Rasismi http://anettekarlsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132667/all Sat, 15 Jun 2019 12:52:35 +0300 fi Rasistinen puhe on kuin trimmeri http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277354-rasistinen-puhe-on-kuin-trimmeri <p>Uuden Suomen toimittaja J<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/283151-kansanedustaja-puhui-vieraslajeista-eduskunnassa-poliisi-neuvottelee">enni Tamminen kirjoitti professori Martin Scheininin kommenteista kansanedustaja Juha Mäenpään</a> eduskuntapuheesta.</p><p><em>&quot;Kansanedustaja Juha Mäenpää (PS) käytti eilen eduskunnan täysistunnossa sanaa &quot;vieraslaji&quot; asiayhteydessä, jossa se selvästi viittasi ihmisryhmään (joko arabeihin tai islaminuskoisiin). Varapuhemies Juho Eerola (PS) ei puuttunut asiaan, vaikka PL 31 &sect; nojalla olisi pitänyt.&quot;</em></p><p>Rasististen puheiden seuraukset eivät kohdistu vain tiettyihin ryhmiin, kuten tässä tapauksessa arabeihin ja islaminuskoisiin. Kaduilla se, miltä ihminen näyttää, määrää kuuluuko hän &rdquo;vieraslajeihin&rdquo;, joista&nbsp; kansanedustaja Juha Mäenpää(ps) puhui. Miksi eduskunnassa saa esittää tuollaisia täysin rasistisia puheita? Nukkuivatko muut kansanedustajat?</p><p>Mikseivät ihmiset voi vieläkään ymmärtää, että rasistiset puheet kohdistuvat kaikkiin ihmisiin jotka näyttävät maahanmuuttajilta, jopa niihinkin jotka eivät maahanmuuttajia ole? Tekeeko huivi naisesta terroristin? Pitääkö jopa lapsen kuulla olevansa jollain tavoin kielteisesti erilainen ja alempiarvoinen? Pitäisikö ihmisten kuulla vielä tänä päivänä olevansa ilman mitään syytä haitaksi muille?</p><p>Rasistiset puheet yleistyvät ja arkipäiväistyvät. Rasistiset puheet muuttuvat asenteiksi ja vaikuttavat ihmisten arkielämään. Kielteiset asenteet maahanmuuttajia kohtaan hankaloittavat maahanmuuttajien integroitumista ja jarruttavat yhteiskunnan kehitystä.</p><p>Lupiineja trimmatessa tulee usein leikanneeksi vahingossa päivänkakkaroita, kissankelloja ja jopa tammen taimia. Ihminen ei ole lupiini. Rasistinen puhe sen sijaan on kuin trimmeri.</p><p>Kiitos professori Scheininille valveutuneisuudesta!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uuden Suomen toimittaja Jenni Tamminen kirjoitti professori Martin Scheininin kommenteista kansanedustaja Juha Mäenpään eduskuntapuheesta.

"Kansanedustaja Juha Mäenpää (PS) käytti eilen eduskunnan täysistunnossa sanaa "vieraslaji" asiayhteydessä, jossa se selvästi viittasi ihmisryhmään (joko arabeihin tai islaminuskoisiin). Varapuhemies Juho Eerola (PS) ei puuttunut asiaan, vaikka PL 31 § nojalla olisi pitänyt."

Rasististen puheiden seuraukset eivät kohdistu vain tiettyihin ryhmiin, kuten tässä tapauksessa arabeihin ja islaminuskoisiin. Kaduilla se, miltä ihminen näyttää, määrää kuuluuko hän ”vieraslajeihin”, joista  kansanedustaja Juha Mäenpää(ps) puhui. Miksi eduskunnassa saa esittää tuollaisia täysin rasistisia puheita? Nukkuivatko muut kansanedustajat?

Mikseivät ihmiset voi vieläkään ymmärtää, että rasistiset puheet kohdistuvat kaikkiin ihmisiin jotka näyttävät maahanmuuttajilta, jopa niihinkin jotka eivät maahanmuuttajia ole? Tekeeko huivi naisesta terroristin? Pitääkö jopa lapsen kuulla olevansa jollain tavoin kielteisesti erilainen ja alempiarvoinen? Pitäisikö ihmisten kuulla vielä tänä päivänä olevansa ilman mitään syytä haitaksi muille?

Rasistiset puheet yleistyvät ja arkipäiväistyvät. Rasistiset puheet muuttuvat asenteiksi ja vaikuttavat ihmisten arkielämään. Kielteiset asenteet maahanmuuttajia kohtaan hankaloittavat maahanmuuttajien integroitumista ja jarruttavat yhteiskunnan kehitystä.

Lupiineja trimmatessa tulee usein leikanneeksi vahingossa päivänkakkaroita, kissankelloja ja jopa tammen taimia. Ihminen ei ole lupiini. Rasistinen puhe sen sijaan on kuin trimmeri.

Kiitos professori Scheininille valveutuneisuudesta!

 

]]>
355 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277354-rasistinen-puhe-on-kuin-trimmeri#comments Kotimaa Kiihottaminen kansanryhmää vastaan Rasismi Rasismi eduskunnassa Sat, 15 Jun 2019 09:52:35 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277354-rasistinen-puhe-on-kuin-trimmeri
Rasismin luurangot kolistelevat ulos komeroistaan http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277324-rasismin-luurangot-kolistelevat-ulos-komeroistaan <p>Rasismin luurangot kolistelevat ulos komeroistaan, kun Euroopan rasistiset, äärioikeistolaiset ja äärinationalistiset puolueet kokoavat voimansa yhteen ja muodostavat 73 mepin europarlamenttiryhmän jonka nimeksi tulee&nbsp;<strong>Identiteetti ja demokratia.</strong></p><p>Kysymyksiä nousee mieleen.&nbsp;&nbsp;</p><p>Ovatko eurooppalaiset todella tällaisia?</p><p>Tätäkö Eurooppa haluaa?</p><p>Tätäkö eurooppalaiset haluavat?</p><p>Haluavatko he palata menneeseen, nationalismiin, etnonationalismiin ja kansalliseen eristäytymiseen.</p><p>Meneekö vuosikymmenten hyvä edistyksellinen kehitys hukkaan ja häviääkö sen kehityksen seurauksena oleva hyvä globaali maailmantalous?</p><p>Aletaanko Euroopassa taas sotimaan?</p><hr /><p>Onneksi Euroopan parlamentissa on 751 jäsentä. siis yhteensä&nbsp; 678 jäsentä, jotka eivät kuulu samaan ryhmään rasistien kanssa.&nbsp;</p><p>Onneksi rasistirymittymääkin yhdistää vain rasismi, muissa asioissa he ovat kaikki eri mieltä.</p><p>Kansallismielisyyskään ei voi yhdistää, koska kussakin maassa ollaan oman maan mielisiä, muut maat ovat vihollisia joita voidaan käyttää hyväksi, joita voidaan petkuttaa ja joita vastaan voidaan käydä sotia maa-alueiden valtaamiseksi.&nbsp;</p><p>Eri maiden kansallismieliset eivät voi solmia liittoja keskenään, sillä ne ovat luonnostaan toistensa vihollisia, tai sitten ne ovat alistetussa asemassa toisiin kansallismielisiin valtioihin nähden.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rasismin luurangot kolistelevat ulos komeroistaan, kun Euroopan rasistiset, äärioikeistolaiset ja äärinationalistiset puolueet kokoavat voimansa yhteen ja muodostavat 73 mepin europarlamenttiryhmän jonka nimeksi tulee Identiteetti ja demokratia.

Kysymyksiä nousee mieleen.  

Ovatko eurooppalaiset todella tällaisia?

Tätäkö Eurooppa haluaa?

Tätäkö eurooppalaiset haluavat?

Haluavatko he palata menneeseen, nationalismiin, etnonationalismiin ja kansalliseen eristäytymiseen.

Meneekö vuosikymmenten hyvä edistyksellinen kehitys hukkaan ja häviääkö sen kehityksen seurauksena oleva hyvä globaali maailmantalous?

Aletaanko Euroopassa taas sotimaan?


Onneksi Euroopan parlamentissa on 751 jäsentä. siis yhteensä  678 jäsentä, jotka eivät kuulu samaan ryhmään rasistien kanssa. 

Onneksi rasistirymittymääkin yhdistää vain rasismi, muissa asioissa he ovat kaikki eri mieltä.

Kansallismielisyyskään ei voi yhdistää, koska kussakin maassa ollaan oman maan mielisiä, muut maat ovat vihollisia joita voidaan käyttää hyväksi, joita voidaan petkuttaa ja joita vastaan voidaan käydä sotia maa-alueiden valtaamiseksi. 

Eri maiden kansallismieliset eivät voi solmia liittoja keskenään, sillä ne ovat luonnostaan toistensa vihollisia, tai sitten ne ovat alistetussa asemassa toisiin kansallismielisiin valtioihin nähden.

]]>
25 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277324-rasismin-luurangot-kolistelevat-ulos-komeroistaan#comments Nationalismi Oikeistopopulismi Perussuomalainen Rasismi Fri, 14 Jun 2019 09:26:20 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277324-rasismin-luurangot-kolistelevat-ulos-komeroistaan
Vastaus kansanedustaja Peltokankaalle http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277162-vastaus-kansanedustaja-peltokankaalle <p>Perussuomalaisten kansanedustaja <a href="https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/574579">Mauri Peltokangas oli pahoillaan</a>, kun perussuomalaiset eivät päässeet hallitukseen, väitti hallituksen lupausta syrjimättömyydestä paradoksiksi, sekä antoi ymmärtää että käänteinen rasismi syrjii jotain tahoa.</p><p>Eduskunnan hallituksen muodostavat ne tahot, jotka kokevat todennäköisimmin löytävän yhteisen sävelen neljäksi vuodeksi. Perussuomalaisten ja kokoomuksen vaalien alla hyvin orastanut yhteisrintama ei tällä kertaa riittänyt enemmistöön eduskunnassa. Se oli KIKYtetyn työssä käyvän ahkeran kansan onni ja helpotus.</p><p>Syrjimättömyys ei ole mikään paradoksi, vaan se kertoo kirjoittajansa arvomaailmasta, että kaikki ovat samanarvoisia. Sen sijaan äärioikeiston käyttämä &rdquo;käänteinen rasismi&rdquo; on terminä paradoksi, koska sitä ei voi olla olemassa. Millään rakenteellisesti heikommassa asemassa olevalla ryhmällä ei voi olla sellaista asemaa, jolla se pystyisi jotenkin syrjimään enemmistöä. Eivät esimerkiksi kuurot voi syrjiä kuulevia ihmisiä, vaan koko yhteiskunta tukee kuuroja järjestämällä heille palveluita, joilla he pääsevät kuulevien ihmisten kanssa samalle viivalle tässä yhteiskunnassa. Tälle ajatukselle oikea lakitekninen termi on positiivinen erityiskohtelu, joka on todettu yhdenvertaisuuslain 3luku, 9&sect;, heti syrjinnän kiellon jälkeisenä kohtana.</p><p>Jos perussuomalaisten lähtökohta hallituksessa olisi ollut poistaa tai jotenkin heikentää positiivista erityiskohtelua, niin sen jälkeen tässä maassa pärjäisivät aina vain paremmin ne, jotka syntyvät terveinä ja kuuluvat taloudelliseen tai kulttuuriseen eliittiin. Se maa ei olisi enää Suomi. Ei tarvitse Mauri ihmetellä, jos tie hallitukseen nousi pystyyn.</p><p>Petri Partanen<br />SDP</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas oli pahoillaan, kun perussuomalaiset eivät päässeet hallitukseen, väitti hallituksen lupausta syrjimättömyydestä paradoksiksi, sekä antoi ymmärtää että käänteinen rasismi syrjii jotain tahoa.

Eduskunnan hallituksen muodostavat ne tahot, jotka kokevat todennäköisimmin löytävän yhteisen sävelen neljäksi vuodeksi. Perussuomalaisten ja kokoomuksen vaalien alla hyvin orastanut yhteisrintama ei tällä kertaa riittänyt enemmistöön eduskunnassa. Se oli KIKYtetyn työssä käyvän ahkeran kansan onni ja helpotus.

