen nopeusvalvontaa, josta kärsivät pääasiassa riskittömät selvinpäin pientä ylinopeutta ajavat suomalaiset&rdquo;. Kyse on siis pienestä ylinopeudesta mikä ajetaan vahingossa tai huomaamatta ja huomiokapasiteetti teillä meneekin tällä hetkellä lähes täysin hirvieläinten ja peltipoliisien tarkkailuun. Paremminkin sen voisi käyttää.</p> <p>Lukuisten liikenneonnettomuuksienkin tutkinnoissa mukana olleena Tervo tietää mistä puhuu, kun hän toteaa, että kameroiden saavuttamaa liikenneturvallisuuden kasvua liioitellaan ja samalla ummistetaan silmät todellisilta liikenneturvallisuutta heikentäviltä seikoilta. Ehkä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi kuolonkolareissa vain reilussa 5%:ssa kuljettaja on ollut täysin kunnossa. Toisaalta kuljettajan tilassa on ollut vikaa lähes 70% kuolonkolareista ja niistä kolmessa neljästä on mukana ollut ylinopeus. Todellinen syy siis yleensä löytyy muusta kuin ylinopeudesta. Liikenteemme turvallisuuskeskustelu ja myös uutisointi on keskittynyt lähinnä nopeusvalvonnan ympärille. Enemmän pitäisi kuitenkin puhua ja puuttua kuljettajien käytökseen, sairauksiin, päihteisiin ja itseasiassa koko liikenteessä ilmi tulevaan rikollisuuteen. Tervon ansiosta liikennekeskustelussa on alettu pikkuhiljaa kiinnittää huomiota ylinopeuksien rinnalla myös kuljettajan terveyteen, ikääntymisen tuomiin rajoituksiin, lääkkeiden ja päihteiden vaikutukseen, mutta myös psyykkisiin tekijöihin liikenneonnettomuuksien taustatekijöinä.</p> <p>Peltipoliisien lisäämisen syy rahankeräämisen lisäksi on myös poliisien resurssipula. Tästä huolimatta Rinteen hallitus päätti kuitenkin ensitöikseen jälleen leikata rajusti poliisikoulutusta. Tarvittavaan ja tavoiteltuun ja laajasti kannatettuun 7850 poliisiin ei nykyinen hallitus ole pääsemässä eikä sitä edes tavoittelemassa. Vielä ennen vaaleja käytännössä kuitenkin kaikki isot puolueet kannattivat poliisimäärän nostamista tänne. Nyt liikennevalvontaa ulkoistetaan kameratolpille, jotta henkilöresursseja jäisi muihin tärkeisiin tehtäviin. Nyt pitääkin toivoa, että Rinteen hallitus muuttaa vielä tekemäänsä päätöstä ja lisää poliisien määrää 7850 tämän vaalikauden aikana. Tätä päätöstä pohjustaakseen poliisien koulutusmäärät nostettiinkin jo viime hallituskaudella silloisen sisäministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla maksimiin. Nyt kuitenkin koulutusta ollaan ajamassa alas.</p> <p>Timo Tervo totesi kuitenkin aivan oikein, että poliisi tarvitsee lisää resursseja ja myös rikollisuus liikkuu teillä. Teille tarvitaan eläviä poliiseja ja partiota, joiden toimintaan voi yhdistää myös älykkään ja oikeisiin asioihin kohdistuvan kameravalvonnan. Minusta olisikin syytä nyt myös arvioida uudelleen myös aiemmin tehtyä päätöstä liikkuvan polisiin lakkauttamisesta. Olisiko kuitenkin tarpeen myöntää tehty ratkaisu vääräksi ja ottaa takaisin käyttöön laajasti arvostustakin nauttinut liikkuva poliisi? Mikään ei rauhoita liikennettä nimittäin niin hyvin kuin elävä poliisimies tai -nainen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Timo Heinonen</p> <p>Kansanedustaja (kok.)</p> <p>Valtiovarainvaliokunnan jäsen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kesän aikana on esitelty innolla, miten teiden varsille saadaan uusia peltipoliiseja. Osa poliiseista tuntuu olevan uusista peltisistä kavereistaan niin innoissaan, että uutisoinnitkin ovat menneet minusta täysin sivuraiteille. Todellinen ongelma mihin pitäisi puuttua on jäänyt näin pienten ylinopeuksien ja passikuvantarkkojen kameratolppakuvien pimentoon. Nykyisen hallituksen tavoitteena onkin pystyttää kautensa aikana vuoteen 2023 mennessä Suomeen yhteensä 500 uudenteknologian peltipoliisia. Tänä vuonna tavoitellaankin jo 70 miljoonaa euroa valtionkassaan peltipoliisituloja.

Itse sain tutustua vuosituhannen vaihteessa lääkäri Timo Tervoon. Nykyisin Liikennelääketieteen professorina toimiva Tervo on pitänyt ansiokkaasti esillä liikenteemme todellisia turvallisuusuhkia ja arvostellut toissijaisuuksiin puuttumista. Tervo on alleviivannut, että hän ei vastusta nopeusvalvontaa - en minäkään - mutta nyt tässä valvonnassa ollaan edetty käytännössä pelkästään sakkotulojen kerääminen edellä ja unohdettu oikea liikenneturvallisuus.

Yksi selkeä ero sakkorysärakentamisessa on meillä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin se, että nopeusvalvontakameroiden kohdalla ei ilmoiteta nopeusrajoitusta. Tämä aiheuttaa rajujakin jarrutuksia, kun kohdalle osuva autoilija ryhtyy empimään mikähän se nopeusrajoitus oli. Olen tehnyt tästä nyt eduskunnassa maamme hallitukselle korjausesityksen.

Tervo totesikin, että ylinopeudesta on tehty näin Suomen yleisin rikos. Yli 300 000 ylinopeussakkoa ja toinen mokoma kirjallisia huomautuksia on ennätysmäärä Pohjoismaissa. Tästä huolimatta emme ole kuitenkaan liikenneturvallisuudessa esimerkiksi yhtään Ruotsia tai Norjaa edellä vaan itseasiassa perässä.

Suomen ja itseasiassa koko Euroopankin ensimmäinen liikennelääketieteen professori kohdentaisi myös peltipoliisiresursseja toisin. Sen sijaan, että niillä tavoitellaan vain euroja valtion kirstuun, olisi järkevämpää käyttää teknologiaa esimerkiksi suojateiden ja risteysten sekä turvalaitteiden ja akselipainojen valvontaan. Tervon sanoin nyt kuitenkin ”Suomessa keskitytään pistekohtaiseen nopeusvalvontaa, josta kärsivät pääasiassa riskittömät selvinpäin pientä ylinopeutta ajavat suomalaiset”. Kyse on siis pienestä ylinopeudesta mikä ajetaan vahingossa tai huomaamatta ja huomiokapasiteetti teillä meneekin tällä hetkellä lähes täysin hirvieläinten ja peltipoliisien tarkkailuun. Paremminkin sen voisi käyttää.

Lukuisten liikenneonnettomuuksienkin tutkinnoissa mukana olleena Tervo tietää mistä puhuu, kun hän toteaa, että kameroiden saavuttamaa liikenneturvallisuuden kasvua liioitellaan ja samalla ummistetaan silmät todellisilta liikenneturvallisuutta heikentäviltä seikoilta. Ehkä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi kuolonkolareissa vain reilussa 5%:ssa kuljettaja on ollut täysin kunnossa. Toisaalta kuljettajan tilassa on ollut vikaa lähes 70% kuolonkolareista ja niistä kolmessa neljästä on mukana ollut ylinopeus. Todellinen syy siis yleensä löytyy muusta kuin ylinopeudesta. Liikenteemme turvallisuuskeskustelu ja myös uutisointi on keskittynyt lähinnä nopeusvalvonnan ympärille. Enemmän pitäisi kuitenkin puhua ja puuttua kuljettajien käytökseen, sairauksiin, päihteisiin ja itseasiassa koko liikenteessä ilmi tulevaan rikollisuuteen. Tervon ansiosta liikennekeskustelussa on alettu pikkuhiljaa kiinnittää huomiota ylinopeuksien rinnalla myös kuljettajan terveyteen, ikääntymisen tuomiin rajoituksiin, lääkkeiden ja päihteiden vaikutukseen, mutta myös psyykkisiin tekijöihin liikenneonnettomuuksien taustatekijöinä.

Peltipoliisien lisäämisen syy rahankeräämisen lisäksi on myös poliisien resurssipula. Tästä huolimatta Rinteen hallitus päätti kuitenkin ensitöikseen jälleen leikata rajusti poliisikoulutusta. Tarvittavaan ja tavoiteltuun ja laajasti kannatettuun 7850 poliisiin ei nykyinen hallitus ole pääsemässä eikä sitä edes tavoittelemassa. Vielä ennen vaaleja käytännössä kuitenkin kaikki isot puolueet kannattivat poliisimäärän nostamista tänne. Nyt liikennevalvontaa ulkoistetaan kameratolpille, jotta henkilöresursseja jäisi muihin tärkeisiin tehtäviin. Nyt pitääkin toivoa, että Rinteen hallitus muuttaa vielä tekemäänsä päätöstä ja lisää poliisien määrää 7850 tämän vaalikauden aikana. Tätä päätöstä pohjustaakseen poliisien koulutusmäärät nostettiinkin jo viime hallituskaudella silloisen sisäministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla maksimiin. Nyt kuitenkin koulutusta ollaan ajamassa alas.

Timo Tervo totesi kuitenkin aivan oikein, että poliisi tarvitsee lisää resursseja ja myös rikollisuus liikkuu teillä. Teille tarvitaan eläviä poliiseja ja partiota, joiden toimintaan voi yhdistää myös älykkään ja oikeisiin asioihin kohdistuvan kameravalvonnan. Minusta olisikin syytä nyt myös arvioida uudelleen myös aiemmin tehtyä päätöstä liikkuvan polisiin lakkauttamisesta. Olisiko kuitenkin tarpeen myöntää tehty ratkaisu vääräksi ja ottaa takaisin käyttöön laajasti arvostustakin nauttinut liikkuva poliisi? Mikään ei rauhoita liikennettä nimittäin niin hyvin kuin elävä poliisimies tai -nainen.

 

Timo Heinonen

Kansanedustaja (kok.)

Valtiovarainvaliokunnan jäsen

]]>
5 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278375-mikaan-ei-rauhoita-liikennetta-niin-hyvin-kuin-elava-poliisimies-tai-nainen#comments Eduskunta Kokoomus lainsäädäntö Poliisi Mon, 15 Jul 2019 09:45:13 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278375-mikaan-ei-rauhoita-liikennetta-niin-hyvin-kuin-elava-poliisimies-tai-nainen
Tasa-arvon puolesta tasa-arvoa vastaan http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278131-tasa-arvon-puolesta-tasa-arvoa-vastaan <p>Oletko koskaan miettinyt, josko alkaisit julkirasistiksi? Minä olen. Ei siksi, että oikeasti olisin rasisti tai mitenkään haluaisin edistää rasismiin käytännössä liittyviä tekoja ja ilmiöitä, vaan siksi koska voin vapaasti niin tehdä. Lainsäädäntömme lähtee lähtökohtaisesti siitä, että jokainen enemmistöön kuuluva on potentiaalinen sortaja jolta vähemmistöä täytyy suojella. Ymmärtääkseni rasistiksi alkamista sinänsä ei siis ole kielletty, vaan olettamus siitä, että olen joka tapauksessa rasisti on oikeastaan jo kirjoitettuna sisään oikeusjärjestelmään. Näinä aikoina, kun niin moni toinen asia on jo kielletty, se että ei ole rasisti on vähän niin kuin jättäisi ilmaisen muoviämpärin jonottamatta.<br /><br />Miksi mietin juuri rasismia, enkä jotain muuta aatetta, jolta vähemmistö nauttii suojaa? Siksi, että tällaisia samalla tavalla ristiriitaisesti lainsäädännössä käsiteltyjä vähemmistöjä ei ole kovin montaa. Itse olen esimerkiksi asperger ja niinsanotusti huippuälykäs. Minusta on kiistatonta, että huippuälykkäänä aspergerina kuulun ehdottomasti vähemmistöön. Telemarkkinointiyritys saa näköjään sanoa aspergerille, että emme palkkaa sinua, koska olet asperger. Huippuälykästä saa aivan rauhassa syrjiä ja nörtitellä mielensä mukaan, vaikka hän kuuluu vähemmistöön.&nbsp;<br /><br />Käydessäni yliopistolla tutkijakoulun vetäjältä kysymässä, olisiko mahdollista, että minulle sattuneesta suhteellisen harvinaisissa sattumuksissa, kahden väitöskirjan ohjaajan lopetettua väitöskirjan ohjaamiseni, erikseen ja eri tiedekuntiin, kyseessä olisi huippuälykkään aspergergin ominaisuuksien huomioimatta jääminen tai ehkäpä jonkinlainen ymmärtämättömyydestä johtunut väärä kohtelukin, vastaus asiaan oli tutkimatta, että sillä ei ole asiaan mitään merkitystä. Vähemmistösuoja on siis valikoiva. Jos olisin esittänyt sukupuolta tai ihonväriä koskien saman arvelun, luulen että siihen olisi vaivaiduttu antamaan perusteltu vastaus. Voisi sanoa, että niillä jotka pääsevät päättämään, ketä vähemmistöjä suoja koskee ja ketä ei, on tässä yhteiskunnassa valtavasti valtaa, eikö vain? Kun emme suojaa kaikkien tasa-arvoa yhtäläisesti, ylläpidämme tätä valtarakennetta.<br /><br />Miksi siis nostin rasismin esille esimerkkinä? Siksi, että tosiasiassa meidän nykyinen sananvapauskäsityksemme ei suojaa ketään rasismilta, vaan se suojaa valikoituja vähemmistöjä potentiaalisesti kaikelta näihin valikoituihin vähemmistöihin kohdistetulta kritiikiltä. Suoja toki toimii myös rasistiseen kirjoitteluun. Vähemmistöön kuuluva saa kuitenkin kritisoida nykytulkinnan mukaan enemmistöä tavalla, joka tulkittaisiin toiseen suuntaan esitettynä rasistiseksi. Toisaalta, ymmärtääkseni kuka tahansa voi julkisesti ilmoittaa alkaneensa julkirasistiksi. Rasismia ei siis ole sananvapauteen kohdistuvilla toimilla kielletty, ainoastaan tiettyjä vähemmistöjä suojattu sen seurauksilta. Tässä piilee valtavan tulevan ongelman siemen, johon olisi hyvä puuttua lainsäädännöllisillä toimilla jo nyt.<br /><br />Kysyisinkin, mitä tapahtuu sitten, kun ne kasvavat vähemmistöt, jotka saavat tällä hetkellä rauhassa olla julkisestikin rasistisia tai käytännössä enemmistöryhmiä syrjiviä muuttuvatkin enemmistöksi? Missä on se mekanismi, joka suojaa sen jälkeen entistä enemmistöä, uutta vähemmistöä? Toiseksi, miten autetaan niitä julkista myötätuntoa herättämättömiä vähemmistöjä, joita nykyinen lainsäädäntö ei suojaa? Kolmanneksi, miten puututaan pienten suojattujen vähemmistöjen keskinäiseen sortoon?<br /><br />Sellaisella kieroutuneella ajattelulla, että tasa-arvo saavutettaisiin kaikkien ihmisten tasa-arvoisesta kohtelusta luopumalla ei luulisi olevan mahdollisuuksia lainsäädännöksi nousemiseen. Siltäpä se vain kovasti näyttäisi, että niin on tapahtunut. Sen sijaan, että tasa-arvon pyhää henkeä täynnä olevat poliitikot pyrkisivät korjaamaan lainsäädännön, he kilpailevat sillä, kuka keksii uuden ja paremman vähemmistön etua ajavan ja heille julkisuutta ja glooriaa tuovan lain. Näin toimimalla he ajavat yhteiskuntaa koko ajan epätasa-arvoisempaan suuntaan.</p><p>En usko, että näiden erilaisten vähemmistöjen suojaksi rakennettujen tasa-arvolakien tulkinta tulee muuttumaan yhtään mihinkään suuntaan sinä päivänä, kun lain säätämisen aikaan suojaa vaativaksi koetun vähemmistön määrä ylittää jollain paikkakunnalla 50%. Enemmistöhän harvemmin säätää omalle itselleen selkeästi vahingollisia lakeja. Olisikin mielestäni jo korkein aika lopettaa kaikkia ihmisiä menneisyyden synneistä ruoskivan lainsäädännön rakentaminen ja siirtyä tulevan tasa-arvon turvaamiseksi jo nyt aidosti kaikkien ryhmien välistä tasa-arvoa ajavien lakien rakentamiseen.<br /><br /><br /><br /><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oletko koskaan miettinyt, josko alkaisit julkirasistiksi? Minä olen. Ei siksi, että oikeasti olisin rasisti tai mitenkään haluaisin edistää rasismiin käytännössä liittyviä tekoja ja ilmiöitä, vaan siksi koska voin vapaasti niin tehdä. Lainsäädäntömme lähtee lähtökohtaisesti siitä, että jokainen enemmistöön kuuluva on potentiaalinen sortaja jolta vähemmistöä täytyy suojella. Ymmärtääkseni rasistiksi alkamista sinänsä ei siis ole kielletty, vaan olettamus siitä, että olen joka tapauksessa rasisti on oikeastaan jo kirjoitettuna sisään oikeusjärjestelmään. Näinä aikoina, kun niin moni toinen asia on jo kielletty, se että ei ole rasisti on vähän niin kuin jättäisi ilmaisen muoviämpärin jonottamatta.