Syrjimättömyys ei ole mikään paradoksi, vaan se kertoo kirjoittajansa arvomaailmasta, että kaikki ovat samanarvoisia. Sen sijaan äärioikeiston käyttämä ”käänteinen rasismi” on terminä paradoksi, koska sitä ei voi olla olemassa. Millään rakenteellisesti heikommassa asemassa olevalla ryhmällä ei voi olla sellaista asemaa, jolla se pystyisi jotenkin syrjimään enemmistöä. Eivät esimerkiksi kuurot voi syrjiä kuulevia ihmisiä, vaan koko yhteiskunta tukee kuuroja järjestämällä heille palveluita, joilla he pääsevät kuulevien ihmisten kanssa samalle viivalle tässä yhteiskunnassa. Tälle ajatukselle oikea lakitekninen termi on positiivinen erityiskohtelu, joka on todettu yhdenvertaisuuslain 3luku, 9§, heti syrjinnän kiellon jälkeisenä kohtana.

Jos perussuomalaisten lähtökohta hallituksessa olisi ollut poistaa tai jotenkin heikentää positiivista erityiskohtelua, niin sen jälkeen tässä maassa pärjäisivät aina vain paremmin ne, jotka syntyvät terveinä ja kuuluvat taloudelliseen tai kulttuuriseen eliittiin. Se maa ei olisi enää Suomi. Ei tarvitse Mauri ihmetellä, jos tie hallitukseen nousi pystyyn.

Petri Partanen
SDP

]]>
0 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277162-vastaus-kansanedustaja-peltokankaalle#comments hallitus Laki Positiivinen erityiskohtelu Rasismi Syrjintä Sun, 09 Jun 2019 17:48:25 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277162-vastaus-kansanedustaja-peltokankaalle
Me rasismisyytöksillä alistetut http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277011-me-rasismisyytoksilla-alistetut <p>Kun vuonna 2019 seuraa suomalaista maahanmuuttokenttää, havaitsee yllätyksekseen sen, että yhä edelleen, noin 30 vuotta siitä, kun suurempi nykyajan maahanmuutto Suomeen alkoi, moni maahanmuuttajia työssään kohtaava on pelon alistama.</p><p>Tämä pelko on rasismin pelko, tai tarkemmin sanottuna se, että tämä maahanmuuttajia työssään kohtaava ihminen, usein julkisen sektorin viran- tai toimenhaltija, pelkää joutuvansa rasismisyytösten kohteeksi, mikäli hän työssään toimii niin kuin määräykset edellyttävät.</p><p>Suomessa ympärileikataan tyttöjä, lapsia, Suomesta lähetetään nuoria, lapsia, entisiin kotimaihin tavoille oppimaan, Suomessa pakotetaan nuoria naisia, naimattomia, pitkälle yli 20-vuotiaitakin, elämään vanhempien kodin seinien sisällä vailla samanikäisten tavanomaisia kontakteja ulkomaailmaan, Suomessa harjoitetaan perheen ja suvun toimesta kunniaväkivaltaa monenikäisiä naisia kohtaan, Suomen etnisissä yhteisöissä esiintyy ihmisten kahlitsemista vanhanaikaisiin uskonnollisiin kaavoihin musertavan, näiden yhteisöjen viestittämän sosiaalisen paineen kautta.</p><p>Viranomaiset ihmettelevät näitä asioita aivan kuin ne olisivat uudenuutukaisia ilmiöitä. Viranomaiset näyttävät katsovan asioita läpi sormien vaikka vastoin virkavastuutaan. Viranomaiset eivät uskalla tehdä etnisten ryhmien vanhanaikaista perinnettä muuttavia vahvoja interventioita. Aina viranomaiset eivät tunnu edes edellyttävän, että kaikki etnisten ryhmien edustajat noudattavat lakia.</p><p>Viranomaiset tuntuvat pelkäävän, että heitä syytetään rasismista joko etnisten ryhmien edustajien tai kulttuurirelativistisen kotoperäisen ääripään toimesta. Niin kuin helposti syytetään.</p><p>Kaikki tämä valitettavasti kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Sen puolesta, että rinnakkaisyhteiskuntia syntyy Suomeen ja maahanmuuttoon liittyvät haasteet moninkertaistuvat, voidaan lyödä vetoa päivä päivältä pienenevällä kertoimella.</p><p>Kuinka uskottava voi olla maahanmuuttajille esitettävä vaatimus siitä, että suomalaisia sääntöjä on noudatettava, kun niitä kaikkein pahimpiakin väärintekoja ja laittomuuksia katsotaan tosiasiassa läpi sormien?</p><p>Kuinka tehokasta on tällainen kotouttaminen?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun vuonna 2019 seuraa suomalaista maahanmuuttokenttää, havaitsee yllätyksekseen sen, että yhä edelleen, noin 30 vuotta siitä, kun suurempi nykyajan maahanmuutto Suomeen alkoi, moni maahanmuuttajia työssään kohtaava on pelon alistama.

Tämä pelko on rasismin pelko, tai tarkemmin sanottuna se, että tämä maahanmuuttajia työssään kohtaava ihminen, usein julkisen sektorin viran- tai toimenhaltija, pelkää joutuvansa rasismisyytösten kohteeksi, mikäli hän työssään toimii niin kuin määräykset edellyttävät.

Suomessa ympärileikataan tyttöjä, lapsia, Suomesta lähetetään nuoria, lapsia, entisiin kotimaihin tavoille oppimaan, Suomessa pakotetaan nuoria naisia, naimattomia, pitkälle yli 20-vuotiaitakin, elämään vanhempien kodin seinien sisällä vailla samanikäisten tavanomaisia kontakteja ulkomaailmaan, Suomessa harjoitetaan perheen ja suvun toimesta kunniaväkivaltaa monenikäisiä naisia kohtaan, Suomen etnisissä yhteisöissä esiintyy ihmisten kahlitsemista vanhanaikaisiin uskonnollisiin kaavoihin musertavan, näiden yhteisöjen viestittämän sosiaalisen paineen kautta.

Viranomaiset ihmettelevät näitä asioita aivan kuin ne olisivat uudenuutukaisia ilmiöitä. Viranomaiset näyttävät katsovan asioita läpi sormien vaikka vastoin virkavastuutaan. Viranomaiset eivät uskalla tehdä etnisten ryhmien vanhanaikaista perinnettä muuttavia vahvoja interventioita. Aina viranomaiset eivät tunnu edes edellyttävän, että kaikki etnisten ryhmien edustajat noudattavat lakia.

Viranomaiset tuntuvat pelkäävän, että heitä syytetään rasismista joko etnisten ryhmien edustajien tai kulttuurirelativistisen kotoperäisen ääripään toimesta. Niin kuin helposti syytetään.

Kaikki tämä valitettavasti kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Sen puolesta, että rinnakkaisyhteiskuntia syntyy Suomeen ja maahanmuuttoon liittyvät haasteet moninkertaistuvat, voidaan lyödä vetoa päivä päivältä pienenevällä kertoimella.

Kuinka uskottava voi olla maahanmuuttajille esitettävä vaatimus siitä, että suomalaisia sääntöjä on noudatettava, kun niitä kaikkein pahimpiakin väärintekoja ja laittomuuksia katsotaan tosiasiassa läpi sormien?

Kuinka tehokasta on tällainen kotouttaminen?

]]>
1 http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277011-me-rasismisyytoksilla-alistetut#comments Julkinen keskustelu ja rasismi Maahanmuuttajat Suomessa Maahanmuutto Monikulttuurisuus Rasismi Wed, 05 Jun 2019 08:01:36 +0000 Jyrki Sipilä http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277011-me-rasismisyytoksilla-alistetut
PS-nuoret ovat asian ytimessä http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276361-ps-nuoret-ovat-asian-ytimessa <p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaiset nuoret on otettu tikun nokkaan &quot;rasistisista&quot; kommenteista, joissa ensimmäisessä oli kyse kuvasta, jossa oli tummaihoisia ihmisiä. Kuvatekstissä varoitettiin, että vääränlaisella politiikalla Suomen tulevaisuus on tämä. Kyseessä oli mitä järkevin ja totuudenmukaisin arvio siitä, mitä maallemme tulee tapahtumaan, jos avointen rajojen politiikka pääsee valtaan Suomessa ja Euroopassa. Professorienkin toimesta on arvioitu, että jopa miljardi afrikkalaista ja lähi-itäläistä on tulossa Eurooppaan, jos pidämme rajat auki. PS-nuoret siis toivat esiin sen kiistattoman tosiasian, mihin avointen rajojen politiikka todellisuudessa johtaa.</p><p>Toinen PS-nuorten kohua aiheuttanut avaus tapahtui Uuden-Seelannin moskeijaan kohdistuneen terrori-iskun jälkeen. Tuolloin PS-nuorten Lapin puheenjohtaja kirjoitti seuraavaa:<br /><br />&quot;Uuden-Seelannin tapaus osoittaa vain vahvemmin sen, ettei monikulttuurinen yhteiskunta toimi. Kun tarpeeksi raiskataan ja tapetaan toista kansaa, niin on turha kuvitella, etteikö sieltä aikanaan tule vastapallolla sitä samaa tavaraa. Ensi kädessä jokainen puolustaa omiaan.&quot;</p><p>Tämä kommentti ymmärrettiin tuomittavan ja vastenmielisen terroriteon puolustamiseksi ja PS-nuori lynkattiin mediassa.</p><p>Jos PS-nuoren tekstiä ei halua ymmärtää tahallaan väärin ja jos sen haluaa ymmärtää toisella tavalla, on siinä ajattelemisen aihetta. Kaikkialla, mihin toimimatonta monikulttuurisuutta on yritetty levittää on nähty terrorismia ja raiskausten ja muiden rikosten kasvua. Myös maahanmuuttajiin kohdistuneet rikokset ovat vastaavasti lisääntyneet. Oleellista on ymmärtää, että eri väestöryhmien toisiinsa kohdistamat terroriteot ovat kiistaton merkki monikulttuurisuuden toimimattomuudesta.</p><p>Näen myös huolestuttavana kehityksen, jossa aitoja ongelmia keskusteluun nostavat henkilöt leimataan rasisteiksi ja keskustelu lopetetaan tähän. Kun yhtälöön otetaan vielä eduskuntavaalien tuloksen huomioimatta jättäminen, joissa vaalien suurin voittaja Perussuomalaiset sysättiin tylysti oppositioon ja vielä nurkkaan häpeämään, on syytä olla aidosti huolissaan.</p><p>Järkevintä olisi antaa kansan tahdon toteutua myös hallitusta muodostettaessa ja kansan faktoihin ja tosiasioihin pohjautuvat huolet tulisi myös ottaa huomioon julkisessa keskustelussa. Jos näin ei tehdä, lisätään riskiä Uuden-Seelannin kaltaisiin tekoihin myös Suomessa. Lienee selvää, että jos faktoihin pohjautuva kritiikki leimataan rasismiksi ja se vaietaan, niin terroritekojen ja raiskausten lisääntyessä nähdään myös vastareaktioita. Tämän riskin vähentämiseksi julkista keskustelua ei tule estää ja kansan tahto tulee ottaa politiikassa huomioon. Näin toimiminen takaa parhaan lopputuloksen niin politiikan, kuin myös kaikkien turvallisuuden kannalta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Perussuomalaiset nuoret on otettu tikun nokkaan "rasistisista" kommenteista, joissa ensimmäisessä oli kyse kuvasta, jossa oli tummaihoisia ihmisiä. Kuvatekstissä varoitettiin, että vääränlaisella politiikalla Suomen tulevaisuus on tämä. Kyseessä oli mitä järkevin ja totuudenmukaisin arvio siitä, mitä maallemme tulee tapahtumaan, jos avointen rajojen politiikka pääsee valtaan Suomessa ja Euroopassa. Professorienkin toimesta on arvioitu, että jopa miljardi afrikkalaista ja lähi-itäläistä on tulossa Eurooppaan, jos pidämme rajat auki. PS-nuoret siis toivat esiin sen kiistattoman tosiasian, mihin avointen rajojen politiikka todellisuudessa johtaa.

Toinen PS-nuorten kohua aiheuttanut avaus tapahtui Uuden-Seelannin moskeijaan kohdistuneen terrori-iskun jälkeen. Tuolloin PS-nuorten Lapin puheenjohtaja kirjoitti seuraavaa:

"Uuden-Seelannin tapaus osoittaa vain vahvemmin sen, ettei monikulttuurinen yhteiskunta toimi. Kun tarpeeksi raiskataan ja tapetaan toista kansaa, niin on turha kuvitella, etteikö sieltä aikanaan tule vastapallolla sitä samaa tavaraa. Ensi kädessä jokainen puolustaa omiaan."

Tämä kommentti ymmärrettiin tuomittavan ja vastenmielisen terroriteon puolustamiseksi ja PS-nuori lynkattiin mediassa.

Jos PS-nuoren tekstiä ei halua ymmärtää tahallaan väärin ja jos sen haluaa ymmärtää toisella tavalla, on siinä ajattelemisen aihetta. Kaikkialla, mihin toimimatonta monikulttuurisuutta on yritetty levittää on nähty terrorismia ja raiskausten ja muiden rikosten kasvua. Myös maahanmuuttajiin kohdistuneet rikokset ovat vastaavasti lisääntyneet. Oleellista on ymmärtää, että eri väestöryhmien toisiinsa kohdistamat terroriteot ovat kiistaton merkki monikulttuurisuuden toimimattomuudesta.

Näen myös huolestuttavana kehityksen, jossa aitoja ongelmia keskusteluun nostavat henkilöt leimataan rasisteiksi ja keskustelu lopetetaan tähän. Kun yhtälöön otetaan vielä eduskuntavaalien tuloksen huomioimatta jättäminen, joissa vaalien suurin voittaja Perussuomalaiset sysättiin tylysti oppositioon ja vielä nurkkaan häpeämään, on syytä olla aidosti huolissaan.

Järkevintä olisi antaa kansan tahdon toteutua myös hallitusta muodostettaessa ja kansan faktoihin ja tosiasioihin pohjautuvat huolet tulisi myös ottaa huomioon julkisessa keskustelussa. Jos näin ei tehdä, lisätään riskiä Uuden-Seelannin kaltaisiin tekoihin myös Suomessa. Lienee selvää, että jos faktoihin pohjautuva kritiikki leimataan rasismiksi ja se vaietaan, niin terroritekojen ja raiskausten lisääntyessä nähdään myös vastareaktioita. Tämän riskin vähentämiseksi julkista keskustelua ei tule estää ja kansan tahto tulee ottaa politiikassa huomioon. Näin toimiminen takaa parhaan lopputuloksen niin politiikan, kuin myös kaikkien turvallisuuden kannalta.

]]>
47 http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276361-ps-nuoret-ovat-asian-ytimessa#comments Keskustelu Monikulttuurisuus PS-Nuoret Rasismi Sananvapaus Wed, 22 May 2019 19:47:49 +0000 Risto Huovinen http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276361-ps-nuoret-ovat-asian-ytimessa
Törkeää rasismia vai onnellinen saksalainen perhe http://jperttula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276347-torkeaa-rasismia-vai-onnellinen-saksalainen-perhe <p>Onko kuvassa rasismia vai onnellinen saksalainen perhe ?</p><p>Jos kuvaan liitetään perusnuorten laatima teksti &quot;jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä&quot;, onko sanoma rasistinen, vai päin vastoin, antirasistinen ja arjalaisia rotuoppeja vastustava ?</p><p>Mielestäni pelkästään preusnuoria ei pidä syyttää rasismista, vaan myös EU:ta, joka alunperin otti mustan perheen, eli rodun politiikan välineeksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko kuvassa rasismia vai onnellinen saksalainen perhe ?

Jos kuvaan liitetään perusnuorten laatima teksti "jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä", onko sanoma rasistinen, vai päin vastoin, antirasistinen ja arjalaisia rotuoppeja vastustava ?

Mielestäni pelkästään preusnuoria ei pidä syyttää rasismista, vaan myös EU:ta, joka alunperin otti mustan perheen, eli rodun politiikan välineeksi.

]]>
54 http://jperttula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276347-torkeaa-rasismia-vai-onnellinen-saksalainen-perhe#comments Rasismi Wed, 22 May 2019 14:11:09 +0000 Juhani Perttu http://jperttula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276347-torkeaa-rasismia-vai-onnellinen-saksalainen-perhe
Jussi Halla-aho antaa rasismin yhä rehottaa perussuomalaisissa nuorissa http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276334-jussi-halla-aho-antaa-rasismin-yha-rehottaa-perussuomalaisissa-nuorissa <p>Rasistinen henki on pesiytynyt syvälle perussuomalaisten nuorisojärjestön toimintaan.</p><p>Nyt se tuli esiin PS-Nuorten tililtä lähetetyssä tviitissä, jossa järjestö kehottaa äänestämään eurovaaleissa perussuomalaisia, jotta &rdquo;Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä&rdquo;.</p><p>Mainittu &rdquo;tältä&rdquo; viittaa Euroopan parlamentin mainokseen, jossa kaksi hymyilevää tummaihoista henkilöä esiintyy pikkuvauvan kanssa ja siinä kannustetaan äänestämään ensi sunnuntain EU-vaaleissa. Tviitti näkyy ohessa olevassa kuvassa.</p><p>PS-Nuorten törkeyden alleviivasi järjestön Lapin piirin puheenjohtaja Johannes Sipola, joka ilmoitti omassa tviitissään vastustavansa tummaihoisia, &rdquo;sillä he eivät ole eurooppalaisia&rdquo;. Kuvakaappauksen tästä julkaisi <a href="https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/">blogissaan Saku Timonen</a>, joka tunnetaan verkossa Uuninpankkopoikana.</p><p>Edellisellä kerralla syrjivä ihonväriajattelu tuli pintaan vuoden taitteessa, kun mainittu <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/268214-ps-nuorten-johtohahmo-ohjaisi-ei-valkoiset-ulos-maasta-jarjesto-kieli-keskella-suuta">Sipola linjasi</a>, että &rdquo;ei-valkoiset&rdquo; eivät voi olla suomalaisia ja että &rdquo;ei-suomalaiset&rdquo; &ndash; kuten hänen mukaansa juutalaiset ja romanit &ndash; tulisi ohjata pois Suomesta esimerkiksi verotuksellisin keinoin.</p><p>Sipola sai määräaikaiset potkut PS-Nuorista. Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho tuli puolestaan tammikuussa julkisuuteen <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/268296-jussi-halla-aho-ps-nuoret-jupakasta-emme-aja-mitaan-rotuerottelupolitiikkaa-typeria">sanomalla Uudessa Suomessa,</a> että perussuomalaiset &rdquo;ei aja rotuerottelupolitiikkaa&rdquo;.</p><p>Myös PS-Nuorten puheenjohtaja <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/268214-ps-nuorten-johtohahmo-ohjaisi-ei-valkoiset-ulos-maasta-jarjesto-kieli-keskella-suuta">Asseri Kinnunen vakuutteli Uudelle Suomelle</a> alkuvuodesta, että &rdquo;Hän (Sipola) kommentoi häntä kiinnostavia asioita ja edustaa omaa näkemystään, ei nuorisojärjestön kantaa. Meillä järjestönä on omat näkemykset.&rdquo;</p><p>Nyt esiin tullut törkytviitti tulee suoraan PS-Nuorten päämajasta, mikä kertoo siitä, että syrjivä ajattelu on sielläkin voimissaan. Tätä esiintyy, vaikka jotain torumista onkin puoluejohdosta siis nähty.</p><p>Halla-aho <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2fb9e2aa-1093-4442-9442-36fd4e7bcdc7">sanoo Iltalehdessä ottavansa</a> tuoreen tapauksen puheeksi PS-Nuorten kanssa &rdquo;kun seuraavan kerran törmää relevantteihin ihmisiin&rdquo;. Ei kuulosta kovinkaan ponnekkaalta toiminnalta.</p><p>Kun kohu oli alkuvuonna päällä, sain viestin, jonka mukaan eriasteisten etnonationalistien ryhmä saattaisi olla jopa puolet perussuomalaisten nuorten jäsenkokonaisuudesta. Olin kuullut aiemmin arvioita, joiden mukaan <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/268338-nakokulma-valkoisen-suomen-ajajat-tunkevat-esiin-halla-ahon-varjosta">osuus olisi ehkä alle kymmenesosa.</a></p><p>Bloggaaja <a href="https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/">Saku Timonen muistutti blogissaan lakipykälistä</a>, joiden mukaan valtionapukelpoiseksi voidaan katsoa nuorisojärjestö, joka edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.</p><p>Nyt PS-Nuoret saattavat menettää valtionavustuksensa, <a href="http://https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280833-perussuomalaisten-nuorten-115-000-eun-valtionavustus-nyt-vaarassa-loukkaavan-tviitin">kuten Uusi Suomi tänään kertoi.</a> Asia on harkinnassa opetus- ja kulttuuriministeriössä. Syystäkin ja hyvä niin.</p><p>Rasismi tulee kitkeä pois juuriaan myöten. Vähemmistöjen syrjimisen salliminen olisi suomalaiselle yhteiskunnalle turmiollista.</p> Rasistinen henki on pesiytynyt syvälle perussuomalaisten nuorisojärjestön toimintaan.

Nyt se tuli esiin PS-Nuorten tililtä lähetetyssä tviitissä, jossa järjestö kehottaa äänestämään eurovaaleissa perussuomalaisia, jotta ”Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä”.

Mainittu ”tältä” viittaa Euroopan parlamentin mainokseen, jossa kaksi hymyilevää tummaihoista henkilöä esiintyy pikkuvauvan kanssa ja siinä kannustetaan äänestämään ensi sunnuntain EU-vaaleissa. Tviitti näkyy ohessa olevassa kuvassa.

PS-Nuorten törkeyden alleviivasi järjestön Lapin piirin puheenjohtaja Johannes Sipola, joka ilmoitti omassa tviitissään vastustavansa tummaihoisia, ”sillä he eivät ole eurooppalaisia”. Kuvakaappauksen tästä julkaisi blogissaan Saku Timonen, joka tunnetaan verkossa Uuninpankkopoikana.

Edellisellä kerralla syrjivä ihonväriajattelu tuli pintaan vuoden taitteessa, kun mainittu Sipola linjasi, että ”ei-valkoiset” eivät voi olla suomalaisia ja että ”ei-suomalaiset” – kuten hänen mukaansa juutalaiset ja romanit – tulisi ohjata pois Suomesta esimerkiksi verotuksellisin keinoin.

Sipola sai määräaikaiset potkut PS-Nuorista. Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho tuli puolestaan tammikuussa julkisuuteen sanomalla Uudessa Suomessa, että perussuomalaiset ”ei aja rotuerottelupolitiikkaa”.

Myös PS-Nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen vakuutteli Uudelle Suomelle alkuvuodesta, että ”Hän (Sipola) kommentoi häntä kiinnostavia asioita ja edustaa omaa näkemystään, ei nuorisojärjestön kantaa. Meillä järjestönä on omat näkemykset.”

Nyt esiin tullut törkytviitti tulee suoraan PS-Nuorten päämajasta, mikä kertoo siitä, että syrjivä ajattelu on sielläkin voimissaan. Tätä esiintyy, vaikka jotain torumista onkin puoluejohdosta siis nähty.

Halla-aho sanoo Iltalehdessä ottavansa tuoreen tapauksen puheeksi PS-Nuorten kanssa ”kun seuraavan kerran törmää relevantteihin ihmisiin”. Ei kuulosta kovinkaan ponnekkaalta toiminnalta.

Kun kohu oli alkuvuonna päällä, sain viestin, jonka mukaan eriasteisten etnonationalistien ryhmä saattaisi olla jopa puolet perussuomalaisten nuorten jäsenkokonaisuudesta. Olin kuullut aiemmin arvioita, joiden mukaan osuus olisi ehkä alle kymmenesosa.