Miksi mietin juuri rasismia, enkä jotain muuta aatetta, jolta vähemmistö nauttii suojaa? Siksi, että tällaisia samalla tavalla ristiriitaisesti lainsäädännössä käsiteltyjä vähemmistöjä ei ole kovin montaa. Itse olen esimerkiksi asperger ja niinsanotusti huippuälykäs. Minusta on kiistatonta, että huippuälykkäänä aspergerina kuulun ehdottomasti vähemmistöön. Telemarkkinointiyritys saa näköjään sanoa aspergerille, että emme palkkaa sinua, koska olet asperger. Huippuälykästä saa aivan rauhassa syrjiä ja nörtitellä mielensä mukaan, vaikka hän kuuluu vähemmistöön. 

Käydessäni yliopistolla tutkijakoulun vetäjältä kysymässä, olisiko mahdollista, että minulle sattuneesta suhteellisen harvinaisissa sattumuksissa, kahden väitöskirjan ohjaajan lopetettua väitöskirjan ohjaamiseni, erikseen ja eri tiedekuntiin, kyseessä olisi huippuälykkään aspergergin ominaisuuksien huomioimatta jääminen tai ehkäpä jonkinlainen ymmärtämättömyydestä johtunut väärä kohtelukin, vastaus asiaan oli tutkimatta, että sillä ei ole asiaan mitään merkitystä. Vähemmistösuoja on siis valikoiva. Jos olisin esittänyt sukupuolta tai ihonväriä koskien saman arvelun, luulen että siihen olisi vaivaiduttu antamaan perusteltu vastaus. Voisi sanoa, että niillä jotka pääsevät päättämään, ketä vähemmistöjä suoja koskee ja ketä ei, on tässä yhteiskunnassa valtavasti valtaa, eikö vain? Kun emme suojaa kaikkien tasa-arvoa yhtäläisesti, ylläpidämme tätä valtarakennetta.

Miksi siis nostin rasismin esille esimerkkinä? Siksi, että tosiasiassa meidän nykyinen sananvapauskäsityksemme ei suojaa ketään rasismilta, vaan se suojaa valikoituja vähemmistöjä potentiaalisesti kaikelta näihin valikoituihin vähemmistöihin kohdistetulta kritiikiltä. Suoja toki toimii myös rasistiseen kirjoitteluun. Vähemmistöön kuuluva saa kuitenkin kritisoida nykytulkinnan mukaan enemmistöä tavalla, joka tulkittaisiin toiseen suuntaan esitettynä rasistiseksi. Toisaalta, ymmärtääkseni kuka tahansa voi julkisesti ilmoittaa alkaneensa julkirasistiksi. Rasismia ei siis ole sananvapauteen kohdistuvilla toimilla kielletty, ainoastaan tiettyjä vähemmistöjä suojattu sen seurauksilta. Tässä piilee valtavan tulevan ongelman siemen, johon olisi hyvä puuttua lainsäädännöllisillä toimilla jo nyt.

Kysyisinkin, mitä tapahtuu sitten, kun ne kasvavat vähemmistöt, jotka saavat tällä hetkellä rauhassa olla julkisestikin rasistisia tai käytännössä enemmistöryhmiä syrjiviä muuttuvatkin enemmistöksi? Missä on se mekanismi, joka suojaa sen jälkeen entistä enemmistöä, uutta vähemmistöä? Toiseksi, miten autetaan niitä julkista myötätuntoa herättämättömiä vähemmistöjä, joita nykyinen lainsäädäntö ei suojaa? Kolmanneksi, miten puututaan pienten suojattujen vähemmistöjen keskinäiseen sortoon?

Sellaisella kieroutuneella ajattelulla, että tasa-arvo saavutettaisiin kaikkien ihmisten tasa-arvoisesta kohtelusta luopumalla ei luulisi olevan mahdollisuuksia lainsäädännöksi nousemiseen. Siltäpä se vain kovasti näyttäisi, että niin on tapahtunut. Sen sijaan, että tasa-arvon pyhää henkeä täynnä olevat poliitikot pyrkisivät korjaamaan lainsäädännön, he kilpailevat sillä, kuka keksii uuden ja paremman vähemmistön etua ajavan ja heille julkisuutta ja glooriaa tuovan lain. Näin toimimalla he ajavat yhteiskuntaa koko ajan epätasa-arvoisempaan suuntaan.

En usko, että näiden erilaisten vähemmistöjen suojaksi rakennettujen tasa-arvolakien tulkinta tulee muuttumaan yhtään mihinkään suuntaan sinä päivänä, kun lain säätämisen aikaan suojaa vaativaksi koetun vähemmistön määrä ylittää jollain paikkakunnalla 50%. Enemmistöhän harvemmin säätää omalle itselleen selkeästi vahingollisia lakeja. Olisikin mielestäni jo korkein aika lopettaa kaikkia ihmisiä menneisyyden synneistä ruoskivan lainsäädännön rakentaminen ja siirtyä tulevan tasa-arvon turvaamiseksi jo nyt aidosti kaikkien ryhmien välistä tasa-arvoa ajavien lakien rakentamiseen.





 

]]>
11 http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278131-tasa-arvon-puolesta-tasa-arvoa-vastaan#comments Ajattelu Epätasa-arvo Julkinen keskustelu ja rasismi lainsäädäntö Yhteiskuntakritiikki Sun, 07 Jul 2019 16:01:45 +0000 Antero Metso http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278131-tasa-arvon-puolesta-tasa-arvoa-vastaan
Tuleeko meistä amerikkalaisia? http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277024-tuleeko-meista-amerikkalaisia <p>Olemmeko jo liian amerikkalaistuneita?&nbsp; Olen aiemminkin lukenut ja kuullut, että Suomessa on yritetty vaatia esim. vahingonkorvauksia amerikkalaiseen malliin vaikkei oma lainsäädäntömme ja oikeuskäytäntömme anna minkäänlaista tukea kyseisille vaateille.</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/38ddf243-88f9-493d-9333-366a565d4e93">Tämä gerbiilien tapaamisoikeuden vaatiminen meni kyllä ihan ylitse.</a> Pitäisikö kaikille suomalaisille antaa jonkinlaista oikeuskoulutusta, jos terve järki ei riitä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olemmeko jo liian amerikkalaistuneita?  Olen aiemminkin lukenut ja kuullut, että Suomessa on yritetty vaatia esim. vahingonkorvauksia amerikkalaiseen malliin vaikkei oma lainsäädäntömme ja oikeuskäytäntömme anna minkäänlaista tukea kyseisille vaateille.

Tämä gerbiilien tapaamisoikeuden vaatiminen meni kyllä ihan ylitse. Pitäisikö kaikille suomalaisille antaa jonkinlaista oikeuskoulutusta, jos terve järki ei riitä?

]]>
22 http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277024-tuleeko-meista-amerikkalaisia#comments lainsäädäntö Vahingonkorvaus Yhdysvallat Wed, 05 Jun 2019 14:21:35 +0000 Sari Laitinen http://sarilait.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277024-tuleeko-meista-amerikkalaisia
Suomi ilman maahanmuuttajia kuihtuu ja näivettyy. http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275803-suomi-ilman-maahanmuuttajia-kuihtuu-ja-naivettyy <p>Maahanmuuton eri ulottuvuudet, osa 1</p><p>&nbsp;</p><p>Julkinen keskustelu maahanmuuton ympärillä yhdistää kaiken maahanmuuton yhdeksi ilmiöksi. Tämä ei ole järkevää, sillä erilaiset maahanmuuton ulottuvuudet poikkeavat toisistaan merkittävällä tavalla ja niihin liittyvät poliittiset kysymykset ovat myös erilaisia keskenään. Työperäinen maahanmuutto jakaantuu EU/ETA alueen sisä- ja ulkopuolelta tuleviin. Opiskelijat jakautuvat samoin. Tämän lisäksi on erikseen olemassa pakolaiskiintiöt ja ne tavat, joilla hoidetaan erikoistilanteet, esimerkkinä Syyrian tilanne. Turvapaikkapolitiikka, Euroopan ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut, EU:n sisärajojen valvonta&hellip; Lista jatkuu ja nämä kaikki ovat osa sitä, mitä tarkoitetaan maahanmuutolla. Ja jokaiseen asiaan, joita maahanmuuttoon liittyy, kuuluu myös omat erilliset ulottuvuutensa liittyen kansalliseen lainsäädäntöön, Euroopan Unionin yhteistyöhön ja lainsäädäntöön ja joissakin tapauksissa myös laajemmat kansainväliset sopimukset ja yhteistyö. Ja vaikka kuinka haluaisi pitää asiat yksinkertaisina, on silti pakko kiinnittää huomiota näihin eri puoliin, jotta voidaan valita oikea ja kestävä politiikka näiden asioiden hoitamiseen. Ja maahanmuutosta keskusteleminen on tärkeä osa oikeiden ratkaisujen löytämistä. </p><p>Tässä ensimmäisessä osassa useasta käsittelen työperäistä maahanmuuttoaja.</p><p>Ensinnäkin, kuten usein on sanottu, Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Monien länsimaiden tavoin Suomen väestön suurien ikäpolvien vanheneminen on luonut tilanteen, jossa työikäisten määrä suhteessa eläkeläisiin kasvaa. Tämän nk. kestävyysvajeen korjaamiseen ihanteellisin vaihtoehto olisi saada lisää työikäisiä ihmisiä. Monien länsimaiden tavoin suomalaiset eivät enää halua perustaa suurperheitä ja vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että he yhtäkkiä alkaisivat näin tekemään. Kansalaisten rohkaiseminen tähän tai heidän suoranainen pakottaminen ei puolestaan käy päinsä, sillä ihmiset mieluiten lisääntyvät omasta tahdostaan, mistä johtuen he suutuvat, jos heitä yritetään saada tekemään jotain mitä he eivät alun alkaenkaan halunneet tehdä. Ja pakottamisessa on toki sivistysvaltiolle monia muitakin itsestään selviä ongelmia, kuten tällaisen pakottamisen pahuus. Joten tämä jättää kaksi vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto on vain hylätä eläkeläiset ja apua tarvitsevat rahojen loppuessa ja tätä me emme tule koskaan hyväksymään. Jäljellejäävä vaihtoehto on työikäisten tuleminen ulkomailta, eli työperäinen maahanmuutto.</p><p>Toisin kuin luullaan, tässä ei ole vain kysymys korkeakoulutettujen maahanmuutosta, sillä työmarkkinat eivät vain toimi niin. Kasvavasta automaatiosta huolimatta matalapalkkaiset alat, kuten palvelualan työpaikat tulevat tarvitsemaan työntekijöitä myös tulevaisuudessa ja automaatiossa voi nähdä yhtä hyvin mahdollisuuden ihmisten kykyjen lisäämiseen sen sijaan, että se olisi vain pessimismin täyteinen uhkakuva. Terveessä taloudessa ei voi olla pelkästään korkeapalkkaisia töitä, joten tietenkin työntekijöitä tullaan tarvitsemaan muualle myös.</p><p>Samoin tiettyjen tahojen puolesta on esitetty eräänlaista nirsoilukäytäntöä, jossa työperäinen maahanmuutto tapahtuisi vain niistä maista, jotka joidenkin mielivaltaisten kriteerien perusteella ovat tarpeeksi lähellä suomalaista kulttuuria, samalla lailla kuin lapsi, joka poimii sopasta makkarat ja jättää kasvikset syömättä, sillä perusteella, että hän ei nyt tänään vain tykkää niistä. Tämä ajattelutapa on turhaa, sillä suomalainen kulttuuri on aivan tarpeeksi elinvoimainen ja vahva ottaakseen mitä tahansa vaikutteita omikseen. Vai onko oletus tosiaan se, että suomalainen yhteiskunta on niin epäterve, että se ei kaikista hienouksistaan huolimatta tarjoa kellekään muun kulttuurin edustajalle mitään? Maailma on täynnä ahkeria, taitavia ja oppivaisia ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja kukoistaa töitä tekemällä yhteiskunnassa, joka arvostaa heitä. Yhteiskunnassa, joka muuttuu sitä kirjavammaksi ja kukoistavammaksi, mitä enemmän ihmiset kukoistavat ja luovat sen sisällä. Olisi tuhlausta jättää nämä mahdollisuudet käyttämättä epämääräisen muutosvastarinnan ja pelon takia, höystettynä pahantahtoisella panettelulla, koska ei haluta myöntää tätä väärinsuunnattua ahdistusta ja halua käpertyä kulttuurina kerälle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maahanmuuton eri ulottuvuudet, osa 1

 

Julkinen keskustelu maahanmuuton ympärillä yhdistää kaiken maahanmuuton yhdeksi ilmiöksi. Tämä ei ole järkevää, sillä erilaiset maahanmuuton ulottuvuudet poikkeavat toisistaan merkittävällä tavalla ja niihin liittyvät poliittiset kysymykset ovat myös erilaisia keskenään. Työperäinen maahanmuutto jakaantuu EU/ETA alueen sisä- ja ulkopuolelta tuleviin. Opiskelijat jakautuvat samoin. Tämän lisäksi on erikseen olemassa pakolaiskiintiöt ja ne tavat, joilla hoidetaan erikoistilanteet, esimerkkinä Syyrian tilanne. Turvapaikkapolitiikka, Euroopan ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut, EU:n sisärajojen valvonta… Lista jatkuu ja nämä kaikki ovat osa sitä, mitä tarkoitetaan maahanmuutolla. Ja jokaiseen asiaan, joita maahanmuuttoon liittyy, kuuluu myös omat erilliset ulottuvuutensa liittyen kansalliseen lainsäädäntöön, Euroopan Unionin yhteistyöhön ja lainsäädäntöön ja joissakin tapauksissa myös laajemmat kansainväliset sopimukset ja yhteistyö. Ja vaikka kuinka haluaisi pitää asiat yksinkertaisina, on silti pakko kiinnittää huomiota näihin eri puoliin, jotta voidaan valita oikea ja kestävä politiikka näiden asioiden hoitamiseen. Ja maahanmuutosta keskusteleminen on tärkeä osa oikeiden ratkaisujen löytämistä.

Tässä ensimmäisessä osassa useasta käsittelen työperäistä maahanmuuttoaja.

Ensinnäkin, kuten usein on sanottu, Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Monien länsimaiden tavoin Suomen väestön suurien ikäpolvien vanheneminen on luonut tilanteen, jossa työikäisten määrä suhteessa eläkeläisiin kasvaa. Tämän nk. kestävyysvajeen korjaamiseen ihanteellisin vaihtoehto olisi saada lisää työikäisiä ihmisiä. Monien länsimaiden tavoin suomalaiset eivät enää halua perustaa suurperheitä ja vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että he yhtäkkiä alkaisivat näin tekemään. Kansalaisten rohkaiseminen tähän tai heidän suoranainen pakottaminen ei puolestaan käy päinsä, sillä ihmiset mieluiten lisääntyvät omasta tahdostaan, mistä johtuen he suutuvat, jos heitä yritetään saada tekemään jotain mitä he eivät alun alkaenkaan halunneet tehdä. Ja pakottamisessa on toki sivistysvaltiolle monia muitakin itsestään selviä ongelmia, kuten tällaisen pakottamisen pahuus. Joten tämä jättää kaksi vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto on vain hylätä eläkeläiset ja apua tarvitsevat rahojen loppuessa ja tätä me emme tule koskaan hyväksymään. Jäljellejäävä vaihtoehto on työikäisten tuleminen ulkomailta, eli työperäinen maahanmuutto.