Bloggaaja Saku Timonen muistutti blogissaan lakipykälistä, joiden mukaan valtionapukelpoiseksi voidaan katsoa nuorisojärjestö, joka edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Nyt PS-Nuoret saattavat menettää valtionavustuksensa, kuten Uusi Suomi tänään kertoi. Asia on harkinnassa opetus- ja kulttuuriministeriössä. Syystäkin ja hyvä niin.

Rasismi tulee kitkeä pois juuriaan myöten. Vähemmistöjen syrjimisen salliminen olisi suomalaiselle yhteiskunnalle turmiollista.

]]>
254 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276334-jussi-halla-aho-antaa-rasismin-yha-rehottaa-perussuomalaisissa-nuorissa#comments Eurovaalit 2019 Perussuomalaiset Rasismi Wed, 22 May 2019 10:18:14 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276334-jussi-halla-aho-antaa-rasismin-yha-rehottaa-perussuomalaisissa-nuorissa
Suomalaiset eivät ole tummia? http://vivianlaukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276320-suomalaiset-eivat-ole-tummia <p>Perussuomalaisten nuorten <strong>Johannes Sipolan twiitti &quot;Ei ole tummaihoisia suomalaisia&quot;&nbsp;</strong>kuvastaa hyvin sitä rasismia joka asuu suomalaisessa yhteiskunnassa, varmaan meistä jokainen on edes joskus ajatellut rasistisesti, mutta ne jotka puhuvat rasismia vastaan leimataan oikeiston puolelta &quot;suvakkihuoriksi&quot; ja &quot;isänmaan pettureiksi&quot;.&nbsp;</p><p>Meilläkin on hallinto elimissä sellaisia ihmisiä, naisia ja miehiä, jotka esim. Toivottavat James Nikanderia (Musta Barbaari) palaamaan sinne missä on syntynytkin, kun hän kertoi minkälaista hänen äitinsä oli poliisilta saanut... Niin siis takaisin Turkuun muuttamista, missä hän on syntynytkin???</p><p>Tavallaan tämä on taas yksi niistä kohokohdista joissa olisi hyvä katsoa peiliin...&nbsp;</p><p>Muistan hyvin sen, kun <u>sain tänne Uuden Suomen Blogiin 2 viikon bannit siitä hyvästä, että kirjoitin satiirisen blogin siitä, että kuinka Suomessa ihmiset pysyvät onnellisina ja rasismi minimissään, mikäli ulkomailta adoptoitaisiin vain valkoisia vauvoja Suomeen</u>, sillä Johannes Sipolan kaltaisten tyyppien olemassaolo mahdollistaa sen, ettei muun väriset lapset integroidu koskaan kunnolla suomalaiseen yhteiskuntaan, vaikka heidät oltaisiin tänne adoptiolla hankittu...&nbsp;</p><p>Jälleen kerran Sipolan kaltaiset ihmiset toitottavat omaa totuuden pasuunaa somessa siitä, mikä on heidän mielestään suomalaista ja mikä ei... Samaan hengenvetoon kuitenkin monet näistä tyypeistä jaksavat ihmetellä sitä, miksi yhteiskuntaan integroituminen on niin vaikeaa muun värisille kuin valkoisille ja miksi ei-valkoiset nuoret radikalisoituvat muita helpommin. Ilmeisesti syy-seuraus suhdetta on vaikea nähdä?! Tai kovin helppo olla näkemättä, kun laittaa kädet korvilleen, sulkee silmänsä ja huutaa omia iskulauseitaan kritiikkiä kuulematta tai kuuntelematta.</p><p><u>Kuitenkin palatakseni siihen blogiin, mistä on aikaa melkein 5-vuotta, silloin itse sain todella paljon närkästynytttä palautetta mm. oikeistoihmisiltä (Jotka 5-vuotta sitten esittivät jo hyvin maahanmuuttokriittisiä näkemyksiä), että on julmaa olla adoptoimatta lasta vain perustuen tämän ihonväriin, mutta kuitenkin nämä samat ihmiset eivät usko tummiin suomalaisiin. Minusta se on hirveän ristiriitaista, mutta kai oikeistolla on joku logiikka asiassa, jota minä en vain näe...&nbsp;</u></p><p>&nbsp;</p><p>P.S.</p><p>Jos jollekin on vaikeaa hahmottaa, että tällä hetkellä &quot;suurin osa&quot; rasismin kannatuksesta liikkuu edelleen oikeiston puolella ja kokee tarvetta tarttua siihen, että olen tehnyt &quot;kauhean virheen&quot; yleistämällä koko oikeiston samaan syssyyn tässä blogissa, niin kommentti on huomioitu. Nyt voit siirtyä muualle kritismoimaan yleistyksiä muissa blogeissa :)&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>EDIT: 10.40</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisten nuorten Johannes Sipolan twiitti "Ei ole tummaihoisia suomalaisia" kuvastaa hyvin sitä rasismia joka asuu suomalaisessa yhteiskunnassa, varmaan meistä jokainen on edes joskus ajatellut rasistisesti, mutta ne jotka puhuvat rasismia vastaan leimataan oikeiston puolelta "suvakkihuoriksi" ja "isänmaan pettureiksi". 

Meilläkin on hallinto elimissä sellaisia ihmisiä, naisia ja miehiä, jotka esim. Toivottavat James Nikanderia (Musta Barbaari) palaamaan sinne missä on syntynytkin, kun hän kertoi minkälaista hänen äitinsä oli poliisilta saanut... Niin siis takaisin Turkuun muuttamista, missä hän on syntynytkin???

Tavallaan tämä on taas yksi niistä kohokohdista joissa olisi hyvä katsoa peiliin... 

Muistan hyvin sen, kun sain tänne Uuden Suomen Blogiin 2 viikon bannit siitä hyvästä, että kirjoitin satiirisen blogin siitä, että kuinka Suomessa ihmiset pysyvät onnellisina ja rasismi minimissään, mikäli ulkomailta adoptoitaisiin vain valkoisia vauvoja Suomeen, sillä Johannes Sipolan kaltaisten tyyppien olemassaolo mahdollistaa sen, ettei muun väriset lapset integroidu koskaan kunnolla suomalaiseen yhteiskuntaan, vaikka heidät oltaisiin tänne adoptiolla hankittu... 

Jälleen kerran Sipolan kaltaiset ihmiset toitottavat omaa totuuden pasuunaa somessa siitä, mikä on heidän mielestään suomalaista ja mikä ei... Samaan hengenvetoon kuitenkin monet näistä tyypeistä jaksavat ihmetellä sitä, miksi yhteiskuntaan integroituminen on niin vaikeaa muun värisille kuin valkoisille ja miksi ei-valkoiset nuoret radikalisoituvat muita helpommin. Ilmeisesti syy-seuraus suhdetta on vaikea nähdä?! Tai kovin helppo olla näkemättä, kun laittaa kädet korvilleen, sulkee silmänsä ja huutaa omia iskulauseitaan kritiikkiä kuulematta tai kuuntelematta.

Kuitenkin palatakseni siihen blogiin, mistä on aikaa melkein 5-vuotta, silloin itse sain todella paljon närkästynytttä palautetta mm. oikeistoihmisiltä (Jotka 5-vuotta sitten esittivät jo hyvin maahanmuuttokriittisiä näkemyksiä), että on julmaa olla adoptoimatta lasta vain perustuen tämän ihonväriin, mutta kuitenkin nämä samat ihmiset eivät usko tummiin suomalaisiin. Minusta se on hirveän ristiriitaista, mutta kai oikeistolla on joku logiikka asiassa, jota minä en vain näe... 

 

P.S.

Jos jollekin on vaikeaa hahmottaa, että tällä hetkellä "suurin osa" rasismin kannatuksesta liikkuu edelleen oikeiston puolella ja kokee tarvetta tarttua siihen, että olen tehnyt "kauhean virheen" yleistämällä koko oikeiston samaan syssyyn tässä blogissa, niin kommentti on huomioitu. Nyt voit siirtyä muualle kritismoimaan yleistyksiä muissa blogeissa :) 

 

 

 