Toisin kuin luullaan, tässä ei ole vain kysymys korkeakoulutettujen maahanmuutosta, sillä työmarkkinat eivät vain toimi niin. Kasvavasta automaatiosta huolimatta matalapalkkaiset alat, kuten palvelualan työpaikat tulevat tarvitsemaan työntekijöitä myös tulevaisuudessa ja automaatiossa voi nähdä yhtä hyvin mahdollisuuden ihmisten kykyjen lisäämiseen sen sijaan, että se olisi vain pessimismin täyteinen uhkakuva. Terveessä taloudessa ei voi olla pelkästään korkeapalkkaisia töitä, joten tietenkin työntekijöitä tullaan tarvitsemaan muualle myös.

Samoin tiettyjen tahojen puolesta on esitetty eräänlaista nirsoilukäytäntöä, jossa työperäinen maahanmuutto tapahtuisi vain niistä maista, jotka joidenkin mielivaltaisten kriteerien perusteella ovat tarpeeksi lähellä suomalaista kulttuuria, samalla lailla kuin lapsi, joka poimii sopasta makkarat ja jättää kasvikset syömättä, sillä perusteella, että hän ei nyt tänään vain tykkää niistä. Tämä ajattelutapa on turhaa, sillä suomalainen kulttuuri on aivan tarpeeksi elinvoimainen ja vahva ottaakseen mitä tahansa vaikutteita omikseen. Vai onko oletus tosiaan se, että suomalainen yhteiskunta on niin epäterve, että se ei kaikista hienouksistaan huolimatta tarjoa kellekään muun kulttuurin edustajalle mitään? Maailma on täynnä ahkeria, taitavia ja oppivaisia ihmisiä, jotka haluavat elättää itsensä ja kukoistaa töitä tekemällä yhteiskunnassa, joka arvostaa heitä. Yhteiskunnassa, joka muuttuu sitä kirjavammaksi ja kukoistavammaksi, mitä enemmän ihmiset kukoistavat ja luovat sen sisällä. Olisi tuhlausta jättää nämä mahdollisuudet käyttämättä epämääräisen muutosvastarinnan ja pelon takia, höystettynä pahantahtoisella panettelulla, koska ei haluta myöntää tätä väärinsuunnattua ahdistusta ja halua käpertyä kulttuurina kerälle.

]]>
106 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275803-suomi-ilman-maahanmuuttajia-kuihtuu-ja-naivettyy#comments lainsäädäntö Maahanmuutto Suomi Työperäinen maahanmuutto Fri, 10 May 2019 18:41:24 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275803-suomi-ilman-maahanmuuttajia-kuihtuu-ja-naivettyy
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot yritysten käyttöön http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271543-sosiaali-ja-terveydenhuollon-asiakastiedot-yritysten-kayttoon <p>Eduskunta hyväksyi tänään lain, joka mahdollistaa kaikkien kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen luovuttamisen mm. lääkeyritytysten innovaatiokäyttöön.</p> <p>&rdquo;Kyseessä on laki, jonka nojalla suomalaisten erittäin arkaluonteisia henkilötietoja tullaan yhdistelemään eri rekistereistä ja kokoamaan yhden tietolupaviranomaisen alaisuuteen. Kyse on tietoturvan ja kansalaisten yksityisyydensuojan kannalta keskeisistä kysymyksistä, mistä syystä myös lainsäädännön tulisi olla erityisen huolellista&rdquo; - kommentoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd).</p> <p>Kansalaisilta ei ole kysytty missään vaiheessa, saako heistä tallennettuja erittäin arkaluonteisia tietoja käyttää muuhunkin kuin alkuperäiseen tarkoitukseen. Tietojen luovuttamiseen eri terveysalan toimijoiden välilläkin on tähän saakka pyydetty asiakkaan lupa. Miten on siis mahdollista, että kysymättä kansalaisilta, saati käymättä keskustelua siitä miten tietoturvasta huolehditaan - annetaan koko kansan terveystiedot lainsäädännön keinoin erittäin laajaan kaupalliseen käyttöön?</p> <p>Onko vielä jotain missä tämän eduskunnan kauden aikana voidaan tuhota kansalaisten oikeutta yksityisyyteen? Ai niin - ei taida olla mitään enää jäljellä.</p> <p>Linkki uutiseen toisiolaista: <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274494-kansanedustaja-koko-suomi-otetaan-tassa-koelaboratorioksi-eduskunta-hyvaksyi">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274494-kansanedustaja-koko-suomi-otetaan-tassa-koelaboratorioksi-eduskunta-hyvaksyi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunta hyväksyi tänään lain, joka mahdollistaa kaikkien kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen luovuttamisen mm. lääkeyritytysten innovaatiokäyttöön.

”Kyseessä on laki, jonka nojalla suomalaisten erittäin arkaluonteisia henkilötietoja tullaan yhdistelemään eri rekistereistä ja kokoamaan yhden tietolupaviranomaisen alaisuuteen. Kyse on tietoturvan ja kansalaisten yksityisyydensuojan kannalta keskeisistä kysymyksistä, mistä syystä myös lainsäädännön tulisi olla erityisen huolellista” - kommentoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd).

Kansalaisilta ei ole kysytty missään vaiheessa, saako heistä tallennettuja erittäin arkaluonteisia tietoja käyttää muuhunkin kuin alkuperäiseen tarkoitukseen. Tietojen luovuttamiseen eri terveysalan toimijoiden välilläkin on tähän saakka pyydetty asiakkaan lupa. Miten on siis mahdollista, että kysymättä kansalaisilta, saati käymättä keskustelua siitä miten tietoturvasta huolehditaan - annetaan koko kansan terveystiedot lainsäädännön keinoin erittäin laajaan kaupalliseen käyttöön?

Onko vielä jotain missä tämän eduskunnan kauden aikana voidaan tuhota kansalaisten oikeutta yksityisyyteen? Ai niin - ei taida olla mitään enää jäljellä.

Linkki uutiseen toisiolaista: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274494-kansanedustaja-koko-suomi-otetaan-tassa-koelaboratorioksi-eduskunta-hyvaksyi

]]>
0 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271543-sosiaali-ja-terveydenhuollon-asiakastiedot-yritysten-kayttoon#comments Eduskunta lainsäädäntö Yksityisyys Wed, 13 Mar 2019 16:01:33 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271543-sosiaali-ja-terveydenhuollon-asiakastiedot-yritysten-kayttoon
Insinööri Sipilän uskomaton huijausyritys http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271434-insinoori-sipilan-uskomaton-huijausyritys <p>Luin&nbsp;julkisoikeuden apulaisprofessorin ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen lausunnon. Kuka tahansa voi lukea sen, ja myös muut tänään julkaistut soteen liittyvät asiantuntjialausunnot. Harva tietysti viitsii moista vaivaa nähdä, joten lainaan tähän pätkän Rautiaisen tekstistä:</p><p>&quot;Perustuslakivaliokunnan järjestämissä kuulemisissa on selvinnyt, ettei hyvän lainsäädäntötavan mukaisia laskelmia ole edes olemassa. Samoin on merkille pantavaa, että perustuslakivaliokunnan järjestämissä kuulemisissa maakuntataloutta koskevista tiedoista on puhuttu toisistaan poikkeavasti: olin joulukuussa 2018 kuuntelemassa perustuslakivaliokunnan sote- substanssiasiantuntijoiden kuulemisen, jonka suullisessa osassa aiheen asiantuntija THL:n johtaja Markku Pekurinen antoi maakuntataloudesta erilaista informaatiota kuin samaan tilaisuteen osallistunut THL:n ylijohtaja Marina Erhola ja THL:n kirjallinen lausunto.&quot; (Pauli Rautiainen, julkisoikeuden apulaisprofessori, valtisääntöoikeuden dosentti) (Yle)</p><p>Insinööri Sipilä yritti viedä maaliin &nbsp;- &nbsp;kuten hän hartaasti aina asian ilmaisee &nbsp;- &nbsp;jotain josta puuttui kaikki konkretia, ja tietysti hyvän lainsäädäntötavan mukaiset laskelmatkin. Muutoinkin jutut olivat sitä ja tätä.</p><p>Uskomaton huijausyritys.</p><p>Ei ihme ettei Sipilä pidä &quot;kaiken maailman dosenteista&quot;. Sotkevat bisnesinsinöörin suunnitelmat. Valitetttavasti äänestäjät eivät ole kiinnostuneita faktoista, joten insinööri Sipilä voi vielä kikkailla puolueensa uuteen nousuun. Riittää kun syyttää punikkeja, ja heti perään kokoomuksen valinnavapautta.</p><p>Sen mölinän alle hukkuu mikä tahansa, jopa se että insinööri Sipilä yritti ajaa maaliin uudistusta, jonka rahoituksesta ei löytynyt laskelmia, ja lähes kaikki muukin informaatio oli hatusta vedettyä.</p><p>Jätän areenan keputrolleille. Sillä he uskovat ja autuaita ovat.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luin julkisoikeuden apulaisprofessorin ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen lausunnon. Kuka tahansa voi lukea sen, ja myös muut tänään julkaistut soteen liittyvät asiantuntjialausunnot. Harva tietysti viitsii moista vaivaa nähdä, joten lainaan tähän pätkän Rautiaisen tekstistä:

"Perustuslakivaliokunnan järjestämissä kuulemisissa on selvinnyt, ettei hyvän lainsäädäntötavan mukaisia laskelmia ole edes olemassa. Samoin on merkille pantavaa, että perustuslakivaliokunnan järjestämissä kuulemisissa maakuntataloutta koskevista tiedoista on puhuttu toisistaan poikkeavasti: olin joulukuussa 2018 kuuntelemassa perustuslakivaliokunnan sote- substanssiasiantuntijoiden kuulemisen, jonka suullisessa osassa aiheen asiantuntija THL:n johtaja Markku Pekurinen antoi maakuntataloudesta erilaista informaatiota kuin samaan tilaisuteen osallistunut THL:n ylijohtaja Marina Erhola ja THL:n kirjallinen lausunto." (Pauli Rautiainen, julkisoikeuden apulaisprofessori, valtisääntöoikeuden dosentti) (Yle)

Insinööri Sipilä yritti viedä maaliin  -  kuten hän hartaasti aina asian ilmaisee  -  jotain josta puuttui kaikki konkretia, ja tietysti hyvän lainsäädäntötavan mukaiset laskelmatkin. Muutoinkin jutut olivat sitä ja tätä.

Uskomaton huijausyritys.

Ei ihme ettei Sipilä pidä "kaiken maailman dosenteista". Sotkevat bisnesinsinöörin suunnitelmat. Valitetttavasti äänestäjät eivät ole kiinnostuneita faktoista, joten insinööri Sipilä voi vielä kikkailla puolueensa uuteen nousuun. Riittää kun syyttää punikkeja, ja heti perään kokoomuksen valinnavapautta.

Sen mölinän alle hukkuu mikä tahansa, jopa se että insinööri Sipilä yritti ajaa maaliin uudistusta, jonka rahoituksesta ei löytynyt laskelmia, ja lähes kaikki muukin informaatio oli hatusta vedettyä.

Jätän areenan keputrolleille. Sillä he uskovat ja autuaita ovat.

 

 

]]>
13 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271434-insinoori-sipilan-uskomaton-huijausyritys#comments Asiantuntijat Juha Sipilän keskusta lainsäädäntö Maakuntauudistus Perustuslaki Tue, 12 Mar 2019 13:51:02 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271434-insinoori-sipilan-uskomaton-huijausyritys
Asiantuntijan sana http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270792-asiantuntijan-sana <p>Tässä se tulee. Mitään häpeämättä, mitään kaunistelematta. Ilman kaiken maailman turhia liirumlaarumeita. Alaston totuus, jolle ei mahda kukaan mitään. Tämä on minun, asiantuntijan sanani.</p><p>Kun rahallisen pääoman haltija kysyy neuvoa asiantuntijalta siihen miten saa varansa sijoitettua niin, että siitä ei tule veroseuraamuksia, hän tietenkin uskoo asiantuntijaa. Hän voi valita esimerkiksi vakuutuskuoret.</p><p>Kun tästä pääomanhaltijasta sattuu tulemaan korkea yhteiskunnallinen päättäjä, eivätkä asiantuntijat pidä hänen ajamiaan asioita toteuttamiskelpoisina, heistä tulee &quot;kaiken maailman dosentteja&quot;.</p><p>Seuraa vääntöjä, asia kerrallaan. Eikä mikään auta. Aina ovat pykäläkirjan asiantuntijat sorkkimassa ja estämässä oman ja samanhenkisten ihmisten ajatusten toteuttamista. Meno kuin Hamletissa, ollako vai eikö olla.</p><p>Henkilökohtaisessa taloudessa asiantuntijoiden neuvot kelpaavat kun ne ovat itselle hyviä, mutta yhteiskunnallisissa asioissa eivät, kun ne ovat hyviä tavallisille ihmisille.</p><p>Asiantuntijan sana on armoton.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässä se tulee. Mitään häpeämättä, mitään kaunistelematta. Ilman kaiken maailman turhia liirumlaarumeita. Alaston totuus, jolle ei mahda kukaan mitään. Tämä on minun, asiantuntijan sanani.

Kun rahallisen pääoman haltija kysyy neuvoa asiantuntijalta siihen miten saa varansa sijoitettua niin, että siitä ei tule veroseuraamuksia, hän tietenkin uskoo asiantuntijaa. Hän voi valita esimerkiksi vakuutuskuoret.

Kun tästä pääomanhaltijasta sattuu tulemaan korkea yhteiskunnallinen päättäjä, eivätkä asiantuntijat pidä hänen ajamiaan asioita toteuttamiskelpoisina, heistä tulee "kaiken maailman dosentteja".

Seuraa vääntöjä, asia kerrallaan. Eikä mikään auta. Aina ovat pykäläkirjan asiantuntijat sorkkimassa ja estämässä oman ja samanhenkisten ihmisten ajatusten toteuttamista. Meno kuin Hamletissa, ollako vai eikö olla.

Henkilökohtaisessa taloudessa asiantuntijoiden neuvot kelpaavat kun ne ovat itselle hyviä, mutta yhteiskunnallisissa asioissa eivät, kun ne ovat hyviä tavallisille ihmisille.

Asiantuntijan sana on armoton.

]]>
2 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270792-asiantuntijan-sana#comments Asiantuntijat lainsäädäntö Verot Tue, 05 Mar 2019 06:34:52 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270792-asiantuntijan-sana
YLIVELKAANTUNEET JÄTETTY HEITTEILLE http://martinstenberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269845-ylivelkaantuneet-jatetty-heitteille <p>Suomessa on nykyään lähes 400&nbsp;000 kansalaista, joilla on maksuhäiriömerkintä ja määrä näyttäisi vain kasvavan lähivuosina. Myös velkasaneeraushakemusten määrä on lisääntynyt tasaisesti viimeisten 10 vuoden aikana. Vuonna 2018 kasvu oli lähes 8 %. Velkasaneeraukseen pääsy on vaikeaa, sillä prosessi on pitkähkö ja vaatisi enemmän resursseja. Kuntien talous- ja velkaneuvonta on tarjonnut erinomaista palvelua, mutta neuvontapalvelun tarve on lisääntynyt ongelmien myötä merkittävästi ja resurssitarpeet kasvaneet vastaavasti.&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;Ylivelkaantumisella ja köyhyydellä sekä syrjäytymisellä on syy-seuraus-yhteys keskenään, joten kierre on saatava katkaistua tukea ja lainsäädäntöä kehittämällä. Erityisesti pikavippiyritysten todelliset luottokorot ovat käsittämättömän suuret, jopa satoja prosentteja &ndash; niiden maksimimäärät on säädeltävä lailla kohtuutasolle pankkien korkotasoa noudattaen ja niitä jatkossakin seuraten. Lisäksi pikavippien ja lainojen perintäkulut ovat kohtuuttoman korkeat, esimerkiksi muutaman prosentin jäämäkorosta voi perinnän kautta tulla lähes sadan euron maksuvaatimus, joka lisätään seuraavaan perintään pääomaksi uuden perintämaksun perustaksi ja näin velkakierre vaikeutuu.</p><p>&nbsp;Toisaalta, joidenkin pikavippiyritysten toimintaan on selkeästi liittynyt asiakasverkoston kasvattaminen helposti ja&nbsp;nopeasti myönnettävillä luotoilla. Kun maksusuorituksista on kulunut muutamia vuosia, luottoyritys on yrittänyt&nbsp;laskuttaa uudelleen aiempia jo maksettuja luottoja. Harvalla on enää vuosien takaista kirjanpitoa tallella eikä uhkaavilta tuntuvia perintätoimia maksuhäiriömainintoineen ole osattu tai uskallettu vastustaa. Lisäksi kuluttajasuojaviranomaisten työtaakka on pitkittänyt oikeusavun saamista, ja vaikka pikavippiyrityksiltä saataisiinkin ylimalkaisia selityksiä, ei virheitä myönnetä ilman vuosia kestäviä oikeusvaatimuksia. Raskaat hallintotoimet ja kansalaisten osaamattomuus aiheuttavat epätietoisuutta ja ahdistusta. Pikavippitoimintaan on liittynyt perinnän toteutuksessa myös laittomia piirteitä uhkailua ja jopa väkivaltaakin käyttäen, johon jo viranomaisetkin ovat joutuneet puuttumaan. Paikoin on esitetty myös huomioita ulkomaisten rahoittajien mahdollisista rahanpesutoiminnasta.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;Edelleen, kun velka on asiallisesti maksettu, joutuu maksuhäiriömerkinnän saanut velallinen &ndash; vaikka olisikin velkansa maksanut &ndash; noin 3 vuoden karanteeniin. Tuolloin kansalaiselle ei myönnetä tavallisimpia vakuutuksia tai niihin liittyviä lisäpalveluja puhumattakaan asunnon ja jopa työn saannin vaikeutumisesta. Täten syrjäytyminen syvenee ja ongelmat kasaantuvat. Kun velat on maksettu, olisi maksuhäiriömerkintäkin ehdottomasti mitätöitävä!&nbsp; &nbsp;</p><p>&nbsp;Poliitikot ovat nukkuneet pahasti yönsä yli, sillä pikaluottoyritykset ovat hyödyntäneet lainsäädännön porsaanreikiä ja määrittelemättömiä käytäntöjä. Tulevalla hallituskaudella olisikin lainsäädännöllisiin keinoin saatava pikavippiyritysten toiminta kuriin kansalaisten oikeusturvaa kehittäen sekä tukipalveluita ja velkasaneerausmahdollisuuksia lisäämällä. Eduskunnan pohtima 30-50% korkokatto ei ole alkuunkaan riittävä. Eräinä mahdollisuuksina velallisten tukemisessa voisivat olla Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivon esittämät toimet alkuperäisen lainan absoluuttisesta korkokatosta leikkureineen sekä käräjäoikeuden laajemmasta ja oma-aloitteisesta mahdollisuudesta kohtuullistaa luottokustannuksia ja epäasiallisen markkinoinnin kieltämisestä. Mikäli ylivelkaantuneilla olisi joustavampi ja tehokkaampi tapa päästä velkojen kohtuullistamistoimenpiteisiin, ehkäisisi se osaltaan vuosikymmenien velkakierteeseen joutumista ja lisäisi kansalaisten oikeusturvaa merkittävästi lisäten myös pikavippiyritysten vastuuta toiminnastaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on nykyään lähes 400 000 kansalaista, joilla on maksuhäiriömerkintä ja määrä näyttäisi vain kasvavan lähivuosina. Myös velkasaneeraushakemusten määrä on lisääntynyt tasaisesti viimeisten 10 vuoden aikana. Vuonna 2018 kasvu oli lähes 8 %. Velkasaneeraukseen pääsy on vaikeaa, sillä prosessi on pitkähkö ja vaatisi enemmän resursseja. Kuntien talous- ja velkaneuvonta on tarjonnut erinomaista palvelua, mutta neuvontapalvelun tarve on lisääntynyt ongelmien myötä merkittävästi ja resurssitarpeet kasvaneet vastaavasti. 

  Ylivelkaantumisella ja köyhyydellä sekä syrjäytymisellä on syy-seuraus-yhteys keskenään, joten kierre on saatava katkaistua tukea ja lainsäädäntöä kehittämällä. Erityisesti pikavippiyritysten todelliset luottokorot ovat käsittämättömän suuret, jopa satoja prosentteja – niiden maksimimäärät on säädeltävä lailla kohtuutasolle pankkien korkotasoa noudattaen ja niitä jatkossakin seuraten. Lisäksi pikavippien ja lainojen perintäkulut ovat kohtuuttoman korkeat, esimerkiksi muutaman prosentin jäämäkorosta voi perinnän kautta tulla lähes sadan euron maksuvaatimus, joka lisätään seuraavaan perintään pääomaksi uuden perintämaksun perustaksi ja näin velkakierre vaikeutuu.

 Toisaalta, joidenkin pikavippiyritysten toimintaan on selkeästi liittynyt asiakasverkoston kasvattaminen helposti ja nopeasti myönnettävillä luotoilla. Kun maksusuorituksista on kulunut muutamia vuosia, luottoyritys on yrittänyt laskuttaa uudelleen aiempia jo maksettuja luottoja. Harvalla on enää vuosien takaista kirjanpitoa tallella eikä uhkaavilta tuntuvia perintätoimia maksuhäiriömainintoineen ole osattu tai uskallettu vastustaa. Lisäksi kuluttajasuojaviranomaisten työtaakka on pitkittänyt oikeusavun saamista, ja vaikka pikavippiyrityksiltä saataisiinkin ylimalkaisia selityksiä, ei virheitä myönnetä ilman vuosia kestäviä oikeusvaatimuksia. Raskaat hallintotoimet ja kansalaisten osaamattomuus aiheuttavat epätietoisuutta ja ahdistusta. Pikavippitoimintaan on liittynyt perinnän toteutuksessa myös laittomia piirteitä uhkailua ja jopa väkivaltaakin käyttäen, johon jo viranomaisetkin ovat joutuneet puuttumaan. Paikoin on esitetty myös huomioita ulkomaisten rahoittajien mahdollisista rahanpesutoiminnasta.  

 Edelleen, kun velka on asiallisesti maksettu, joutuu maksuhäiriömerkinnän saanut velallinen – vaikka olisikin velkansa maksanut – noin 3 vuoden karanteeniin. Tuolloin kansalaiselle ei myönnetä tavallisimpia vakuutuksia tai niihin liittyviä lisäpalveluja puhumattakaan asunnon ja jopa työn saannin vaikeutumisesta. Täten syrjäytyminen syvenee ja ongelmat kasaantuvat. Kun velat on maksettu, olisi maksuhäiriömerkintäkin ehdottomasti mitätöitävä!   

 Poliitikot ovat nukkuneet pahasti yönsä yli, sillä pikaluottoyritykset ovat hyödyntäneet lainsäädännön porsaanreikiä ja määrittelemättömiä käytäntöjä. Tulevalla hallituskaudella olisikin lainsäädännöllisiin keinoin saatava pikavippiyritysten toiminta kuriin kansalaisten oikeusturvaa kehittäen sekä tukipalveluita ja velkasaneerausmahdollisuuksia lisäämällä. Eduskunnan pohtima 30-50% korkokatto ei ole alkuunkaan riittävä. Eräinä mahdollisuuksina velallisten tukemisessa voisivat olla Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivon esittämät toimet alkuperäisen lainan absoluuttisesta korkokatosta leikkureineen sekä käräjäoikeuden laajemmasta ja oma-aloitteisesta mahdollisuudesta kohtuullistaa luottokustannuksia ja epäasiallisen markkinoinnin kieltämisestä. Mikäli ylivelkaantuneilla olisi joustavampi ja tehokkaampi tapa päästä velkojen kohtuullistamistoimenpiteisiin, ehkäisisi se osaltaan vuosikymmenien velkakierteeseen joutumista ja lisäisi kansalaisten oikeusturvaa merkittävästi lisäten myös pikavippiyritysten vastuuta toiminnastaan.

]]>
0 http://martinstenberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269845-ylivelkaantuneet-jatetty-heitteille#comments lainsäädäntö Talous- ja velkaneuvonta Velkasaneeraus Ylivelkaantuminen Mon, 18 Feb 2019 10:08:58 +0000 Martin Stenberg http://martinstenberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269845-ylivelkaantuneet-jatetty-heitteille
Päihdelainsäädäntö 2020-luvulla ja siitä eteenpäin Suomessa http://anttimikkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268959-paihdelainsaadanto-2020-luvulla-ja-siita-eteenpain-suomessa <p>&nbsp;</p><p>Suomessa päihteisiin ja päihtymiseen liittyy hirveästi asennelatausta, niin alkoholin, kuin varsinkin laittomien päihteiden - huumeiden kohdalla. Tämä osittain selittyy kulttuurihistorialla, osaksi valistusjärjestöiksi tekeytyvien raittiusjärjestöjen systemaattisen, vuosikymmeniä jatkuneen demonisoinnin, valheisiin ja korkeintaan puolitotuuksiin perustuvan pelottelupropagandan toimesta.</p><p>Alkoholin kohdalla tämä näkyi hyvin 0.8% keskustelussa, olihan se ministeri Saarikollekkin omantunnonkysymys (huom ei lääkkeiden 30% omavastuun nosto, eihän se vaikuttanut kansanterveyteen millään lailla). &quot;Kyllähän ne suomalaiset nyt alkoholisoituu, kun lonkeron voi ostaa kaupan hyllyltä!&quot; Pekka Puska puhui mitä sattui suorissa lähetyksissä ja faktat oli välillä todella kaukana muidenkin päättäjien puheissa. Turmiolan Tommi se siellä kummittelee. Alkoholi on toki yksi haitallisimmista päihteistä niin käyttäjälle, kuin yhteiskunnalle, sitä ei ole kiistäminen</p><p>Huumeiden kohdalla asenteet on vielä enemmän tunkkaisia, varsinkin vanhemmalla sukupolvella, sen näkee myös tällä alustalla useasti.</p><p>Omalla kohdalla huumevalistus osui 80-luvun lopun ja 90-luvun puolenvälin tienooseen, se oli todella yliampuvaa, eikä meistä kukaan uskonut niitä kauhutarinoita missä käyttäjä kuori itsensä kuin appelsiinin ja koulun nurkilla on LSD diilereitä ihotarrojen kanssa. Jenkeistä kopioituja höpöjuttuja, se taas sai kyseenalaistamaan koko valistuksen sisällön, myös sen asiallisen (mitä siihen aikaan oli vähän, jos ollenkaan).&nbsp;<br />Valitettavasti näiden järjestöjen joukossa on vieläkin sellaisia, jotka toimivat samalla kaavalla. Suuri osa toki on jo päivittäneet agendaansa tälle vuosituhannelle, mikä on ollut ilo huomata jo vuosia sitten YAD:n kohdalla ja IHRY:ltäkin alkanut tulemaan ihan järkeviä linjauksia viime aikoina, kauas on menty Riipisen ajoista.&nbsp;<br />Silti Riipinenkin vaikuttaa yhä samalla kentällä, nyt Kondis RY nimellä, mukana myös Hjalliksen sisko mannekiinina. Onneksi &quot;Kannabis on vaarallisin huume&quot; ja muut Kondiksen väittämistä ei mene nuorille enää läpi, mutta huolestuneille vanhemmille kylläkin ja heiltä on sitten hyvä pyydellä kokousmaksuja ja myydä kirjaa yms, kun saatu korvat ensin punaiseksi pelottelusta.</p><p>Onneksi myös valistusjärjestöjen ohella, viranomaiset alkavat herätä todellisuuteen. Nykymalli ei toimi, vaan luo todella paljon lisähaittoja ja kuluja, ilman että saavutettaisiin mitään positiivista.&nbsp;<br />THL:n tutkijat Tammi ja Hakkarainen kirjoittivat vuosi sitten ansiokkaan blogin &quot;Huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua&quot;, joka sai jonkinverran julkista keskustelua aikaan, mutta sävy oli kummallinen, kuten myös keskusteluohjelmien asetelmat, esim Areenasta kadonnut A-Talk 15.3, missä Pekka Hakkarainen oli Veera Ruohoa, kieltolakia virkansa puolesta puolustavaa poliisia ja ex-rapanistiä vastaan faktojen kanssa, kun muut meni aivan mutulla, hyvin vähän sai myös puheaikaa.&nbsp;<br />On kuitenkin hieno huomata, että THL:ssä on tultu siihen tulokseen, että käyttäjien rankaiseminen ei johda mihinkään positiiviseen. Näin toteaa myös YK:n aiheesta päättävät elimet, Global Commission on Drug Policy jne.</p><p>Portugali dekriminalisoi huumeidenkäytön 2001 ja sieltä on todella hyviä kokemuksia. Suomessa ei voida väittää ettei meillä ole huumeongelmaa. Opioidit ja sekakäyttö todella yleistä alaikäistenkin keskuudessa, yhteensä kymmeniä tuhansia ongelmakäyttäjiä, huumekuolemia tuplat EU:n keskiarvoon. Siksi tuntuukin kummalliselta, ettei tämä aihe päättäjiä tunnu kiinnostavan, ainakaan ratkaisukeskeisesti.<br />Varovaisesti voi kuitenkin arvioida, että dekriminalisaatioon voitaisiin päästä ihan lähivuosina, mutta entäs sitten?</p><p>Kannabiksen laillistaminen on varmaan seuraava askel, siihen on paljon malleja, jotka eroavat myös todella paljon toisistaan. Laillistamisessa on ainakin muutama asia, mitkä pitää ottaa huomioon, että se oikeasti toimisi ja kuihduttaisi pimeät markkinat, ensimmäinen on tietenkin hinta. Suomessa kannabiksen katuhinnat on &quot;pilvissä&quot; nykyisellään, hinnoissa on kuitenkin paljon ilmaa, joten verojen kanssa kannabiksen kukinnon grammahinta pitäisi olla katumarkkinoiden alimman katuhinnan tasolla, mikä taitaa nyt olla jotain 12&euro;/g.&nbsp;<br />Sitten lisenssilainsäädäntö. Suomessa on osaamista, yksi sisäkasvatuksen pioneerimaita. Lisenssien pitää pääosin suosia laatukriteereitä, ei pelkästään rahaa / sijoittajia, ainakin kunnes markkinat ovat päässeet alkuun. Esim Kaliforniassa ja Kanadassa lisenssejä on saaneet sellaiset ison rahan yritykset, joilla ei mitään kokemusta ja siksipä onkin kaikenlaista ongelmaa, niin laadun kuin saatavuuden kanssa. Sitten tulee muu säätely, sallitaanko tiloissa alueet missä saa käyttää, vai sellaiset erikseen - ei ollenkaan, tarvitaanko jäsenyys, saako lääkärin todistuksella alennusta tuotteista jne., pientä viilausta on todella paljon.</p><p>Kannabiksen jälkeen/samaan aikaan muut &quot;kevyet&quot;, vähähaittaiset psykedeelit kuten taikasienet voitaisiin laillistaa erillisiin jakelupisteisiin, esim Head Shopit. Tietenkin valistuskampanjat ja muu on oleellisia laillistamisen ohella, se koskee myös kannabista.</p><p>Vaikein kysymys onkin sitten ns &quot;kovat&quot;, synteettiset aineet. Näille varmaan järkevintä olisi myös oma jakelukanava, jonkinlainen päihdeapteekki mitä on globaalisti mietitty. Nämä tarvitsee muutenkin paljon pohdintaa, enkä ole oikea ihminen tätä sen enempää arvioimaan.</p><p>Huumeiden kieltolaki on tulossa joka tapauksessa tiensä päähän ja siihen onkin mennyt aivan liian kauan. Rikollisjärjestöt ovat saaneet älyttömän suuren tulonlähteen vuosikymmeniksi, huumeiden tuotantoketjussa on orjuutettu lukemattomia ihmisiä, puhumattakaan huumesotien raakuudesta ja huumejengien aiheuttamasta kurjuudesta. Tätä kaikkea kieltolaki on vain ruokkinut, ei vähentänyt.</p><p>Huumeet ei katoa kielloilla ja käyttäjiä rankaisemalla. Koko ihmiskunnan historian päihtyminen on kuulunut kulttuuriin. Se mille on kysyntää, sille tulee aina olemaan tarjontaa, tätä lainalaisuutta ei kieltolait kumoa. On täyttä typeryyttä kuvitella, että lisäämällä vaikka poliisin resursseja, huumeet saataisiin katoamaan. Yhteiskunnan varoja siinä vain katoaa ilman että saavutettaisiin mitään mitä haetaan. Toivon että Suomeenkin saataisiin asiapitoista keskustelua aiheesta nyt ennen vaaleja, kuitenkin pahoin pelkään että aihe on vielä monelle liian vaikea, että sitä pystyisi pragmaattisesti ilman asennelatausta käsittelemään.</p><p>Toivossa on hyvä elää sanoi lapamato.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomessa päihteisiin ja päihtymiseen liittyy hirveästi asennelatausta, niin alkoholin, kuin varsinkin laittomien päihteiden - huumeiden kohdalla. Tämä osittain selittyy kulttuurihistorialla, osaksi valistusjärjestöiksi tekeytyvien raittiusjärjestöjen systemaattisen, vuosikymmeniä jatkuneen demonisoinnin, valheisiin ja korkeintaan puolitotuuksiin perustuvan pelottelupropagandan toimesta.