EDIT: 10.40

]]>
39 http://vivianlaukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276320-suomalaiset-eivat-ole-tummia#comments PS-Nuoret Perussuomalaiset Rasismi Sipola Wed, 22 May 2019 06:53:34 +0000 Vivian Laukka http://vivianlaukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276320-suomalaiset-eivat-ole-tummia
Mihin vihapuhetta tarvitaan? http://jaakkonaski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276181-mihin-vihapuhetta-tarvitaan <p>Eri ministeriöiden asettaman työryhmän laatima <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161613"><u>raportti</u></a> vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostamisesta julkaistiin äskettäin. Se on saanut osakseen runsaasti huomiota, kuten tietysti odottaa sopii. Kritiikkiä on esitetty esimerkiksi sen käsitteellisestä sekavuudesta ja varsin läpinäkyvästä pyrkimyksestä vakiintuneiden intressien vallan pönkittämiseen, joka puolestaan vaikuttaisi kumpuavan toisaalta yleisemmästä huolesta yhteiskunnallisen vakauden rapautumisesta ja toisaalta spesifisemmästä huolesta siitä, että varsinkin nuoret altistuvat uusien kommunikaatioväylien kautta heitä mahdollisesti vahingoittavalle kielenkäytölle. Tällainen kritiikki on nähdäkseni aiheellista, ja erityisesti sopii kysyä, missä määrin valtiovallan tulisi puuttua ihmisten keskinäiseen kommunikaatioon ja verkottumiseen, vaikka tämä tapahtuisikin yleisen sosiaalisen kontrollin ulottumattomissa. Koska tällaisia asioita on kuitenkin käsitelty jo jokseenkin ansiokkaasti esimerkiksi <a href="http://juhamolari.blogspot.com/2019/05/sisaministerio-sanat-ovat-tekoja.html?m=1"><u>täällä</u></a>, keskityn tässä viharikoksen ja vihapuheen määritelmien ja yleisten tulkintojen sokeisiin pisteisiin.</p><p>Kumpikin käsite määritellään raportin liitteenä olevassa selvityksessä. Viharikoksesta kerrotaan seuraavaa:</p><p><em>&rdquo;Suomen lainsäädäntö ei määrittele erikseen viharikoksen käsitettä. Viharikoksella tarkoitetaan yleisesti henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehtyä rikosta, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan. Viharikoksen määritelmä täyttyy jo silloin, jos tekijä olettaa uhrin kuuluvan johonkin yllämainituista viiteryhmistä. Täten uhrin todellisella viiteryhmällä ei ole merkitystä.&rdquo;</em></p><p>Vihapuhe puolestaan tarkoittaa seuraavaa:</p><p><em>&rdquo;Vihapuhetta ovat kaikki sellaiset ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen.&rdquo; [&hellip;] Toisaalta näiden määritelmien tarkoitus ei ole oikeudellinen arviointi vaan tietoisuuden lisääminen.</em></p><p>Ensiksi on huomattava, että viharikoksen määritelmä on näistä kahdesta tarkempi ja siksi parempi. Vihapuheen määritelmässä puolestaan jää enemmän avoimeksi se, sovelletaanko sitä kaikkiin kielenkäyttäjiin vai vain niihin, jotka puhuvat pahasti ulkomaalaisista ja juutalaisista. Etnisyyden voidaan tietysti katsoa viittaavan keneen tahansa, mutta ulkomaalaisvastaisuuden ja antisemitismin erikseen mainitseminen antaa aihetta muodostaa tulkinta, jossa vain Suomessa olevat vähemmistöt voivat joutua vihan kohteeksi. Tätä tulee tietysti välttää, jotta voidaan ehkäistä vähemmistön tyranniaa. Vaikka kyseessä ei olekaan lakitekninen käsite, tulee vihapuhe määritellä vähintäänkin yhtä inklusiivisesti ja tasapuolisesti kuin viharikoksen käsite.</p><p>Epäselvistä määritelmistä saattaa nimittäin seurata sellainen epätoivottava tilanne, jossa viharikoksen tai -puheen kriteerien voidaan katsoa täyttyvän jo siksi, että tekijän ja kohteen etninen tausta tai kieli ja kulttuuri ovat toisistaan poikkeavia, ilman että täytyy näyttää toteen mitään erityistä vihamotiivia. Tästä onkin jo havaittavissa merkkejä: esimerkiksi entinen kansanedustaja Jani Toivola kävi jokin aika sitten MTV3-kanavan <em>Studio</em>-ohjelmassa <a href="https://www.mtv.fi/sarja/studio-33001050001/jakso-9-rasismi-1071607"><u>kertomassa</u></a>, miten on joutunut elämässään rasismin uhriksi. Tämä siksi, että häntä on nimitelty ja suljettu pois porukoista sanankäytöllä, joka on perustunut hänen ihonväriinsä tai etnisyyteensä liittyviin piirteisiin. Koska olen itsekin kokenut nimittelyä ja syrjintää, heräsi mielessäni kysymys, että jos Toivolan kiusaaminen oli rasistisesti motivoitua, niin millä selitetään jonkun muun kokemaa kiusaamista, jossa sekä kiusaajalla että kiusatulla on saman sävyinen iho ja samat kulttuuriset käytännöt? Samoin voi kysyä, että miksi itse tasavallan presidentti katsoi aiheelliseksi puuttua lapsen huonoon kohteluun silloin, kun kiusattu 11-vuotias Valtteri oli ihonväriltään tumma? Mistä johtuu se, että tummaihoisuus on Suomessa asia, joka ravistelee koko etablementtia huipulla saakka? Näiden anekdoottien perusteella vaikuttaa siltä, että jonkinlaista viha- tai rasismimotiivia epäillään, jos teon kohde ei ole vaaleaihoinen. Ja vaikka joskus olisi toisinkin päin, tulisi vihahommia puuhailtaessa pitää huoli siitä, että ihonväristä ei tule mitään rikosta tai muuta insidenttiä selvitettäessä asiaa automaattisesti pahentavaa tai paisuttelevaa tekijää silloin, kun mitään selvää vihamotiivia ei ole.</p><p>Yleisempi ja vakavampi ongelma on kuitenkin se, että esimerkiksi vihapuheen määrittelyn tai rangaistavuuden tarpeellisuutta ei oikein osata perustella mitenkään selkeästi. Raportin aluksi kyllä todetaan, että vihapuheella saadaan dehumanisoitua vihollinen sodan tai konfliktin aikana, ja että esimerkiksi juutalaisiin kohdistunut vihapuhe oli eräs holokaustin mahdollistanut tekijä. Vaikuttaisi kuitenkin olevan niin, että vihollista dehumanisoidaan vasta sitten, kun ollaan jo sodassa tai ainakin lähellä sitä. Vihapuhe ei siis tällöin ole syy, vaan pikemminkin seuraus, joka näkemys on myös tämän raportin perusta: vihapuheen kerrotan olevan sidoksissa yhteiskunnan ristiriitoihin, joiden luomasta maaperästä se nousee ja joita se ruokkii. Toisaalta kansanryhmiä vastaan kiihottamista käsittelevä lainsäädäntö tietääkseni jo kattaa kaikenlaiset joukkotuhoon ja väkivaltaan yllyttävät puheet, joten tältäkin osalta vihapuheen tarpeellisuus jää hieman hämäräksi.</p><p>Mitä viharikollisuuteen yleensä tulee, voidaan Wikipedia-tasoisella ymmärryksellä spekuloida, että vihan luokittelu rangaistusten koventamisperusteeksi ei ole mitenkään erityisen vakuuttavaa tai yksiselitteisen toivottavaa. On epäselvää, miksi juuri viha olisi kaikista rikollisuutta motivoivista tekijöistä kaikkein vaarallisin, tai miksi viharikokset olisivat muita rikoksia haitallisempia. Vaarana tässä on, että vihamotiivin lisääminen rikoslakiin kaventaa ajattelun vapautta ja heikentää eri ryhmien välistä luottamusta. Paradoksaalisesti voi siis käydä juuri päinvastoin kuin pitäisi, eli puhe vihapuheesta lisää epäluuloisuutta kanssakäymisessä ja näin heikentääkin yhteiskunnallista vakautta. Koska viharikoksia pidetään erityisen haitallisina monikulttuurisissa yhteiskunnissa, ei ole mikään ihme, että monikulttuurin vastustajat pitävät vihapuhekeskustelua lähinnä pyrkimyksenä tehdä Suomesta entistä monikulttuurisempaa maata. Koska monikulttuurisuuskehitystä perustellaan usein vasemmiston laajalti kritisoimalla vaihtoehdottomuusretoriikalla, ja koska myös vihapuhe vaikuttaa heikosti perustellulta käsitteeltä, vedetään tästä helposti se johtopäätös, että tällaisten raporttien ainoa tarkoitus on keksiä tapoja, joilla Suomesta saadaan tehtyä puoliväkisin entistä etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoisempi.</p><p>Raportin lopuksi esitetään erinäisiä toimenpide-ehdotuksia, joiden keinoin halutaan edistää eri ryhmien välisiä hyviä suhteita ja vähentää eriytymistä. Kuten odottaa sopii, ne perustuvat erilaisten toimenpiteiden ja instanssien &rdquo;lisäämiselle&rdquo;, &rdquo;vahvistamiselle&rdquo;, &rdquo;kehittämiselle&rdquo;, &rdquo;edistämiselle&rdquo;, &rdquo;parantamiselle&rdquo;, &rdquo;varmistamiselle&rdquo; ja niin edelleen. Ottamatta kantaa ehdotusten laatuun, haluaisin esittää itsekin muutaman toiveen asiaan liittyen. Ensinnäkin on käsitteellistä epäselvyyttä vähennettävä tuottamalla tarkat ja mahdollisimman vähän tulkinnanvaraiset määritelmät esimerkiksi vihapuheesta. Toiseksi tulee pyrkiä selvittämään mahdollisimman luotettavasti niitä seurauksia, joita erilaisten vihamotiivien lisäämisellä rikoslakiin, opetussuunnitelmiin tai julkiseen keskusteluun yleensä on. Kolmanneksi tulee toimittajien ja muiden yhteiskunnassa kuuluvien henkilöiden välttää siihen ansaan astumista, jossa konflikteja tai ristiriitoja selitetään automaattisesti vihalla tai rasismilla siksi, että niiden osapuolilla on erivärinen iho tai erilaiset kulttuuritaustat. Viimeisimpänä tulee kultivoida ihmisten omaa kykyä reagoida loukkauksiin ja kaltoinkohteluun sekä puolustaa itseään tavoilla, jotka eivät aina vaadi auktoriteettien tai yhteiskunnan väliintuloa. Tässä siis pätee jokseenkin sama kuin ilmastonmuutoksessa: ilmiön torjumisen lisäksi tulee resursseja käyttää sopeutumiseen ja reagointiin, sillä siitä on apua tässä ja nyt eikä ainoastaan joskus tulevaisuudessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eri ministeriöiden asettaman työryhmän laatima raportti vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostamisesta julkaistiin äskettäin. Se on saanut osakseen runsaasti huomiota, kuten tietysti odottaa sopii. Kritiikkiä on esitetty esimerkiksi sen käsitteellisestä sekavuudesta ja varsin läpinäkyvästä pyrkimyksestä vakiintuneiden intressien vallan pönkittämiseen, joka puolestaan vaikuttaisi kumpuavan toisaalta yleisemmästä huolesta yhteiskunnallisen vakauden rapautumisesta ja toisaalta spesifisemmästä huolesta siitä, että varsinkin nuoret altistuvat uusien kommunikaatioväylien kautta heitä mahdollisesti vahingoittavalle kielenkäytölle. Tällainen kritiikki on nähdäkseni aiheellista, ja erityisesti sopii kysyä, missä määrin valtiovallan tulisi puuttua ihmisten keskinäiseen kommunikaatioon ja verkottumiseen, vaikka tämä tapahtuisikin yleisen sosiaalisen kontrollin ulottumattomissa. Koska tällaisia asioita on kuitenkin käsitelty jo jokseenkin ansiokkaasti esimerkiksi täällä, keskityn tässä viharikoksen ja vihapuheen määritelmien ja yleisten tulkintojen sokeisiin pisteisiin.

Kumpikin käsite määritellään raportin liitteenä olevassa selvityksessä. Viharikoksesta kerrotaan seuraavaa:

”Suomen lainsäädäntö ei määrittele erikseen viharikoksen käsitettä. Viharikoksella tarkoitetaan yleisesti henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehtyä rikosta, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan. Viharikoksen määritelmä täyttyy jo silloin, jos tekijä olettaa uhrin kuuluvan johonkin yllämainituista viiteryhmistä. Täten uhrin todellisella viiteryhmällä ei ole merkitystä.”

Vihapuhe puolestaan tarkoittaa seuraavaa:

”Vihapuhetta ovat kaikki sellaiset ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen.” […] Toisaalta näiden määritelmien tarkoitus ei ole oikeudellinen arviointi vaan tietoisuuden lisääminen.

Ensiksi on huomattava, että viharikoksen määritelmä on näistä kahdesta tarkempi ja siksi parempi. Vihapuheen määritelmässä puolestaan jää enemmän avoimeksi se, sovelletaanko sitä kaikkiin kielenkäyttäjiin vai vain niihin, jotka puhuvat pahasti ulkomaalaisista ja juutalaisista. Etnisyyden voidaan tietysti katsoa viittaavan keneen tahansa, mutta ulkomaalaisvastaisuuden ja antisemitismin erikseen mainitseminen antaa aihetta muodostaa tulkinta, jossa vain Suomessa olevat vähemmistöt voivat joutua vihan kohteeksi. Tätä tulee tietysti välttää, jotta voidaan ehkäistä vähemmistön tyranniaa. Vaikka kyseessä ei olekaan lakitekninen käsite, tulee vihapuhe määritellä vähintäänkin yhtä inklusiivisesti ja tasapuolisesti kuin viharikoksen käsite.

Epäselvistä määritelmistä saattaa nimittäin seurata sellainen epätoivottava tilanne, jossa viharikoksen tai -puheen kriteerien voidaan katsoa täyttyvän jo siksi, että tekijän ja kohteen etninen tausta tai kieli ja kulttuuri ovat toisistaan poikkeavia, ilman että täytyy näyttää toteen mitään erityistä vihamotiivia. Tästä onkin jo havaittavissa merkkejä: esimerkiksi entinen kansanedustaja Jani Toivola kävi jokin aika sitten MTV3-kanavan Studio-ohjelmassa kertomassa, miten on joutunut elämässään rasismin uhriksi. Tämä siksi, että häntä on nimitelty ja suljettu pois porukoista sanankäytöllä, joka on perustunut hänen ihonväriinsä tai etnisyyteensä liittyviin piirteisiin. Koska olen itsekin kokenut nimittelyä ja syrjintää, heräsi mielessäni kysymys, että jos Toivolan kiusaaminen oli rasistisesti motivoitua, niin millä selitetään jonkun muun kokemaa kiusaamista, jossa sekä kiusaajalla että kiusatulla on saman sävyinen iho ja samat kulttuuriset käytännöt? Samoin voi kysyä, että miksi itse tasavallan presidentti katsoi aiheelliseksi puuttua lapsen huonoon kohteluun silloin, kun kiusattu 11-vuotias Valtteri oli ihonväriltään tumma? Mistä johtuu se, että tummaihoisuus on Suomessa asia, joka ravistelee koko etablementtia huipulla saakka? Näiden anekdoottien perusteella vaikuttaa siltä, että jonkinlaista viha- tai rasismimotiivia epäillään, jos teon kohde ei ole vaaleaihoinen. Ja vaikka joskus olisi toisinkin päin, tulisi vihahommia puuhailtaessa pitää huoli siitä, että ihonväristä ei tule mitään rikosta tai muuta insidenttiä selvitettäessä asiaa automaattisesti pahentavaa tai paisuttelevaa tekijää silloin, kun mitään selvää vihamotiivia ei ole.

Yleisempi ja vakavampi ongelma on kuitenkin se, että esimerkiksi vihapuheen määrittelyn tai rangaistavuuden tarpeellisuutta ei oikein osata perustella mitenkään selkeästi. Raportin aluksi kyllä todetaan, että vihapuheella saadaan dehumanisoitua vihollinen sodan tai konfliktin aikana, ja että esimerkiksi juutalaisiin kohdistunut vihapuhe oli eräs holokaustin mahdollistanut tekijä. Vaikuttaisi kuitenkin olevan niin, että vihollista dehumanisoidaan vasta sitten, kun ollaan jo sodassa tai ainakin lähellä sitä. Vihapuhe ei siis tällöin ole syy, vaan pikemminkin seuraus, joka näkemys on myös tämän raportin perusta: vihapuheen kerrotan olevan sidoksissa yhteiskunnan ristiriitoihin, joiden luomasta maaperästä se nousee ja joita se ruokkii. Toisaalta kansanryhmiä vastaan kiihottamista käsittelevä lainsäädäntö tietääkseni jo kattaa kaikenlaiset joukkotuhoon ja väkivaltaan yllyttävät puheet, joten tältäkin osalta vihapuheen tarpeellisuus jää hieman hämäräksi.

Mitä viharikollisuuteen yleensä tulee, voidaan Wikipedia-tasoisella ymmärryksellä spekuloida, että vihan luokittelu rangaistusten koventamisperusteeksi ei ole mitenkään erityisen vakuuttavaa tai yksiselitteisen toivottavaa. On epäselvää, miksi juuri viha olisi kaikista rikollisuutta motivoivista tekijöistä kaikkein vaarallisin, tai miksi viharikokset olisivat muita rikoksia haitallisempia. Vaarana tässä on, että vihamotiivin lisääminen rikoslakiin kaventaa ajattelun vapautta ja heikentää eri ryhmien välistä luottamusta. Paradoksaalisesti voi siis käydä juuri päinvastoin kuin pitäisi, eli puhe vihapuheesta lisää epäluuloisuutta kanssakäymisessä ja näin heikentääkin yhteiskunnallista vakautta. Koska viharikoksia pidetään erityisen haitallisina monikulttuurisissa yhteiskunnissa, ei ole mikään ihme, että monikulttuurin vastustajat pitävät vihapuhekeskustelua lähinnä pyrkimyksenä tehdä Suomesta entistä monikulttuurisempaa maata. Koska monikulttuurisuuskehitystä perustellaan usein vasemmiston laajalti kritisoimalla vaihtoehdottomuusretoriikalla, ja koska myös vihapuhe vaikuttaa heikosti perustellulta käsitteeltä, vedetään tästä helposti se johtopäätös, että tällaisten raporttien ainoa tarkoitus on keksiä tapoja, joilla Suomesta saadaan tehtyä puoliväkisin entistä etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoisempi.

Raportin lopuksi esitetään erinäisiä toimenpide-ehdotuksia, joiden keinoin halutaan edistää eri ryhmien välisiä hyviä suhteita ja vähentää eriytymistä. Kuten odottaa sopii, ne perustuvat erilaisten toimenpiteiden ja instanssien ”lisäämiselle”, ”vahvistamiselle”, ”kehittämiselle”, ”edistämiselle”, ”parantamiselle”, ”varmistamiselle” ja niin edelleen. Ottamatta kantaa ehdotusten laatuun, haluaisin esittää itsekin muutaman toiveen asiaan liittyen. Ensinnäkin on käsitteellistä epäselvyyttä vähennettävä tuottamalla tarkat ja mahdollisimman vähän tulkinnanvaraiset määritelmät esimerkiksi vihapuheesta. Toiseksi tulee pyrkiä selvittämään mahdollisimman luotettavasti niitä seurauksia, joita erilaisten vihamotiivien lisäämisellä rikoslakiin, opetussuunnitelmiin tai julkiseen keskusteluun yleensä on. Kolmanneksi tulee toimittajien ja muiden yhteiskunnassa kuuluvien henkilöiden välttää siihen ansaan astumista, jossa konflikteja tai ristiriitoja selitetään automaattisesti vihalla tai rasismilla siksi, että niiden osapuolilla on erivärinen iho tai erilaiset kulttuuritaustat. Viimeisimpänä tulee kultivoida ihmisten omaa kykyä reagoida loukkauksiin ja kaltoinkohteluun sekä puolustaa itseään tavoilla, jotka eivät aina vaadi auktoriteettien tai yhteiskunnan väliintuloa. Tässä siis pätee jokseenkin sama kuin ilmastonmuutoksessa: ilmiön torjumisen lisäksi tulee resursseja käyttää sopeutumiseen ja reagointiin, sillä siitä on apua tässä ja nyt eikä ainoastaan joskus tulevaisuudessa.