Alkoholin kohdalla tämä näkyi hyvin 0.8% keskustelussa, olihan se ministeri Saarikollekkin omantunnonkysymys (huom ei lääkkeiden 30% omavastuun nosto, eihän se vaikuttanut kansanterveyteen millään lailla). "Kyllähän ne suomalaiset nyt alkoholisoituu, kun lonkeron voi ostaa kaupan hyllyltä!" Pekka Puska puhui mitä sattui suorissa lähetyksissä ja faktat oli välillä todella kaukana muidenkin päättäjien puheissa. Turmiolan Tommi se siellä kummittelee. Alkoholi on toki yksi haitallisimmista päihteistä niin käyttäjälle, kuin yhteiskunnalle, sitä ei ole kiistäminen

Huumeiden kohdalla asenteet on vielä enemmän tunkkaisia, varsinkin vanhemmalla sukupolvella, sen näkee myös tällä alustalla useasti.

Omalla kohdalla huumevalistus osui 80-luvun lopun ja 90-luvun puolenvälin tienooseen, se oli todella yliampuvaa, eikä meistä kukaan uskonut niitä kauhutarinoita missä käyttäjä kuori itsensä kuin appelsiinin ja koulun nurkilla on LSD diilereitä ihotarrojen kanssa. Jenkeistä kopioituja höpöjuttuja, se taas sai kyseenalaistamaan koko valistuksen sisällön, myös sen asiallisen (mitä siihen aikaan oli vähän, jos ollenkaan). 
Valitettavasti näiden järjestöjen joukossa on vieläkin sellaisia, jotka toimivat samalla kaavalla. Suuri osa toki on jo päivittäneet agendaansa tälle vuosituhannelle, mikä on ollut ilo huomata jo vuosia sitten YAD:n kohdalla ja IHRY:ltäkin alkanut tulemaan ihan järkeviä linjauksia viime aikoina, kauas on menty Riipisen ajoista. 
Silti Riipinenkin vaikuttaa yhä samalla kentällä, nyt Kondis RY nimellä, mukana myös Hjalliksen sisko mannekiinina. Onneksi "Kannabis on vaarallisin huume" ja muut Kondiksen väittämistä ei mene nuorille enää läpi, mutta huolestuneille vanhemmille kylläkin ja heiltä on sitten hyvä pyydellä kokousmaksuja ja myydä kirjaa yms, kun saatu korvat ensin punaiseksi pelottelusta.

Onneksi myös valistusjärjestöjen ohella, viranomaiset alkavat herätä todellisuuteen. Nykymalli ei toimi, vaan luo todella paljon lisähaittoja ja kuluja, ilman että saavutettaisiin mitään positiivista. 
THL:n tutkijat Tammi ja Hakkarainen kirjoittivat vuosi sitten ansiokkaan blogin "Huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua", joka sai jonkinverran julkista keskustelua aikaan, mutta sävy oli kummallinen, kuten myös keskusteluohjelmien asetelmat, esim Areenasta kadonnut A-Talk 15.3, missä Pekka Hakkarainen oli Veera Ruohoa, kieltolakia virkansa puolesta puolustavaa poliisia ja ex-rapanistiä vastaan faktojen kanssa, kun muut meni aivan mutulla, hyvin vähän sai myös puheaikaa. 
On kuitenkin hieno huomata, että THL:ssä on tultu siihen tulokseen, että käyttäjien rankaiseminen ei johda mihinkään positiiviseen. Näin toteaa myös YK:n aiheesta päättävät elimet, Global Commission on Drug Policy jne.

Portugali dekriminalisoi huumeidenkäytön 2001 ja sieltä on todella hyviä kokemuksia. Suomessa ei voida väittää ettei meillä ole huumeongelmaa. Opioidit ja sekakäyttö todella yleistä alaikäistenkin keskuudessa, yhteensä kymmeniä tuhansia ongelmakäyttäjiä, huumekuolemia tuplat EU:n keskiarvoon. Siksi tuntuukin kummalliselta, ettei tämä aihe päättäjiä tunnu kiinnostavan, ainakaan ratkaisukeskeisesti.
Varovaisesti voi kuitenkin arvioida, että dekriminalisaatioon voitaisiin päästä ihan lähivuosina, mutta entäs sitten?

Kannabiksen laillistaminen on varmaan seuraava askel, siihen on paljon malleja, jotka eroavat myös todella paljon toisistaan. Laillistamisessa on ainakin muutama asia, mitkä pitää ottaa huomioon, että se oikeasti toimisi ja kuihduttaisi pimeät markkinat, ensimmäinen on tietenkin hinta. Suomessa kannabiksen katuhinnat on "pilvissä" nykyisellään, hinnoissa on kuitenkin paljon ilmaa, joten verojen kanssa kannabiksen kukinnon grammahinta pitäisi olla katumarkkinoiden alimman katuhinnan tasolla, mikä taitaa nyt olla jotain 12€/g. 
Sitten lisenssilainsäädäntö. Suomessa on osaamista, yksi sisäkasvatuksen pioneerimaita. Lisenssien pitää pääosin suosia laatukriteereitä, ei pelkästään rahaa / sijoittajia, ainakin kunnes markkinat ovat päässeet alkuun. Esim Kaliforniassa ja Kanadassa lisenssejä on saaneet sellaiset ison rahan yritykset, joilla ei mitään kokemusta ja siksipä onkin kaikenlaista ongelmaa, niin laadun kuin saatavuuden kanssa. Sitten tulee muu säätely, sallitaanko tiloissa alueet missä saa käyttää, vai sellaiset erikseen - ei ollenkaan, tarvitaanko jäsenyys, saako lääkärin todistuksella alennusta tuotteista jne., pientä viilausta on todella paljon.

Kannabiksen jälkeen/samaan aikaan muut "kevyet", vähähaittaiset psykedeelit kuten taikasienet voitaisiin laillistaa erillisiin jakelupisteisiin, esim Head Shopit. Tietenkin valistuskampanjat ja muu on oleellisia laillistamisen ohella, se koskee myös kannabista.

Vaikein kysymys onkin sitten ns "kovat", synteettiset aineet. Näille varmaan järkevintä olisi myös oma jakelukanava, jonkinlainen päihdeapteekki mitä on globaalisti mietitty. Nämä tarvitsee muutenkin paljon pohdintaa, enkä ole oikea ihminen tätä sen enempää arvioimaan.

Huumeiden kieltolaki on tulossa joka tapauksessa tiensä päähän ja siihen onkin mennyt aivan liian kauan. Rikollisjärjestöt ovat saaneet älyttömän suuren tulonlähteen vuosikymmeniksi, huumeiden tuotantoketjussa on orjuutettu lukemattomia ihmisiä, puhumattakaan huumesotien raakuudesta ja huumejengien aiheuttamasta kurjuudesta. Tätä kaikkea kieltolaki on vain ruokkinut, ei vähentänyt.

Huumeet ei katoa kielloilla ja käyttäjiä rankaisemalla. Koko ihmiskunnan historian päihtyminen on kuulunut kulttuuriin. Se mille on kysyntää, sille tulee aina olemaan tarjontaa, tätä lainalaisuutta ei kieltolait kumoa. On täyttä typeryyttä kuvitella, että lisäämällä vaikka poliisin resursseja, huumeet saataisiin katoamaan. Yhteiskunnan varoja siinä vain katoaa ilman että saavutettaisiin mitään mitä haetaan. Toivon että Suomeenkin saataisiin asiapitoista keskustelua aiheesta nyt ennen vaaleja, kuitenkin pahoin pelkään että aihe on vielä monelle liian vaikea, että sitä pystyisi pragmaattisesti ilman asennelatausta käsittelemään.

Toivossa on hyvä elää sanoi lapamato.

 

]]>
12 http://anttimikkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268959-paihdelainsaadanto-2020-luvulla-ja-siita-eteenpain-suomessa#comments Huumeet kannabis Kieltolaki lainsäädäntö Päihteet Sun, 03 Feb 2019 10:55:27 +0000 Antti Mikkonen http://anttimikkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268959-paihdelainsaadanto-2020-luvulla-ja-siita-eteenpain-suomessa
Ilmastonmuutos ja yrittäjyys http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268896-ilmastonmuutos-ja-yrittajyys <p>Ilmastonmuutos muuttaa maailmaa muuttaessaan ilmastoa. Muutoksiin pitää vastata. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista moni on uhka, johon pitää varautua tai jonka vaikutuksia pitää hillitä.</p> <p>Ilmastonmuutos tuo yrityksille myös mahdollisuuksia: ratkaisemiseen tähtäävät toimet ja Innovaatiot, jotka ehkäisevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Myös meitä tulevista haasteista varoittavat ja meille aikaa valmistautumiseen tai sopeutumiseen antavat sovellukset ovat mahdollisuuksia.</p> <p>Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat vääjäämättä. Sen lisäksi, että teemme vielä kaiken voitavamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, meidän pitää varautua parhaan mukaan tuleviin muutoksiin.</p> <p>Lämpötilan nousun vaikutukset ollaan jo nähty. Kuumeneva ilmasto tuo mukanaan niin katovuosia kuin metsäpalojakin. Katovuosien ehkäisemiseksi meidän pitää saada maatalous toimimaan tehokkaammin, kehitettävä tai löydettävä uusiin oloihin paremmin sopeutuvia lajeja tai löydettävä tapoja jatkaa uusissa oloissa entisten kasvien viljelyä. Meillä pitää olla parempia tapoja ehkäistä tuholaisten vaikutuksia, kuitenkin niin, että emme tuhoa tärkeitä pölyttäjiä samalla. Metsäpalojen ennustamista ja sammuttamista pitää kehittää.</p> <p>Ilmastonmuutoksen takia kiihtyvät kansainvaellukset vaativat meitä toimimaan paremmin ja tehokkaammin sen eteen, että uudet tulijat löytävät paikkansa työelämästä ja maastamme. Tarvitaan nopeampaa koulutusta ja tehokkaampia työmarkkinoita.</p> <p>Energiantuotannon pitää tapahtua muulla kuin fossiilisella polttoaineella ja ylipäätään ilman minkään polttamista. Maa- ja aurinkolämmön ympärille on syntynyt valtavasti yrittäjyyttä viime vuosina. Tahti ei ole laantumassa.</p> <p>Resursseja pitää käyttää entistä tehokkaammin. Ruokaa pitää tuottaa tehokkaammin ja raaka-ainetta kierrättää ja säästää. Tehostamisen ja kiertotalouden ympärille on syntynyt valtavasti uutta yrittäjyyttä.</p> <p>Itämerellä kulkevien laivojen polttoaineen rikkipitoisuutta rajoitettiin 2015. Ensin asiasta syntyi suuri poru ja viennin kustannusten maalailtiin karkaavan käsistä. Sitten kehitettiin paremmat rikkipesurit ja vauhditettiin kaasukäyttöisten laivojen käyttöönottoa. Suomessa on näinä vuosina asennettu polttoainetta säästävä roottoripurje risteilijään. Paljon on vielä tehtävissä laivojen päästöjen vähentämiseksi.</p> <p>Kaikille näille aloille ja monelle muulle on vielä tilaa uudelle yrittäjyydelle. Jo nyt Suomi on tutkimusten mukaan kärkikahinoissa kestävien ratkaisujen tarjoajana ja kehittäjänä. Maamme korkea koulutus ja herkkyys kehittää innovaatioita ovat muutosten maailmassa valtteja. Niistä tulee pitää kiinni.</p> <p>Yrittäjyyden idea on nähdä tarve maailmassa ja täyttää se. Nyt näitä tarpeita tulee ja kovaa. Toinen toistaan polttavampia.</p> <p>Lainsäädännön muutokset vauhdittavat muutosta ja lainsäädännöllä sekä kansainvälisillä sopimuksilla rakennetaan edellytykset kestäville yrityksille menestyä. Ja toisaalta viedään edellytykset kokonaisvaikutuksiltaan kestämättömiltä.</p> <p><em>Konsta Weber</em></p> <p><em>Kirjoittaja on eduskuntavaaliehdokas ja yrittäjä, joka työkseen ratkaisee suuria haasteita avoimilla innovaatiokilpailuilla. Asiakkainaan ja yhteistyökumppaneinaan mm. YK ja USA:n avaruushallinto NASA.</em></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastonmuutos muuttaa maailmaa muuttaessaan ilmastoa. Muutoksiin pitää vastata. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista moni on uhka, johon pitää varautua tai jonka vaikutuksia pitää hillitä.

Ilmastonmuutos tuo yrityksille myös mahdollisuuksia: ratkaisemiseen tähtäävät toimet ja Innovaatiot, jotka ehkäisevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Myös meitä tulevista haasteista varoittavat ja meille aikaa valmistautumiseen tai sopeutumiseen antavat sovellukset ovat mahdollisuuksia.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat vääjäämättä. Sen lisäksi, että teemme vielä kaiken voitavamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, meidän pitää varautua parhaan mukaan tuleviin muutoksiin.

Lämpötilan nousun vaikutukset ollaan jo nähty. Kuumeneva ilmasto tuo mukanaan niin katovuosia kuin metsäpalojakin. Katovuosien ehkäisemiseksi meidän pitää saada maatalous toimimaan tehokkaammin, kehitettävä tai löydettävä uusiin oloihin paremmin sopeutuvia lajeja tai löydettävä tapoja jatkaa uusissa oloissa entisten kasvien viljelyä. Meillä pitää olla parempia tapoja ehkäistä tuholaisten vaikutuksia, kuitenkin niin, että emme tuhoa tärkeitä pölyttäjiä samalla. Metsäpalojen ennustamista ja sammuttamista pitää kehittää.

Ilmastonmuutoksen takia kiihtyvät kansainvaellukset vaativat meitä toimimaan paremmin ja tehokkaammin sen eteen, että uudet tulijat löytävät paikkansa työelämästä ja maastamme. Tarvitaan nopeampaa koulutusta ja tehokkaampia työmarkkinoita.

Energiantuotannon pitää tapahtua muulla kuin fossiilisella polttoaineella ja ylipäätään ilman minkään polttamista. Maa- ja aurinkolämmön ympärille on syntynyt valtavasti yrittäjyyttä viime vuosina. Tahti ei ole laantumassa.

Resursseja pitää käyttää entistä tehokkaammin. Ruokaa pitää tuottaa tehokkaammin ja raaka-ainetta kierrättää ja säästää. Tehostamisen ja kiertotalouden ympärille on syntynyt valtavasti uutta yrittäjyyttä.

Itämerellä kulkevien laivojen polttoaineen rikkipitoisuutta rajoitettiin 2015. Ensin asiasta syntyi suuri poru ja viennin kustannusten maalailtiin karkaavan käsistä. Sitten kehitettiin paremmat rikkipesurit ja vauhditettiin kaasukäyttöisten laivojen käyttöönottoa. Suomessa on näinä vuosina asennettu polttoainetta säästävä roottoripurje risteilijään. Paljon on vielä tehtävissä laivojen päästöjen vähentämiseksi.

Kaikille näille aloille ja monelle muulle on vielä tilaa uudelle yrittäjyydelle. Jo nyt Suomi on tutkimusten mukaan kärkikahinoissa kestävien ratkaisujen tarjoajana ja kehittäjänä. Maamme korkea koulutus ja herkkyys kehittää innovaatioita ovat muutosten maailmassa valtteja. Niistä tulee pitää kiinni.

Yrittäjyyden idea on nähdä tarve maailmassa ja täyttää se. Nyt näitä tarpeita tulee ja kovaa. Toinen toistaan polttavampia.

Lainsäädännön muutokset vauhdittavat muutosta ja lainsäädännöllä sekä kansainvälisillä sopimuksilla rakennetaan edellytykset kestäville yrityksille menestyä. Ja toisaalta viedään edellytykset kokonaisvaikutuksiltaan kestämättömiltä.

Konsta Weber

Kirjoittaja on eduskuntavaaliehdokas ja yrittäjä, joka työkseen ratkaisee suuria haasteita avoimilla innovaatiokilpailuilla. Asiakkainaan ja yhteistyökumppaneinaan mm. YK ja USA:n avaruushallinto NASA.

 

]]>
10 http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268896-ilmastonmuutos-ja-yrittajyys#comments Eduskuntavaalit Ilmaston muutos Kiertotalous lainsäädäntö Yrittäjyys Sat, 02 Feb 2019 10:57:10 +0000 Konsta Weber http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268896-ilmastonmuutos-ja-yrittajyys
Ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden vastuita vahvistettava http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266505-ulkomaalaisten-kaivosyhtioiden-vastuita-vahvistettava <p>Ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden mellastus Suomessa nostaa niskakarvat pystyyn. Yritykset käyttävät häikäilemättömästi hyväksi meillä edelleen käytössä olevaa &rdquo;se saa joka ehtii&rdquo; -periaatetta. Muut länsimaat ovat jo aikoja sitten luopuneet tästä vuosisatoja vanhasta valtausperiaatteesta, mutta meillä siitä on haluttu jostain käsittämättömästä syystä pitää kiinni.</p><p>Jos väitteet australialaisen Dragon Miningin viestinnästä omistajilleen pitävät paikkansa ollaan härskiydessä menty aivan uudelle tasolle. Uutiset ovat kertoneet, että kolme kultakaivosta maassamme omistava yhtiö olisi viestittänyt sijoittajilleen Hongkongin pörssissä, että yhtiö kyllä ehtii tyhjentää kultakaivoksensa ennen kuin maamme viranomaisille tehdyt valitukset on saatu käsiteltyä. Toiminta tulee keskeyttää tavalla tai toisella.</p><p>Nykyinen kaivoslaki antaa siis yhtiöille edelleen mahdollisuudet viedä rikkaudet maastamme ja jättää lisäksi jälkihoito suomalaisten veronmaksajien huoleksi. Talvivaara oli tästä kaikesta vain jäävuoren huippu. Lisäksi esimerkiksi kanadalaisen Belvedere Resources Ltd:n suomalaisen tytäryhtiön jälkiä olemme joutuneet maksamaan Nivalassa Hiturassa jo yli 20 miljoonaa euroa ja riskikaivoksia on muitakin.</p><p>Näitä sotkuja olemme joutuneet käsittelemään myös johtamassani Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostossa viime vuosien aikana. Ympäristötuhojen korjaamiseen on ollut aina vain pakko löytää rahaa lisää. Nyt olemme vain kädet ristissä, että muiden kaivosten riskit eivät lankeaisi enää syliimme. Rikkaudet sen sijaan olemme jo antaneet muille. Ulkomaalaiset omistajat rahtaavat rikkauksia vauhdilla pois maastamme.</p><p>Nykyiset kaivosyhtiöiden jälkihoitoon varatut vakuudet ovat siis täysin riittämättömiä. Hituran kohdalla kustannukset ovat jo nyt aiemmin määrättyihin kahden miljoonan vakuuksiin verrattuna yli kymmenkertaiset. Tämän tulisi herättää kaikki, että järjestelmämme ei toimi.</p><p>Olemmekin edellyttäneet eduskunnassa maamme hallitukselta toimia asian korjaamiseksi. Yksi vaihtoehto voisi olla öljynsuojelurahaston kaltainen järjestelmä, minne yhtiöt maksaisivat osan jokaisesta louhimastaan tonnista. Tai vaihtoehtoisesti jo olemassa olevan ympäristövahinkojen varalle kartutettavan vastuurahaston säädöksiä tulisi muuttaa niin että niitä voitaisiin käyttää myös konkurssitapauksissa. Hallituksen toimia odotetaan edelleen eduskuntaan.</p><p>Olen itse huolissani myös siitä, että jo toiminta-aikanaan kaivosten ympäristövaikutukset lähivesiin ja -ympäristöön ovat usein kohtalokkaita. Ymmärrän hyvin myös lähialueiden ihmisten huolen ja minusta lain tulisikin paremmin turvata lähialueen ihmisten asemaa lyhytnäköisen maaperän tyhjentämisen sijaan. Myös luonnon muut arvot tulee huomioida paremmin lupaprosesseissa esimerkiksi Ylläksen Äkäslompolon luontomatkailun kohdalla.</p><p>Koko valtausperiaatekin on siis menneen ajan peruja. Tästä ovat luopuneet jo myös mm. Yhdysvallat eikä tällaista periaatetta ole enää käytössä missään meidänkaltaisessa maassa. Muualla lähtökohta on, että mineraaliesiintymät omistaa valtio. Kansainvälisesti katsoen meillä myös verotetaan kaivostoimintaa kevyesti. Kaivoslain korjaukset tuleekin saada eduskuntaan jo alkavan vuoden aikana. Se mikä ei toimi tulee korjata.</p><p>Ja se <strong>mikä ei ole</strong> oikeus ja <strong>kohtuus</strong>, se <strong>ei</strong> saata olla <strong>lakikaan.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Timo Heinonen</p><p>Kansanedustaja (kok.)</p><p>Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston puheenjohtaja</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden mellastus Suomessa nostaa niskakarvat pystyyn. Yritykset käyttävät häikäilemättömästi hyväksi meillä edelleen käytössä olevaa ”se saa joka ehtii” -periaatetta. Muut länsimaat ovat jo aikoja sitten luopuneet tästä vuosisatoja vanhasta valtausperiaatteesta, mutta meillä siitä on haluttu jostain käsittämättömästä syystä pitää kiinni.

Jos väitteet australialaisen Dragon Miningin viestinnästä omistajilleen pitävät paikkansa ollaan härskiydessä menty aivan uudelle tasolle. Uutiset ovat kertoneet, että kolme kultakaivosta maassamme omistava yhtiö olisi viestittänyt sijoittajilleen Hongkongin pörssissä, että yhtiö kyllä ehtii tyhjentää kultakaivoksensa ennen kuin maamme viranomaisille tehdyt valitukset on saatu käsiteltyä. Toiminta tulee keskeyttää tavalla tai toisella.

Nykyinen kaivoslaki antaa siis yhtiöille edelleen mahdollisuudet viedä rikkaudet maastamme ja jättää lisäksi jälkihoito suomalaisten veronmaksajien huoleksi. Talvivaara oli tästä kaikesta vain jäävuoren huippu. Lisäksi esimerkiksi kanadalaisen Belvedere Resources Ltd:n suomalaisen tytäryhtiön jälkiä olemme joutuneet maksamaan Nivalassa Hiturassa jo yli 20 miljoonaa euroa ja riskikaivoksia on muitakin.

Näitä sotkuja olemme joutuneet käsittelemään myös johtamassani Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostossa viime vuosien aikana. Ympäristötuhojen korjaamiseen on ollut aina vain pakko löytää rahaa lisää. Nyt olemme vain kädet ristissä, että muiden kaivosten riskit eivät lankeaisi enää syliimme. Rikkaudet sen sijaan olemme jo antaneet muille. Ulkomaalaiset omistajat rahtaavat rikkauksia vauhdilla pois maastamme.

Nykyiset kaivosyhtiöiden jälkihoitoon varatut vakuudet ovat siis täysin riittämättömiä. Hituran kohdalla kustannukset ovat jo nyt aiemmin määrättyihin kahden miljoonan vakuuksiin verrattuna yli kymmenkertaiset. Tämän tulisi herättää kaikki, että järjestelmämme ei toimi.

Olemmekin edellyttäneet eduskunnassa maamme hallitukselta toimia asian korjaamiseksi. Yksi vaihtoehto voisi olla öljynsuojelurahaston kaltainen järjestelmä, minne yhtiöt maksaisivat osan jokaisesta louhimastaan tonnista. Tai vaihtoehtoisesti jo olemassa olevan ympäristövahinkojen varalle kartutettavan vastuurahaston säädöksiä tulisi muuttaa niin että niitä voitaisiin käyttää myös konkurssitapauksissa. Hallituksen toimia odotetaan edelleen eduskuntaan.

Olen itse huolissani myös siitä, että jo toiminta-aikanaan kaivosten ympäristövaikutukset lähivesiin ja -ympäristöön ovat usein kohtalokkaita. Ymmärrän hyvin myös lähialueiden ihmisten huolen ja minusta lain tulisikin paremmin turvata lähialueen ihmisten asemaa lyhytnäköisen maaperän tyhjentämisen sijaan. Myös luonnon muut arvot tulee huomioida paremmin lupaprosesseissa esimerkiksi Ylläksen Äkäslompolon luontomatkailun kohdalla.

Koko valtausperiaatekin on siis menneen ajan peruja. Tästä ovat luopuneet jo myös mm. Yhdysvallat eikä tällaista periaatetta ole enää käytössä missään meidänkaltaisessa maassa. Muualla lähtökohta on, että mineraaliesiintymät omistaa valtio. Kansainvälisesti katsoen meillä myös verotetaan kaivostoimintaa kevyesti. Kaivoslain korjaukset tuleekin saada eduskuntaan jo alkavan vuoden aikana. Se mikä ei toimi tulee korjata.

Ja se mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan.

 

Timo Heinonen

Kansanedustaja (kok.)

Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston puheenjohtaja

 

]]>
32 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266505-ulkomaalaisten-kaivosyhtioiden-vastuita-vahvistettava#comments Eduskunta Kaivoslaki lainsäädäntö Vastuu Ympäristöpolitiikka Thu, 27 Dec 2018 08:55:08 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266505-ulkomaalaisten-kaivosyhtioiden-vastuita-vahvistettava
Suomen perustuslaki ja VNA asetuksen kivenlouhinta 800/2010 ristiriitaisuus http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263716-suomen-perustuslaki-ja-vna-asetuksen-kivenlouhinta-8002010-ristiriitaisuus <p>Virkamiehet tekevät asetuksia ja eduskunta hyväksyy ne, vaikka ovat perustuslain vastaisia. Miksi hyväksyttiin asetus 800/2010, joka koskee vain melua ja pölyä, ja miksi jätettiin tietoisesti huomioimatta, mitä laki 390/2005 ja asetukset edellyttävät räjäytystoiminnasta ja mitä suojaetäisyyksiä, turvamääräyksiä ja lupia edellytetään räjähteistä.</p> <p><strong><strong>Asetus on vastoin seuraavaa lakia: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla. Lain tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista, säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää yleistä turvallisuutta.</strong></strong></p> <p>Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010. <strong>Asetus koskee vain melua ja pölyä:&nbsp;</strong>Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 &sect;:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että&nbsp;<strong><u>melua tai pölyä</u></strong>&nbsp;aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun&nbsp;piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.<br />&nbsp;</p> <p><strong>Asetus 2010/800 on myös vastoin STM 16:0 normeja.&nbsp;</strong><strong>16:0 normit asettavat mm. seuraavaa: sirpalevaara <u>0,5 kg/ 500 m</u> ja paineaaltovaara <u>25 kg/ 1000 m.</u>&nbsp;</strong><strong><a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495" target="_blank">http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495</a></strong></p> <p><u><strong>Samoin maakäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) määritetään tavoitteet kaikelle kaavoitukselle ja maankäytön suunnittelulle. Yksi näistä tavoitteista on turvallinen elinympäristö. Keskeinen valvontaväline on kemikaali-turvallisuusasetuksen perusteella yrityksiltä vaadittava turvallisuusselvitys maankäyttö- ja rakennuslaissa 132/1999 sekä asetuksessa 895/1999. Lainsäädäntö edellyttää riittäviä suojaetäisyyksiä vaaraa aiheuttavien kohteiden ja asumisen välillä.&nbsp; laki 390/2005</strong></u><u>&nbsp;&nbsp;</u>20 &sect; Kaavan huomioon ottaminen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Asetus 800/2010 ei voi kumota EU-lakeja:</p> <p><strong>Suomi jäsenvaltiona ei noudata direktiivin edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä avolouhinnassa kivilouhimoilla ja murskaamoilla.</strong></p> <p>Nämä säädökset perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II-direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomikin on sitoutunut noudattamaan.</p> <p><strong>Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitetusta räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, luovutuksesta, hallussapidosta, varastoinnista, säilytyksestä, hävittämisestä, räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteina sekä niihin liittyvistä lupa- ja ilmoitusmenettelyistä sekä valvonnasta.</strong></p> <p><strong>Räjähteissä on oma erityislainsäädäntö ja ne tarvitsevat Tukesilta vielä omat luvat ja valvonnan. Turvallisuusnäkökohdat onnettomuusriskin osalta olisi pitänyt varmistaa TUKES:n luvassa, joita ei pystytä edes hakemaan asutuksen läheisyyden vuoksi. Nyt räjähteitä käytetään laittomasti asuksien vieressä 10 000- 19 000 kiloon. <u>Tästä syystä ympäristöpäätöksissä räjäytystoiminta jätetään huomioimatta.</u></strong><br />&nbsp;</p> <p><strong>Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja siihen perustuvat muut säädökset, kuten VNA vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015), vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012), räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015) ja räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (1101/2015).</strong><br />&nbsp;</p> <p>Perustuslaki&nbsp;<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999" target="_blank">107 &sect;</a>&nbsp;Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus</p> <p>Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.</p> <p><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L10P107" target="_blank">https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L10P107</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Virkamiehet tekevät asetuksia ja eduskunta hyväksyy ne, vaikka ovat perustuslain vastaisia. Miksi hyväksyttiin asetus 800/2010, joka koskee vain melua ja pölyä, ja miksi jätettiin tietoisesti huomioimatta, mitä laki 390/2005 ja asetukset edellyttävät räjäytystoiminnasta ja mitä suojaetäisyyksiä, turvamääräyksiä ja lupia edellytetään räjähteistä.

Asetus on vastoin seuraavaa lakia: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla. Lain tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista, säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää yleistä turvallisuutta.

Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010. Asetus koskee vain melua ja pölyä: Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.
 

Asetus 2010/800 on myös vastoin STM 16:0 normeja. 16:0 normit asettavat mm. seuraavaa: sirpalevaara 0,5 kg/ 500 m ja paineaaltovaara 25 kg/ 1000 m. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495

Samoin maakäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) määritetään tavoitteet kaikelle kaavoitukselle ja maankäytön suunnittelulle. Yksi näistä tavoitteista on turvallinen elinympäristö. Keskeinen valvontaväline on kemikaali-turvallisuusasetuksen perusteella yrityksiltä vaadittava turvallisuusselvitys maankäyttö- ja rakennuslaissa 132/1999 sekä asetuksessa 895/1999. Lainsäädäntö edellyttää riittäviä suojaetäisyyksiä vaaraa aiheuttavien kohteiden ja asumisen välillä.  laki 390/2005  20 § Kaavan huomioon ottaminen.

 

Asetus 800/2010 ei voi kumota EU-lakeja:

Suomi jäsenvaltiona ei noudata direktiivin edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä avolouhinnassa kivilouhimoilla ja murskaamoilla.