]]>
1 http://jaakkonaski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276181-mihin-vihapuhetta-tarvitaan#comments Itsepuolustus Rasismi Vihapuhe Vihapuhetyöryhmä Yhdenvertaisuus Sun, 19 May 2019 08:26:10 +0000 Jaakko Naski http://jaakkonaski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276181-mihin-vihapuhetta-tarvitaan
Erään talousliberaalin radikalisoituminen osa 4: lopullinen ratkaisu http://samieerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275946-eraan-talousliberaalin-radikalisoituminen-osa-4-lopullinen-ratkaisu <p>Mitä opimme Marco de Witin omasta tekstistä? Ensimmäisessä osassa <a href="http://samieerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275010-eraan-talousliberaalin-radikalisoutuminen">analysoimme</a>, mistä Marco de Witin kannattama libertarismi koostuu, <a href="http://samieerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275266-eraan-talousliberaalin-radikalisoituminen-osa-2-aarirasismi">toisessa osassa</a> taas analysoimme, miten kyseisetä markkinaliberalismia kannattavasta ideologiasta Marco de Wit päätyi kannattamaan valkoista ylivaltaa ja fasismia, ilmiselvistä ristiriitaisuuksista huolimatta, ja <a href="http://samieerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275596-eraan-talousliberaalin-radikalisoituminen-osa-2-salaliittoteoriat">kolmannessa osassa</a> taas, miten koko hänen ideologiansa vaatii laajan juutalaisvastaisen salaliittoteorian, selittääkseen, miksi reaalikapitalismi ei toimi kuin teoriassa?</p><p>Marco de Witin maailmankuva vaikuttaa olevan kokoelma ristiriitaisia ideoita, jotka hänen mukaansa kuuluvat libertarianismin ytimeen. Anarkokapitalismin mukaan rajoittamaton kapitalismi on paras taloudellinen järjestelmä, jolla rakentaa vapaa yhteiskunta, mutta de Witin mukaan emme eläkään kapitalistisen järjestelmän sisällä, vaan pankkikartellin hallitsemassa taloudessa. Kapitalismi toimisi täydellisesti, jos suuria pankkeja hallitseva eliittiä ei olisi olemassa.</p><p>De Witin mukaan kaikki maailman ongelmat eivät johdukaan monimutkaisista sosioekonomisista tekijöistä ja historiallisista poliittisista päätöksistä, vaan puhtaasti kapean (juutalais) eliitin ahneudesta. Jopa maahanmuutto, tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat osa pienen eliitin salajuonta, jolla tuhotaan Eurooppa. Manner taas halutaan tuhota, koska valkoinen &rdquo;rotu&rdquo; on geneettisesti kaleillaan vaatimaan enemmän vapautta ja demokratiaa kuin muut rodut, jolloin pankkikartellin salajuoni hallita ja orjuuttaa ihmiskunta käy hankalaksi. On siis tuhottava valkoinen rotu sukupuuttoon maahanmuutolla, jotta ihmiskunta voidaan lopullisesti orjuuttaa. Joten Marco de Witin ideologian mukaan, ainoa tapa saavuttaa aito hajautetun demokratian kapitalismi, on tuhota pankkikarttelli ja suorittaa laajoja etnisiä puhdistuksia.</p><p>Kuitenkin Marco de Wit ei kerro, miten hän konkreettisesti ratkaisisi nämä ongelmat, ainoastaan hän mainitsee, että kansallismielisten pitäisi perustaa aseistettuja suojeluskuntia. Perustuen tässä artikkelissa eriteltyihin havaintoihin, pidän mahdollisena sitä, että libertarismi on Marco de Witille vain tapa oikeuttaa hänen rasisminsa. Hän ei oikeasti halua perustaa pienten kaupunkien äärikapitalistista homogeenisia yhteiskunta, vaan saada Suomen valtio sulkemaan rajat ja varmistamaan valkoisten suomalaisten geneettinen &rdquo;puhtaus&rdquo;.</p><p>Koska kulttuurissamme fasismia paheksutaan, Marco de Wit on etsinyt jonkun muun ideologian, joka oikeuttaisi hänen rasisminsa, sovinisminsa ja homofobiansa ja tämä aate on libertarismin paleokonservatiivinen tulkinta. Kyseisen aatteen avulla Marco de Wit voi kertoa muille, ettei hän ole rasisti, vaan hän haluaa, että kaikilla olisi oikeus elää omissa geneettisesti ja kulttuurisesti suljetuissa yhteisöissä.</p><p>Ainakin USA:ssa on tapaus, jossa eräs fasistisia ajatuksia kannattava nuorimies kielsi olevansa fasisti tai rasisti, vaikka ajoi etnistä puhdistusta ja pakkosiirtoja, koska hän sanoi olevansa libertaari.<a href="#_edn1" name="_ednref1" title="">[1]</a> Samalla kuitenkin tämä sama libertaariksi itseään kutsuvaa äänesti Trumppia, koska tämä koettiin pääsevän lähemmäksi rotupuhtauden tavoitteita. Eli on dokumentoitua viitteitä siitä, että äärirasistit ovat pragmatisteja, jotka tarttuvat mihin tahansa poliittiseen tilaisuuteen, jotta pääsisivät lähemmäksi lopullista tavoitteita. Lopullinen tavoite ei ole totalitaristinen diktatuuri, vaan rotupuhtaus ja kapitalismin laajentaminen. Libertarismi voikin olla joillekin toimijoille poliittinen identiteetti, jolla oikeutetaan oma toiminta, ilman että tunnetaan olevansa paha ihminen.</p><p>Kulttuurissamme arvostetaan yksilöllisyyttä, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, joten diktatuurin avoin tai tietoinen kannatus koetaan niin vieraana kerronnallisena käsikirjoituksena, ettei siihen helposti tartuta. Sen sijaan etsitään jokin nykykulttuurimme sopivampi käsikirjoitus, ja erityisesti amerikkalaisessa kulttuurissa libertarismi on tällainen yhteensopivampi ja sosiaalisesti hyväksyttävämpi käsikirjoitus omalle maailmankuvalle kuin fasismi. Se, miten libertarisismin suljettujen kaupunkivaltioitten maailma saavutettaisiin, ei ole väliä, koska tarkoitus ei olekaan saavuttaa tämä ihanne, ainoastaan maalata positiivisemmaksi rasistiset tavoitteet, jotka muistuttavat paljonkin Natsi-Saksan valtiota. Marco de Witin ja muitten vastaavien äärirasistien tavoite on säilyttää tietyt kapitalismin tuottamat hierarkiat ja kansalaisvapaudet, hävittämällä uhiksi koetut ihmisryhmät.</p><p>Historitoitsija Michael Burleighin<a href="#_edn2" name="_ednref2" title="">[2]</a> mukaan Natsi-Saksa oli äärioikeistolainen valtio, jossa suuryritysten verot alennettiin, sosiaaliturva oli ulkoistettu yksityisille hyväntekeväisyysjärjestöille, itsenäiset ammattiliitot lakkautettu ja niitten rooli työläisten oikeuksien ajajina korvattu työläisille järjestettävillä harrastustoiminnoilla. Natsi-Saksan talous piti perustua &rdquo;kansalliselle kapitalismille&rdquo; eikä pörssikeinotteluihin ja keskuspankkeihin. Maa piti puhdistaa juutalaisista ja sulkea &rdquo;idänjuutalaisten&rdquo; maahanmuutolta, ja hallinto perustaa kansanäänestyksiin. Natsi-Saksa pääsi lähemmäksi Marco de Witin ja muitten äärirasistien lopullista tavoitetta ja se onkin ehkä syy, miksi hänen sivustossaan on natsikuvastoa.</p><p>Fasismia tutkinut Robert O. Paxtonin<a href="#_edn3" name="_ednref3" title="">[3]</a> mukaan Natsi-Saksa ja fasistinen Italia eivät syntyneet valmiina, vaan ne kehittyivät eri olosuhteitten pakosta siihen hirvittävään suuntaan, johon ne lopulta päättyivät, tarkoittaen, etteivät edes fasistit kunnolla tienneet mihin heidän ideologiansa johtaisi. Se onkin syy, miksi nykyään harva ihminen on avoimesti natsi, kun kaikki tietävät mihin se ideologia johtaa.</p><p>Mutta fasismilla on vetoa, joten on tärkeä tarkastella, miksi alun perin koko ideologia massakannatusta? Monet ihmiset ovat unohtaneet, että saadakseen massakannatusta, ideologian on vedottava radikaalisti erilaisiin ihmisiin, eikä vain pieneen fanaattiseen ydinryhmään. Esimerkiksi, vaikka fasistit kumosivat demokratian, monet oikeuttivat Hitlerin diktatuurin sillä, että tarvitaan vahva mies puolustamaan valkoisia saksalaisia kommunismilta tai juutalaisilta. Kuten klassisen liberalismin teoreetikko Ludving von Mises<a href="#_edn4" name="_ednref4" title="">[4]</a>, joka kirjoitti <em>&rdquo;Fasismin ja muitten puolueitten teot olivat tunnepitoisia reaktioita, sille raivolle, jota he tunsivat kommunistien ja bolsevikkien tekoja kohtaan. Heti kun ensimmäinen vihan aalto on kulunut loppuun, fasistien politiikka ottaa maltillisemman polun ja todennäköisesti muuttuu siitä vielä rauhallisemmaksi ajan kuluttua. Fasistien maltillisuus perustuu siihen faktaan, että liberalismi vaikuttaa alitajuisesti heihin. &ndash;&ndash; Monet ihmiset hyväksyvät fasistien metodit, siitäkin huolimatta, että heidän talousohjelmansa on epäliberaali ja interventionistinen, koska fasistien politiikka on kaukana siitä järjettömästi ja hallitsemattomasta tuhosta, jota sivilisaation arkkivihollisiksi muodostuneet kommunistit harrastavat.&rdquo;</em></p><p>Eli monet talousliberaalit, kuten von Mises tukivat natseja, koska uskoivat päämäärän pyhittävän keinot. Misesin tapauksessa tämä päämäärä oli valkoisten yksilönvapauksien säilyttäminen kommunismilta, joka koettiin pahempana vaihtoehtona kuin fasismi. Saman opportunistisen tai utilitaristisen logiikan voi löytää myöskin taistolaisissa. Matti Hyvärisen<a href="#_edn5" name="_ednref5" title="">[5]</a> mukaan koska Neuvostoliitto ei ollut 70-luvulla ollenkaan sellainen kommunistinen ihannevaltio, jota Marx ja Lenin olivat visioineet, taistolaisten piti keksiä oikeutus päätökselleen tukea Neuvostoliittoa. Taistolaiset alkoivatkin korostaa, että Neuvostoliitto on &rdquo;teoriassa&rdquo; työläisten valtio, jonka avulla kapitalismin aiheuttama imperialismi voidaan kumota. Koska taistolaiset kokivat kapitalismia puolustavat porvarit häikäilemättöminä raakalaisina, kuten Vietnamin sodassa nähtiin, kommunistienkaan ei pitäisi noudattaa mitään sodankäynnin tai ihmisoikeuksien sääntöjä, koska eivät porvaritkaan noudata. Syntyikin kokemus &rdquo;aikuistumisesta&rdquo; jossa ollaan &rdquo;realistisia&rdquo; sodasta kapitalismia vastaan. Kaikki aiemmat rauhan ja veljeyden ihanteet asetettiin hetkellisesti sivuun lapsellisena naiiviutena, jotta voitiin voittaa sen hetkinen taistelu keinolla millä hyvänsä. Taistolaisten lopullinen tavoite ei myöskään ollut diktatuuri, vaan tasa-arvo ja rauha. Olosuhteet kuitenkin ajoivat taistolaiset aivan päinvastaiseen suuntaan.</p><p>Tämä historiallisen katsauksen tarkoitus on vain osoittaa, että ideologiset fanaatikot eivät ole fanaattisia, koska ovat ehdottomia, vaan koska he ovat valmiita tekemään, mitä tahansa päästäkseen lopulliseen tavoitteeseen Marco de Witin lopullinen tavoite on rotupuhtaus, ja vaikka hän kannattaa samaan aikaan anarkistista kapitalismia, hän on valmis asettamaan periaatteensa sivulle ja tehdä yhteistyötä varsinaisten fasistien kanssa ja jopa kannattamaan fasistista politiikkaa. Marco de Witin kaltaisille toimijoille &rdquo;vapaus&rdquo; ja &rdquo;demokratia&rdquo; ovat vain päämääriä, jotka asetetaan sivuun, sen ajan, kun koettu vihollinen tuhotaan keinoja kaihtamatta. Vapaus ja demokratia voidaankin tällä järkeilyllä kumota, ilman, että oma imago vapauden ja demokratian puolustajana kärsii. Tärkeintä on ylläpitää omakuva &rdquo;hyvänä ihmisenä&rdquo;, vaikka tekisi tai tukisi, mitä perversseimpiä asioita. Kuten taistolaiset ja 30-luvun natsien hyödylliset idiootit.</p><p>&nbsp;Kaiken ristiriitaisuuden ja omien periaatteiden kumoaminen oikeutetaan sillä, että lopullinen tavoite saadaan saavutettua. Se onkin mielenkiintoinen kysymys, onko Marco de Wit koskaan pohtinut koko maailmankuvansa aiheuttamia ongelmia? Vai onko hän niin keskittynyt rotupuhtauteen, ettei hän välitä siitä, että sen saavuttamiseen tarvitaan hirvittävä määrä väkivaltaa ja ihmisoikeuksien totaalista tuhoa.</p><p>Psykoanalyytikko Erich Frommin<a href="#_edn6" name="_ednref6" title="">[6]</a> on onneksi pohtinut tätä samaa, kun hän tutki fasisteja. Tutkimuksissaan Fromm päättyi muotoilemaan teoriansa &nbsp;&rdquo;tuhoamisvietti&rdquo; ideologiasta. Tämän idean mukaan jotkut ihmiset ovat niin vieraantuneita kapitalistisesa yhteiskunnassa, että he elävät vailla mitään identiteettiä. Mutta koska ihminen ei voi toimia ilman identiteettiä, tämä etsii jonkin hänen ulkopuolellaan olevan voiman, jonka ympärille hän voi rakentaa sellaisen ja tuntea yhteisöllisyyttä. Valitettavasti yksi tapa rakentaa identiteetti on jonkun asian vastustaminen tai oikeastaan vihaaminen. Frommin mukaan poliittisen vastustajan tai jonkun rodun vihaaminen voi muuttua kollektiiviseksi identiteetiksi, joka antaa merkitystä ihmisille, jotka eivät ole sellaista löytäneet nykymaailmassamme. Tällainen identiteetti muuttuu tuhoavaisuusideologiaksi, jonka ainoa tavoite on vihatun asian täydellinen musertaminen. Fromm kuitenkin erottaa tämän tuhoavaisuuden reaktiivisesta tuhoavaisuudesta, jossa puolustaudutaan jotain konkreettista hyökkäystä vastaan. Tuhoamisvietti on patologista (irrationaalisesta) vihaa, joka uinuu yksilöitten sisällä, odottaen tilaisuutta tulla ilmaistuksi. Kun se ilmaistaan, tämä viha yritetään oikeuttaa erilaisilla selityksillä, jotka syvemmällä tarkastelulla paljastuvat keinotekoisiksi. Rasistiset salaliittoteoriat ovat juuri tällaisia tuhoavaisuuden oikeuttamisyrityksiä.</p><p>Talouspolitiikka, ihmisoikeudet, ympäristö ja työläisten oikeudet ovat toisijaisia tuhoamisvietistä kärsivälle. Ainoa asia, jolla on väliä on vihatun tahon nöyryytys, alistaminen ja tuhoaminen. Jos tarkastellaan oikeistopopulisteja ja äärioikeistolaisia puolueita, niitten poliittiset ohjelmat ovat sisäisesti ristiriitaisia ja niihin oikeastaan kulutetaan hyvin vähän palstatilaa. Yksi ainoa asia, eli maahanmuutto tai vasemmiston kukistaminen saavat eniten tilaa, eikä silloin ole yllätys, että kun nämä puolueet pääsevät valtaan, he lähtevätkin karsimaan kansalaisvapauksia ja heikentämään köyhien oloja. Mutta kannattajille ei ole väliä, vaikka heidän oma elämänsä vaikeutuu äärioikeiston päästyä valtaan, koska ainakin vihattu asia voidaan viimein tuhota.&nbsp;Frommin mukaan fasismia tuettiin, koska kommunisteja ja juutalaisia vihatiin sokeasti. Nykyään voimmekin nähdä tämän saman asenteen Marco de Witissä.</p><p>En ole varma kuinka tarkoitushaluista tällainen ideologinen naamioituminen on? Voi hyvinkin olla, että nämä ihmiset eivät tietoisesti peitä ihmisvihaansa erilaisilla ideologioilla, vaan yrittävät alitajuisesti vakuuttaa itselleen, etteivät he ole rasisteja. On hyvinkin mahdollista, että anarkokapitalismi on Marro de Witille keino vakuuttaa itseään, ettei hän voi olla natsi, koska hän haluaa kaikkien ihmisten elää vapaasti, mutta erillään. Näin hän kokee, ettei voi olla paha tai fasisti, koska paha ihminen vihaa vapautta ja hän ei ole paha ihminen. Tai sitten Marco de Wit ei ollut alun perin rasisti, vaan hän ensin radikalisoitui libertarismiin ja siitä sitten fasismiin. Esimerkiksi amerikkalainen uusnatsiryhmä Atomwaffen on kuvattu keskittävän rekrytointinsa libertaareihin ja konservatiiveihin.<a href="#_edn7" name="_ednref7" title="">[7]</a> Tämä tarkoittaa, että kapitalismia ja vallitsevia hierarkioita korostavat ideologiat, kuten libertarismi ja konservatismi koetaan uusnatsien riveissä, olevan alttiimpia heidän viestilleen kuin muitten ideologioitten kannattajat. Emme voi tietää tarkalleen mitä Marco de Wit ajattelee, mutta hänen tekstinsä herättävät kaikuja ihmiskunnan pimeimmistä aspekteista. Onneksi Marco de Wit on onnistunut omalla käytöksellään marginalisoimaan itsensä täysin, eikä hän enää vaikuta olevan suora uhka kenellekään. Mutta jos muistaa, että siitä huolimatta, että taistolaiset olivat vasemmiston vähemmistöä, heillä oli suurta vaikutusvaltaa kotimaisessa politiikassa ja kulttuurissa, huolenaihetta on yhä. Marco de Wit on vain kotimaisen äärioikeiston jäävuoren huippu.</p><p>Voitte tarkastaa itse hänen kirjoitustaan tästä linkistä ja tehdä omat johtopäätökset: <a href="https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/">https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/</a></p><p>Jos mahdollisesti tämän artikkelin johdosta Marco de Wit on muokannut nettisivujaan, tässä on arkistoitu versio, johon tämä artikkeli perustuu: <a href="https://web.archive.org/web/20181021124622/https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/" title="https://web.archive.org/web/20181021124622/https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/">https://web.archive.org/web/20181021124622/https://marcodewit.fi/aatteen...</a></p><hr /><p><a href="#_ednref1" name="_edn1" title="">[1]</a> Tässä YouTube discourd keskustelussa, kohdassa 1:40:45 min alkaa väittely ilmiselvän fasistin kanssa: <a href="https://youtu.be/CdnVmKWw6-4?t=6045">https://youtu.be/CdnVmKWw6-4?t=6045</a><br />&nbsp;</p><p><a href="#_ednref2" name="_edn2" title="">[2]</a> Burleigh, Michael; suomentanut Seppo Hyrkäs, Kolmas valtakunta. Uusi historia, WSOY, Helsinki, 2004</p><p>&nbsp;</p><p><a href="#_ednref3" name="_edn3" title="">[3]</a> Paxton, Robert O. The Anatomy of Fascism. London: Allen Lane, 2004.</p><p><a href="#_ednref4" name="_edn4" title="">[4]</a> Von Mises, Ludwig, and Bettina Bien Greaves. Liberalism: The Classical Tradition. Indianapolis: Liberty Fund, 2005.&nbsp;&nbsp;</p><p><a href="#_ednref5" name="_edn5" title="">[5]</a> Hyvärinen, Matti, Viimeiset taistot, Vastapaino, Tampere, 1994<br />&nbsp;</p><p><a href="#_ednref6" name="_edn6" title="">[6]</a> Fromm, Erich. Pako Vapaudesta., Helsinki: Kirjayhtymä, 1976.</p><p><a href="#_ednref7" name="_edn7" title="">[7]</a>[7] Reitman, Janet, All-American Nazis, <a href="http://www.rollingstone.com" title="www.rollingstone.com">www.rollingstone.com</a>, 2.5.2018 &lt;&lt;https://www.rollingstone.com/politics/politics-news/all-american-nazis-628023/&gt;&gt;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä opimme Marco de Witin omasta tekstistä? Ensimmäisessä osassa analysoimme, mistä Marco de Witin kannattama libertarismi koostuu, toisessa osassa taas analysoimme, miten kyseisetä markkinaliberalismia kannattavasta ideologiasta Marco de Wit päätyi kannattamaan valkoista ylivaltaa ja fasismia, ilmiselvistä ristiriitaisuuksista huolimatta, ja kolmannessa osassa taas, miten koko hänen ideologiansa vaatii laajan juutalaisvastaisen salaliittoteorian, selittääkseen, miksi reaalikapitalismi ei toimi kuin teoriassa?