Nämä säädökset perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II-direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomikin on sitoutunut noudattamaan.

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitetusta räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, luovutuksesta, hallussapidosta, varastoinnista, säilytyksestä, hävittämisestä, räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteina sekä niihin liittyvistä lupa- ja ilmoitusmenettelyistä sekä valvonnasta.

Räjähteissä on oma erityislainsäädäntö ja ne tarvitsevat Tukesilta vielä omat luvat ja valvonnan. Turvallisuusnäkökohdat onnettomuusriskin osalta olisi pitänyt varmistaa TUKES:n luvassa, joita ei pystytä edes hakemaan asutuksen läheisyyden vuoksi. Nyt räjähteitä käytetään laittomasti asuksien vieressä 10 000- 19 000 kiloon. Tästä syystä ympäristöpäätöksissä räjäytystoiminta jätetään huomioimatta.
 

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja siihen perustuvat muut säädökset, kuten VNA vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015), vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012), räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015) ja räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (1101/2015).
 

Perustuslaki 107 § Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus

Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L10P107

]]>
19 http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263716-suomen-perustuslaki-ja-vna-asetuksen-kivenlouhinta-8002010-ristiriitaisuus#comments Kivilouhimo Korruptio lainsäädäntö Murskaamo Mon, 05 Nov 2018 18:53:09 +0000 Sanna Tenkula http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263716-suomen-perustuslaki-ja-vna-asetuksen-kivenlouhinta-8002010-ristiriitaisuus
Nyt tarvitaan kansallista raikkautta työmarkkinoille ja koko yhteiskuntaan http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262890-nyt-tarvitaan-kansallista-raikkautta-tyomarkkinoille-ja-koko-yhteiskuntaan <p>Suomen lainsäädäntö ja työmarkkinat ovat joutuneet kummalliseen tilaan, kun kumpikaan yhteiskunnan toimialue ei suju, vaikka maassa on ainakin muodollisesti edelleen enemmistöhallitus ja taloudellinen nousukausi on ainakin työllisyydellä ja viennillä mitattuna kohtuullisessa kunnossa. Epäterveyden mittareita ovat sote-uudistuksen kokemat hitauden ongelmat ja lainsäädännön jarruksi noussut SAK:n ja <em>Sipilän</em> hallituksen välinen kiista pienyritysten irtisanomisuudistuksesta, jolla hallituksen mukaan pyritään lisäämään työllisyyttä. SAK lataa kovia panoksia piippuunsa ja tavoittelee &rdquo;hallituksen panemista polvilleen&rdquo; &ndash; noustakseen eräänlaiseksi lainsäädännön &rdquo;ylemmäksi kamariksi&rdquo;.</p> <p><strong>Pitkä talouslama yhteiskuntamme kriisiytymisen taustana</strong></p> <p>On vielä liian aikaista nähdä mistä kaikesta Suomessa on nyt kysymys. Tämä ei ole pelkkä työmarkkina- eikä yksin hallituksen ja opposition välinen kysymys. Taustalla on yhteiskuntamme monia suuria ongelmia ja jännitteitä, jotka ovat luoneet levottomuutta yhteiskuntaan. Yhteiskuntamme kriisiytymistä heijasteleva suuri kysymys on poikkeuksellisen pitkään jatkunut talouslama ja siitä seurannut laaja ja pitkäkestoinen työttömyys. Näistä on seurannut heikko parinmuodostus ja avioliittoisuus, sukupuolten välinen kilpailu parisuhteissa, alhainen syntyvyys ja suoranainen vastuun pakoilu yhteiskunnallisten velvollisuuksien kantamisessa.</p> <p>Sukupuolten väliseen taisteluun liittyy myös kirkon kriisi, joka varhimmin kytkeytyi naispappeuskysymykseen, nyttemmin homopariuteen ja näiden kirkossa vihkimiseen. Ihmislajin kannalta katsoen sukupuolten välinen taistelu on nähtävä lajin liikakansoitus- ja rappeutumisilmiönä. Jos ja kun tästä on kysymys, väistämättömänä seurauksena ennen pitkää on eloonjäämistaistelu, jossa vahvimmat voittavat ja jäävät eloon.</p> <p><strong>Kansallinen rappio johtaa kansan häviöön, Euroopan rappio Euroopan häviöön&nbsp;</strong></p> <p>Suomalaista yhteiskuntaa vaivaa johtoasemissa olevien henkilökohtainen itsekkyys ja vastuun pakoilu. Tämä on koko Euroopan sairaus, jonka alkusyyt ovat Euroopan yhteisön laajenemisessa koko maanosaa koskevaksi.</p> <p>Suomi vedettiin sairauteen mukaan Suomen liittyessä unioniin. Vielä suurempi onnettomuus on rahaliittoon liittyminen &ndash; kansalta kysymättä. Pelkkä Ruotsin ratkaisuihin vertailu tuottaa meille onnettoman tuloksen.</p> <p>Tasavaltamme presidentti <em>Sauli Niinistö</em> lausui joku päivä sitten julki ihmettelynsä, ettei EU:n edustajia näy niissä pöydissä missä maailman asioista päätetään. Ei todellakaan. Euroopalla ei ole rajoja, ei rajojensa vartijoita, ei armeijaa, ei kansoista lähtevää hallintoa, ei presidenttiä, ei kuningasta eikä keisaria.</p> <p>Euroopan yhteistä tahtoa missään suuressa kysymyksessä ei ole. Miksi? Siksi, etteivät kansakunnat luovu kansallisista tunnuksistaan, omista eduistaan eikä mistään niistä asioista, jotka tekevät niistä valtion. EU on yhtä huojuva, päämäärätön ja kuolinkamppailua käyvä kuin sen huojahtelevat johtajatkin.</p> <p>Mutta itse Euroopan kansat ovat terveet. Terveet kansat heittävät roskansa pois laillisissa kansallisissa vaaleissa. Tämä on vahvuutemme.</p> <p><strong>Suomen edustajien on vedettävä hätäjarrua liittovaltion tiellä ja palattava kotiin, kansansa luo</strong></p> <p>Euroopan ja Suomenkin nykyinen tilanne pakottaa nopeasti vetämään yhteiskunnassa hätäjarrua Euroopan yhdentymisen tiellä. Paluu kansalliseen politiikkaan ja kansalliseen itsesuojeluun on välttämätöntä. Liian monet toimialueet maassamme ovat rikki: talous, työllisyys, kansallinen kulttuuri, uskonto, omavaraisuus, säästämisaste, avioliittoisuus, syntyvyys, kasvatus ja koulutus, kulttuuri, sanalla sanoen ihmisyys ja lähimmäisestä huolehtiminen.</p> <p>Kansallinen ajattelu on poljettu lokaan. Ilmastomuutoksen varjolla tavalliset ihmiset syyllistetään ja pakotetaan kantamaan kohtuutonta vastuuta tämän päivän ja ennen kaikkea tulevaisuuden maailmasta. Ihminen syyllistetään ja ahdistetaan niin ahtaalle, ettei yksilölliselle ajattelulle ja suunnittelulle jää tilaa.</p> <p>Väärämielinen, kansan tahdon vastainen hallinto nostattaa epäsopua ja kasvattaa vihaa. Kansalaisten kokema onnettomuus panee etsimään syyllisiä. Syylliset yleensä löytyvät vieraista. Siksi yhteiskunnan on tarkkaan valvottava, ettei vieraiden osuus yhteiskunnassa ja ennen kaikkea heidän aiheuttamansa kustannukset nouse veronmaksajille ylipääsemättömiksi. Suomi liikkuu jo nyt kestävyytensä äärirajoilla, kun nuousuhdanteen huipullakin vielä kasvatetaan velkaa.</p> <p><strong>SAK:n ylisuuri valta työpaikoilla saa olla jo historiaa &ndash; jäsenmaksujen verovähennysoikeus joutaa jo pois&nbsp;</strong></p> <p>Tiivistäen voi sanoa, että luonnon sairastelu heijastuu paikallisesti, maakuntien, kansojen ja kulttuurien tasoisesti kaikkialle niin, että turvallisuutta ei koeta enää missään. Syrjäisimmätkin maat, myös Pohjola ja siinä Suomi, ylhäältä päin pakotetaan valmistautumaan miljoonia ihmisiä käsittävien kansainvaellusten vastaanottamiseen ja luopumiseen omastaan niin paljossa. Suomen kansalle annetaan kuin vain tekstiviestein ilmoituksena, että Suomen puolesta on tällaisiin vastuisiin jo sitouduttu &ndash; kansalta kysymättä.</p> <p>Miten kansalaiset voivat tuollaisiin kansanedustuslaitoksiin luottaa? Kun kansaan syötetään ylhäältä pelkoja, joiden edessä kansalainen kokee itsensä voimattomaksi, siitä seuraa kansan keskuuteen pelkkää pahaa. On uskomaton tilanne Suomessa, että Suomen kansalainen kokee olevansa tarpeeton, pelkkä rasite yhteiskunnalle, kun taas maahan otettu satunnaistulija, tuntematon muukalainen onkin yhtäkkiä suomalaista arvokkaami ja halutumpi, paremmin palveltu. Kaikki hyvä ympärillä ja ihmisen sisällä ennen pitkää murtuu.</p> <p>Katsonkin, että Sipilän hallituksen ja SAK:n välinen valtataistelu heijastelee laajaa, myös maahanmuuttoon liittyvää turvattomuutta ja pelkoa yhteiskunnassamme. SAK:n valta yhteiskunnassamme on historiallisista, Neuvostoliiton naapuruuteen liittyvistä syistä ollut aivan liian kauan kohtuuttoman suuri. Kaivataan raikasta ilmaa työpaikoille. Asiat siellä osataan hoitaa ilman SAK:n liitto- ja/tai piiriportaan valvontaa ja edustusta. Järjestäytymisvapaus pidettäköön kunniassa niin työnantaja- kuin työntekijäpuolellakin, mutta SAK:n saarnamiehiä ja tekstinselittäjiä työpaikoilla ei tarvita ja jäsenmaksunsa maksun hoitakoon kukin itse tarvitsematta siihen työnantajan palvelusta. Jäsenmaksun vähennysoikeus verotuksessa joutaa jo poistaa ja käytettäköön nuo 500 miljoonaa oman kansamme hädänalaisten hyväksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen lainsäädäntö ja työmarkkinat ovat joutuneet kummalliseen tilaan, kun kumpikaan yhteiskunnan toimialue ei suju, vaikka maassa on ainakin muodollisesti edelleen enemmistöhallitus ja taloudellinen nousukausi on ainakin työllisyydellä ja viennillä mitattuna kohtuullisessa kunnossa. Epäterveyden mittareita ovat sote-uudistuksen kokemat hitauden ongelmat ja lainsäädännön jarruksi noussut SAK:n ja Sipilän hallituksen välinen kiista pienyritysten irtisanomisuudistuksesta, jolla hallituksen mukaan pyritään lisäämään työllisyyttä. SAK lataa kovia panoksia piippuunsa ja tavoittelee ”hallituksen panemista polvilleen” – noustakseen eräänlaiseksi lainsäädännön ”ylemmäksi kamariksi”.

Pitkä talouslama yhteiskuntamme kriisiytymisen taustana

On vielä liian aikaista nähdä mistä kaikesta Suomessa on nyt kysymys. Tämä ei ole pelkkä työmarkkina- eikä yksin hallituksen ja opposition välinen kysymys. Taustalla on yhteiskuntamme monia suuria ongelmia ja jännitteitä, jotka ovat luoneet levottomuutta yhteiskuntaan. Yhteiskuntamme kriisiytymistä heijasteleva suuri kysymys on poikkeuksellisen pitkään jatkunut talouslama ja siitä seurannut laaja ja pitkäkestoinen työttömyys. Näistä on seurannut heikko parinmuodostus ja avioliittoisuus, sukupuolten välinen kilpailu parisuhteissa, alhainen syntyvyys ja suoranainen vastuun pakoilu yhteiskunnallisten velvollisuuksien kantamisessa.

Sukupuolten väliseen taisteluun liittyy myös kirkon kriisi, joka varhimmin kytkeytyi naispappeuskysymykseen, nyttemmin homopariuteen ja näiden kirkossa vihkimiseen. Ihmislajin kannalta katsoen sukupuolten välinen taistelu on nähtävä lajin liikakansoitus- ja rappeutumisilmiönä. Jos ja kun tästä on kysymys, väistämättömänä seurauksena ennen pitkää on eloonjäämistaistelu, jossa vahvimmat voittavat ja jäävät eloon.

Kansallinen rappio johtaa kansan häviöön, Euroopan rappio Euroopan häviöön 

Suomalaista yhteiskuntaa vaivaa johtoasemissa olevien henkilökohtainen itsekkyys ja vastuun pakoilu. Tämä on koko Euroopan sairaus, jonka alkusyyt ovat Euroopan yhteisön laajenemisessa koko maanosaa koskevaksi.

Suomi vedettiin sairauteen mukaan Suomen liittyessä unioniin. Vielä suurempi onnettomuus on rahaliittoon liittyminen – kansalta kysymättä. Pelkkä Ruotsin ratkaisuihin vertailu tuottaa meille onnettoman tuloksen.

Tasavaltamme presidentti Sauli Niinistö lausui joku päivä sitten julki ihmettelynsä, ettei EU:n edustajia näy niissä pöydissä missä maailman asioista päätetään. Ei todellakaan. Euroopalla ei ole rajoja, ei rajojensa vartijoita, ei armeijaa, ei kansoista lähtevää hallintoa, ei presidenttiä, ei kuningasta eikä keisaria.

Euroopan yhteistä tahtoa missään suuressa kysymyksessä ei ole. Miksi? Siksi, etteivät kansakunnat luovu kansallisista tunnuksistaan, omista eduistaan eikä mistään niistä asioista, jotka tekevät niistä valtion. EU on yhtä huojuva, päämäärätön ja kuolinkamppailua käyvä kuin sen huojahtelevat johtajatkin.

Mutta itse Euroopan kansat ovat terveet. Terveet kansat heittävät roskansa pois laillisissa kansallisissa vaaleissa. Tämä on vahvuutemme.

Suomen edustajien on vedettävä hätäjarrua liittovaltion tiellä ja palattava kotiin, kansansa luo

Euroopan ja Suomenkin nykyinen tilanne pakottaa nopeasti vetämään yhteiskunnassa hätäjarrua Euroopan yhdentymisen tiellä. Paluu kansalliseen politiikkaan ja kansalliseen itsesuojeluun on välttämätöntä. Liian monet toimialueet maassamme ovat rikki: talous, työllisyys, kansallinen kulttuuri, uskonto, omavaraisuus, säästämisaste, avioliittoisuus, syntyvyys, kasvatus ja koulutus, kulttuuri, sanalla sanoen ihmisyys ja lähimmäisestä huolehtiminen.

Kansallinen ajattelu on poljettu lokaan. Ilmastomuutoksen varjolla tavalliset ihmiset syyllistetään ja pakotetaan kantamaan kohtuutonta vastuuta tämän päivän ja ennen kaikkea tulevaisuuden maailmasta. Ihminen syyllistetään ja ahdistetaan niin ahtaalle, ettei yksilölliselle ajattelulle ja suunnittelulle jää tilaa.

Väärämielinen, kansan tahdon vastainen hallinto nostattaa epäsopua ja kasvattaa vihaa. Kansalaisten kokema onnettomuus panee etsimään syyllisiä. Syylliset yleensä löytyvät vieraista. Siksi yhteiskunnan on tarkkaan valvottava, ettei vieraiden osuus yhteiskunnassa ja ennen kaikkea heidän aiheuttamansa kustannukset nouse veronmaksajille ylipääsemättömiksi. Suomi liikkuu jo nyt kestävyytensä äärirajoilla, kun nuousuhdanteen huipullakin vielä kasvatetaan velkaa.

SAK:n ylisuuri valta työpaikoilla saa olla jo historiaa – jäsenmaksujen verovähennysoikeus joutaa jo pois 

Tiivistäen voi sanoa, että luonnon sairastelu heijastuu paikallisesti, maakuntien, kansojen ja kulttuurien tasoisesti kaikkialle niin, että turvallisuutta ei koeta enää missään. Syrjäisimmätkin maat, myös Pohjola ja siinä Suomi, ylhäältä päin pakotetaan valmistautumaan miljoonia ihmisiä käsittävien kansainvaellusten vastaanottamiseen ja luopumiseen omastaan niin paljossa. Suomen kansalle annetaan kuin vain tekstiviestein ilmoituksena, että Suomen puolesta on tällaisiin vastuisiin jo sitouduttu – kansalta kysymättä.

Miten kansalaiset voivat tuollaisiin kansanedustuslaitoksiin luottaa? Kun kansaan syötetään ylhäältä pelkoja, joiden edessä kansalainen kokee itsensä voimattomaksi, siitä seuraa kansan keskuuteen pelkkää pahaa. On uskomaton tilanne Suomessa, että Suomen kansalainen kokee olevansa tarpeeton, pelkkä rasite yhteiskunnalle, kun taas maahan otettu satunnaistulija, tuntematon muukalainen onkin yhtäkkiä suomalaista arvokkaami ja halutumpi, paremmin palveltu. Kaikki hyvä ympärillä ja ihmisen sisällä ennen pitkää murtuu.

Katsonkin, että Sipilän hallituksen ja SAK:n välinen valtataistelu heijastelee laajaa, myös maahanmuuttoon liittyvää turvattomuutta ja pelkoa yhteiskunnassamme. SAK:n valta yhteiskunnassamme on historiallisista, Neuvostoliiton naapuruuteen liittyvistä syistä ollut aivan liian kauan kohtuuttoman suuri. Kaivataan raikasta ilmaa työpaikoille. Asiat siellä osataan hoitaa ilman SAK:n liitto- ja/tai piiriportaan valvontaa ja edustusta. Järjestäytymisvapaus pidettäköön kunniassa niin työnantaja- kuin työntekijäpuolellakin, mutta SAK:n saarnamiehiä ja tekstinselittäjiä työpaikoilla ei tarvita ja jäsenmaksunsa maksun hoitakoon kukin itse tarvitsematta siihen työnantajan palvelusta. Jäsenmaksun vähennysoikeus verotuksessa joutaa jo poistaa ja käytettäköön nuo 500 miljoonaa oman kansamme hädänalaisten hyväksi.

]]>
14 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262890-nyt-tarvitaan-kansallista-raikkautta-tyomarkkinoille-ja-koko-yhteiskuntaan#comments Ay-liike Irtisanominen lainsäädäntö Sote Työmarkkinat Sun, 21 Oct 2018 08:32:09 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262890-nyt-tarvitaan-kansallista-raikkautta-tyomarkkinoille-ja-koko-yhteiskuntaan
Lainvalmistelutyön vaikeuksista Suomessa http://heikkikauvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262112-lainvalmistelutyon-vaikeuksista-suomessa <p>Suomessa perustuslain mukaan työnjako eri valtioinstituutioiden välillä on selkeä.&nbsp; Se ei sekoa, vaikka kuinka monta kertaa perustuslakia uudistetaan maassa. Näin on tilanne myös muissa maissa, jotka rakentavat perustuslaillisen demokratian varaan.</p><p>Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate on kirjattu perustuslain ensimmäisen luvun toisessa pykälässä ja toisen luvun kansalaisten perusoikeukset luettelevissa pykälissä.&nbsp; Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Yksikamarisen vaihtoehtona voisi olla kaksikamarinen kansanedustuslaitos. Kaksimarisuudella saataisiin parempi työnjako käsiteltävien asioiden kanssa. &nbsp;</p><p>Valtainstituutioiden työnjaon onnistumista ja vallankäytön toimivuutta arvioidaan neljän vuoden välein järjestettävillä yleisillä vaaleilla.&nbsp;&nbsp; Sen rinnalle on eri presidenttien aikana kehittynyt epävirallisia vallankäyttöä tukevia julkiseen sanan olemassa oloon perustuvia toimintatapoja.&nbsp; Nykyisen presidentin aikana tällaiseksi instituutioksi on kehittymässä Pohjois-Esplanadin lukkarikoulu. On hyvä, että tasavallan presidentti seuraa maan tapahtumia ja ottaa kantaa erilaisiin epäkohtiin ja lainkäytön ongelmiin. &nbsp;&nbsp;</p><p>Voisiko tasavallan presidentti ottaa kantaa laajemmin kantaa asioihin, jotka eivät ole vielä esillä lehdistössä.&nbsp; Jos tasavallan presidentin kanslia ja presidentti-instituution kanssa toimivat elimet voisivat nostaa esiin syitä asioiden nykytilalle.&nbsp; Tuollainen syys-seuraus -suhteiden analyysiin perustuva asioiden valmistelu olisi merkittävämpi asia kuin jälkikäteen tapahtuva asioihin puuttuminen. &nbsp;</p><p>Kevään 2019 eduskuntavaalien ennakoitu ikä- ja kokemusrakenteen muutos lukuisisten&nbsp;kansanedustajien poisjäämisten johdosta&nbsp;on ongelma järjestelmän toimimattomuudesta.&nbsp;Kun ihminen kokee tekevänsä arvokasta työtä, se ei ole turhauttavaa.&nbsp;Julkisuushakuisuus kansanedustajan työssä ei voi olla&nbsp;ongelma. Avoimuus on demokratian liittolainen niin hyvässä kuin pahassa. Ydinongelman lainlaadinnassa muodostaa se, että lain valmistelutyössä lain tarkoitus jää minimihuomiolle muiden asioiden johdosta.&nbsp;&nbsp;Eduskunta on instituutio joko yksi- tai kaksikamarisena sitä varten. että se saa perustuslain elämään uusien lakien kautta. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Toinen, koko yhteiskuntaa ja sen toimivuutta koskeva ongelma on yksilöitä koskevan tiedon luotettavuus.&nbsp; Julkishallinnossa on toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa edelleenkin perinne perättömistä tiedoista.&nbsp; Oikeuskanslerinviraston mielestä tällaiset perättömät lausumat ovat jo vanhentuneita.&nbsp; Myöskään Suojelupoliisi ei ole kiinnostunut yksittäisen kansalaisen suojelusta, vain valtion turvallisuus on sille tärkeää. Vieraiden valtioiden tiedustelutoiminnassa ja Suomen sisäisissä oikeudenloukkauksissa on yksi yhteinen nimittäjä&nbsp; &ndash; näytön aikaansaaminen on ongelmallista. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Aktiivisella tasavallan presidentillä on erinomainen mahdollisuus puuttua Suomen julkisen vallan toimivuuteen tai toimimattomuuteen.&nbsp; Se vaatii kuitenkin vallassa olevan valtionpäämiehen henkistä kasvuprosessia.&nbsp; Puolivillistä parvekkeelta viheltäjästä voi hyvinkin kehittyä merkittävä tiennäyttäjä maan politiikan muuttamisessa. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa perustuslain mukaan työnjako eri valtioinstituutioiden välillä on selkeä.  Se ei sekoa, vaikka kuinka monta kertaa perustuslakia uudistetaan maassa. Näin on tilanne myös muissa maissa, jotka rakentavat perustuslaillisen demokratian varaan.

Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate on kirjattu perustuslain ensimmäisen luvun toisessa pykälässä ja toisen luvun kansalaisten perusoikeukset luettelevissa pykälissä.  Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Yksikamarisen vaihtoehtona voisi olla kaksikamarinen kansanedustuslaitos. Kaksimarisuudella saataisiin parempi työnjako käsiteltävien asioiden kanssa.  

Valtainstituutioiden työnjaon onnistumista ja vallankäytön toimivuutta arvioidaan neljän vuoden välein järjestettävillä yleisillä vaaleilla.   Sen rinnalle on eri presidenttien aikana kehittynyt epävirallisia vallankäyttöä tukevia julkiseen sanan olemassa oloon perustuvia toimintatapoja.  Nykyisen presidentin aikana tällaiseksi instituutioksi on kehittymässä Pohjois-Esplanadin lukkarikoulu. On hyvä, että tasavallan presidentti seuraa maan tapahtumia ja ottaa kantaa erilaisiin epäkohtiin ja lainkäytön ongelmiin.   

Voisiko tasavallan presidentti ottaa kantaa laajemmin kantaa asioihin, jotka eivät ole vielä esillä lehdistössä.  Jos tasavallan presidentin kanslia ja presidentti-instituution kanssa toimivat elimet voisivat nostaa esiin syitä asioiden nykytilalle.  Tuollainen syys-seuraus -suhteiden analyysiin perustuva asioiden valmistelu olisi merkittävämpi asia kuin jälkikäteen tapahtuva asioihin puuttuminen.  

Kevään 2019 eduskuntavaalien ennakoitu ikä- ja kokemusrakenteen muutos lukuisisten kansanedustajien poisjäämisten johdosta on ongelma järjestelmän toimimattomuudesta. Kun ihminen kokee tekevänsä arvokasta työtä, se ei ole turhauttavaa. Julkisuushakuisuus kansanedustajan työssä ei voi olla ongelma. Avoimuus on demokratian liittolainen niin hyvässä kuin pahassa. Ydinongelman lainlaadinnassa muodostaa se, että lain valmistelutyössä lain tarkoitus jää minimihuomiolle muiden asioiden johdosta.  Eduskunta on instituutio joko yksi- tai kaksikamarisena sitä varten. että se saa perustuslain elämään uusien lakien kautta.    

Toinen, koko yhteiskuntaa ja sen toimivuutta koskeva ongelma on yksilöitä koskevan tiedon luotettavuus.  Julkishallinnossa on toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa edelleenkin perinne perättömistä tiedoista.  Oikeuskanslerinviraston mielestä tällaiset perättömät lausumat ovat jo vanhentuneita.  Myöskään Suojelupoliisi ei ole kiinnostunut yksittäisen kansalaisen suojelusta, vain valtion turvallisuus on sille tärkeää. Vieraiden valtioiden tiedustelutoiminnassa ja Suomen sisäisissä oikeudenloukkauksissa on yksi yhteinen nimittäjä  – näytön aikaansaaminen on ongelmallista.      

Aktiivisella tasavallan presidentillä on erinomainen mahdollisuus puuttua Suomen julkisen vallan toimivuuteen tai toimimattomuuteen.  Se vaatii kuitenkin vallassa olevan valtionpäämiehen henkistä kasvuprosessia.  Puolivillistä parvekkeelta viheltäjästä voi hyvinkin kehittyä merkittävä tiennäyttäjä maan politiikan muuttamisessa.  

]]>
2 http://heikkikauvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262112-lainvalmistelutyon-vaikeuksista-suomessa#comments lainsäädäntö Perustuslaki Suomessa Sat, 06 Oct 2018 06:24:05 +0000 Heikki Auvinen http://heikkikauvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262112-lainvalmistelutyon-vaikeuksista-suomessa
Miksi eduskunta ei ymmärrä perustuslain merkitystä? http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262005-miksi-eduskunta-ei-ymmarra-perustuslain-merkitysta <p>Sinänsä tarpeellisen tiedustelulain käsittelyssä rikottiin selvästikin perustuslain määräyksiä. Perustuslain mukaan perutuslain muutokset on tehtävä kahdessa vaiheessa. Tällainen laki voidaan hyväksyä heti kiireelliseksi julistamisen jälkeen kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Oleellista on huomata sanamuoto &rdquo;jälkeen&rdquo;. Eduskunta ei kuitenkaan tästä piitannut vaan hyväksyi lain yhdellä käsittelyllä.</p><p>Eduskunnan sihteeristö puolustelee menettelyä suurella yksimielisyydellä, koska vastaehdotuksia ei ollut. Tämä osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä perustuslain luonteesta. Perustuslaki luo valtion olemassaololle pohjan turvaamalla menettelytavat, jotka pätevät riippumatta päivän poliittisista suhdanteista. Sihteeristön tehtävä ei ole arvailla äänestysten tuloksia vaikka jossain asiassa yksimielisyys olisi suurta. Noudattamalla perustuslakia piiruntarkasti vahvistetaan yleistä lain kunnioitusta ja kansalaisten luottamusta valtioon. Nyt nähdyllä laittomalla sujuvoittamisella rapautetaan kunnioitusta lainsäätäjään.</p><p>Sipilän hallituksen yksi johtotähti on ollut asioiden hoidon sujuvoittaminen ja tätä haittaavien säädösten vähentäminen, joten nyt nähty arvoton näytelmä sopii hyvin tähän kuvaan. Hallituksen edustama ajattelutapa näyttää leviävän ja johtavan tarpeellistenkin säädösten jyräämiseen. Tyylinä näyttää olevan &rdquo;siitä läpi missä aita matalin&rdquo;. Tässä toimintatavassa kiire näemmä oikeuttaa syrjäyttämään myös perustuslain.</p><p>Huolestuttavaa on, että kansanedustajista ilmeisesti kukaan ei kyseenalaistanut ilmiselvästi väärää menettelyä. Kuinka hyvin kansanedustajat tuntevat perustuslakia? Voi kysyä myös ovatko Sipilän hallituksen hutiloinnit lainvalmisteluissa ja päätöksenteossa omaksuttu jo oppositiossakin maan tavaksi? &nbsp;&nbsp;</p><p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-kylla-tapahtui-karmea-menettelyvirhe-tiedustelulakia-koskeva-perustuslakimuutos-nopeasti-lapi/cfa369ab-6627-3c61-a8eb-423ad92d12d5" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-kylla-tapahtui-karmea-menettelyvirhe-tiedustelulakia-koskeva-perustuslakimuutos-nopeasti-lapi/cfa369ab-6627-3c61-a8eb-423ad92d12d5">https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-kylla-tapahtui-karmea-menettelyvi...</a></p><p>&nbsp;</p> Sinänsä tarpeellisen tiedustelulain käsittelyssä rikottiin selvästikin perustuslain määräyksiä. Perustuslain mukaan perutuslain muutokset on tehtävä kahdessa vaiheessa. Tällainen laki voidaan hyväksyä heti kiireelliseksi julistamisen jälkeen kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Oleellista on huomata sanamuoto ”jälkeen”. Eduskunta ei kuitenkaan tästä piitannut vaan hyväksyi lain yhdellä käsittelyllä.

Eduskunnan sihteeristö puolustelee menettelyä suurella yksimielisyydellä, koska vastaehdotuksia ei ollut. Tämä osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä perustuslain luonteesta. Perustuslaki luo valtion olemassaololle pohjan turvaamalla menettelytavat, jotka pätevät riippumatta päivän poliittisista suhdanteista. Sihteeristön tehtävä ei ole arvailla äänestysten tuloksia vaikka jossain asiassa yksimielisyys olisi suurta. Noudattamalla perustuslakia piiruntarkasti vahvistetaan yleistä lain kunnioitusta ja kansalaisten luottamusta valtioon. Nyt nähdyllä laittomalla sujuvoittamisella rapautetaan kunnioitusta lainsäätäjään.

Sipilän hallituksen yksi johtotähti on ollut asioiden hoidon sujuvoittaminen ja tätä haittaavien säädösten vähentäminen, joten nyt nähty arvoton näytelmä sopii hyvin tähän kuvaan. Hallituksen edustama ajattelutapa näyttää leviävän ja johtavan tarpeellistenkin säädösten jyräämiseen. Tyylinä näyttää olevan ”siitä läpi missä aita matalin”. Tässä toimintatavassa kiire näemmä oikeuttaa syrjäyttämään myös perustuslain.

Huolestuttavaa on, että kansanedustajista ilmeisesti kukaan ei kyseenalaistanut ilmiselvästi väärää menettelyä. Kuinka hyvin kansanedustajat tuntevat perustuslakia? Voi kysyä myös ovatko Sipilän hallituksen hutiloinnit lainvalmisteluissa ja päätöksenteossa omaksuttu jo oppositiossakin maan tavaksi?   

https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-kylla-tapahtui-karmea-menettelyvirhe-tiedustelulakia-koskeva-perustuslakimuutos-nopeasti-lapi/cfa369ab-6627-3c61-a8eb-423ad92d12d5

 

]]>
13 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262005-miksi-eduskunta-ei-ymmarra-perustuslain-merkitysta#comments Kotimaa Juha Sipilän hallitus lainsäädäntö Laittomuus Perustuslaki Tiedustelulait Thu, 04 Oct 2018 06:24:05 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262005-miksi-eduskunta-ei-ymmarra-perustuslain-merkitysta