Marco de Witin maailmankuva vaikuttaa olevan kokoelma ristiriitaisia ideoita, jotka hänen mukaansa kuuluvat libertarianismin ytimeen. Anarkokapitalismin mukaan rajoittamaton kapitalismi on paras taloudellinen järjestelmä, jolla rakentaa vapaa yhteiskunta, mutta de Witin mukaan emme eläkään kapitalistisen järjestelmän sisällä, vaan pankkikartellin hallitsemassa taloudessa. Kapitalismi toimisi täydellisesti, jos suuria pankkeja hallitseva eliittiä ei olisi olemassa.

De Witin mukaan kaikki maailman ongelmat eivät johdukaan monimutkaisista sosioekonomisista tekijöistä ja historiallisista poliittisista päätöksistä, vaan puhtaasti kapean (juutalais) eliitin ahneudesta. Jopa maahanmuutto, tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat osa pienen eliitin salajuonta, jolla tuhotaan Eurooppa. Manner taas halutaan tuhota, koska valkoinen ”rotu” on geneettisesti kaleillaan vaatimaan enemmän vapautta ja demokratiaa kuin muut rodut, jolloin pankkikartellin salajuoni hallita ja orjuuttaa ihmiskunta käy hankalaksi. On siis tuhottava valkoinen rotu sukupuuttoon maahanmuutolla, jotta ihmiskunta voidaan lopullisesti orjuuttaa. Joten Marco de Witin ideologian mukaan, ainoa tapa saavuttaa aito hajautetun demokratian kapitalismi, on tuhota pankkikarttelli ja suorittaa laajoja etnisiä puhdistuksia.

Kuitenkin Marco de Wit ei kerro, miten hän konkreettisesti ratkaisisi nämä ongelmat, ainoastaan hän mainitsee, että kansallismielisten pitäisi perustaa aseistettuja suojeluskuntia. Perustuen tässä artikkelissa eriteltyihin havaintoihin, pidän mahdollisena sitä, että libertarismi on Marco de Witille vain tapa oikeuttaa hänen rasisminsa. Hän ei oikeasti halua perustaa pienten kaupunkien äärikapitalistista homogeenisia yhteiskunta, vaan saada Suomen valtio sulkemaan rajat ja varmistamaan valkoisten suomalaisten geneettinen ”puhtaus”.

Koska kulttuurissamme fasismia paheksutaan, Marco de Wit on etsinyt jonkun muun ideologian, joka oikeuttaisi hänen rasisminsa, sovinisminsa ja homofobiansa ja tämä aate on libertarismin paleokonservatiivinen tulkinta. Kyseisen aatteen avulla Marco de Wit voi kertoa muille, ettei hän ole rasisti, vaan hän haluaa, että kaikilla olisi oikeus elää omissa geneettisesti ja kulttuurisesti suljetuissa yhteisöissä.

Ainakin USA:ssa on tapaus, jossa eräs fasistisia ajatuksia kannattava nuorimies kielsi olevansa fasisti tai rasisti, vaikka ajoi etnistä puhdistusta ja pakkosiirtoja, koska hän sanoi olevansa libertaari.[1] Samalla kuitenkin tämä sama libertaariksi itseään kutsuvaa äänesti Trumppia, koska tämä koettiin pääsevän lähemmäksi rotupuhtauden tavoitteita. Eli on dokumentoitua viitteitä siitä, että äärirasistit ovat pragmatisteja, jotka tarttuvat mihin tahansa poliittiseen tilaisuuteen, jotta pääsisivät lähemmäksi lopullista tavoitteita. Lopullinen tavoite ei ole totalitaristinen diktatuuri, vaan rotupuhtaus ja kapitalismin laajentaminen. Libertarismi voikin olla joillekin toimijoille poliittinen identiteetti, jolla oikeutetaan oma toiminta, ilman että tunnetaan olevansa paha ihminen.

Kulttuurissamme arvostetaan yksilöllisyyttä, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, joten diktatuurin avoin tai tietoinen kannatus koetaan niin vieraana kerronnallisena käsikirjoituksena, ettei siihen helposti tartuta. Sen sijaan etsitään jokin nykykulttuurimme sopivampi käsikirjoitus, ja erityisesti amerikkalaisessa kulttuurissa libertarismi on tällainen yhteensopivampi ja sosiaalisesti hyväksyttävämpi käsikirjoitus omalle maailmankuvalle kuin fasismi. Se, miten libertarisismin suljettujen kaupunkivaltioitten maailma saavutettaisiin, ei ole väliä, koska tarkoitus ei olekaan saavuttaa tämä ihanne, ainoastaan maalata positiivisemmaksi rasistiset tavoitteet, jotka muistuttavat paljonkin Natsi-Saksan valtiota. Marco de Witin ja muitten vastaavien äärirasistien tavoite on säilyttää tietyt kapitalismin tuottamat hierarkiat ja kansalaisvapaudet, hävittämällä uhiksi koetut ihmisryhmät.

Historitoitsija Michael Burleighin[2] mukaan Natsi-Saksa oli äärioikeistolainen valtio, jossa suuryritysten verot alennettiin, sosiaaliturva oli ulkoistettu yksityisille hyväntekeväisyysjärjestöille, itsenäiset ammattiliitot lakkautettu ja niitten rooli työläisten oikeuksien ajajina korvattu työläisille järjestettävillä harrastustoiminnoilla. Natsi-Saksan talous piti perustua ”kansalliselle kapitalismille” eikä pörssikeinotteluihin ja keskuspankkeihin. Maa piti puhdistaa juutalaisista ja sulkea ”idänjuutalaisten” maahanmuutolta, ja hallinto perustaa kansanäänestyksiin. Natsi-Saksa pääsi lähemmäksi Marco de Witin ja muitten äärirasistien lopullista tavoitetta ja se onkin ehkä syy, miksi hänen sivustossaan on natsikuvastoa.

Fasismia tutkinut Robert O. Paxtonin[3] mukaan Natsi-Saksa ja fasistinen Italia eivät syntyneet valmiina, vaan ne kehittyivät eri olosuhteitten pakosta siihen hirvittävään suuntaan, johon ne lopulta päättyivät, tarkoittaen, etteivät edes fasistit kunnolla tienneet mihin heidän ideologiansa johtaisi. Se onkin syy, miksi nykyään harva ihminen on avoimesti natsi, kun kaikki tietävät mihin se ideologia johtaa.

Mutta fasismilla on vetoa, joten on tärkeä tarkastella, miksi alun perin koko ideologia massakannatusta? Monet ihmiset ovat unohtaneet, että saadakseen massakannatusta, ideologian on vedottava radikaalisti erilaisiin ihmisiin, eikä vain pieneen fanaattiseen ydinryhmään. Esimerkiksi, vaikka fasistit kumosivat demokratian, monet oikeuttivat Hitlerin diktatuurin sillä, että tarvitaan vahva mies puolustamaan valkoisia saksalaisia kommunismilta tai juutalaisilta. Kuten klassisen liberalismin teoreetikko Ludving von Mises[4], joka kirjoitti ”Fasismin ja muitten puolueitten teot olivat tunnepitoisia reaktioita, sille raivolle, jota he tunsivat kommunistien ja bolsevikkien tekoja kohtaan. Heti kun ensimmäinen vihan aalto on kulunut loppuun, fasistien politiikka ottaa maltillisemman polun ja todennäköisesti muuttuu siitä vielä rauhallisemmaksi ajan kuluttua. Fasistien maltillisuus perustuu siihen faktaan, että liberalismi vaikuttaa alitajuisesti heihin. –– Monet ihmiset hyväksyvät fasistien metodit, siitäkin huolimatta, että heidän talousohjelmansa on epäliberaali ja interventionistinen, koska fasistien politiikka on kaukana siitä järjettömästi ja hallitsemattomasta tuhosta, jota sivilisaation arkkivihollisiksi muodostuneet kommunistit harrastavat.”

Eli monet talousliberaalit, kuten von Mises tukivat natseja, koska uskoivat päämäärän pyhittävän keinot. Misesin tapauksessa tämä päämäärä oli valkoisten yksilönvapauksien säilyttäminen kommunismilta, joka koettiin pahempana vaihtoehtona kuin fasismi. Saman opportunistisen tai utilitaristisen logiikan voi löytää myöskin taistolaisissa. Matti Hyvärisen[5] mukaan koska Neuvostoliitto ei ollut 70-luvulla ollenkaan sellainen kommunistinen ihannevaltio, jota Marx ja Lenin olivat visioineet, taistolaisten piti keksiä oikeutus päätökselleen tukea Neuvostoliittoa. Taistolaiset alkoivatkin korostaa, että Neuvostoliitto on ”teoriassa” työläisten valtio, jonka avulla kapitalismin aiheuttama imperialismi voidaan kumota. Koska taistolaiset kokivat kapitalismia puolustavat porvarit häikäilemättöminä raakalaisina, kuten Vietnamin sodassa nähtiin, kommunistienkaan ei pitäisi noudattaa mitään sodankäynnin tai ihmisoikeuksien sääntöjä, koska eivät porvaritkaan noudata. Syntyikin kokemus ”aikuistumisesta” jossa ollaan ”realistisia” sodasta kapitalismia vastaan. Kaikki aiemmat rauhan ja veljeyden ihanteet asetettiin hetkellisesti sivuun lapsellisena naiiviutena, jotta voitiin voittaa sen hetkinen taistelu keinolla millä hyvänsä. Taistolaisten lopullinen tavoite ei myöskään ollut diktatuuri, vaan tasa-arvo ja rauha. Olosuhteet kuitenkin ajoivat taistolaiset aivan päinvastaiseen suuntaan.

Tämä historiallisen katsauksen tarkoitus on vain osoittaa, että ideologiset fanaatikot eivät ole fanaattisia, koska ovat ehdottomia, vaan koska he ovat valmiita tekemään, mitä tahansa päästäkseen lopulliseen tavoitteeseen Marco de Witin lopullinen tavoite on rotupuhtaus, ja vaikka hän kannattaa samaan aikaan anarkistista kapitalismia, hän on valmis asettamaan periaatteensa sivulle ja tehdä yhteistyötä varsinaisten fasistien kanssa ja jopa kannattamaan fasistista politiikkaa. Marco de Witin kaltaisille toimijoille ”vapaus” ja ”demokratia” ovat vain päämääriä, jotka asetetaan sivuun, sen ajan, kun koettu vihollinen tuhotaan keinoja kaihtamatta. Vapaus ja demokratia voidaankin tällä järkeilyllä kumota, ilman, että oma imago vapauden ja demokratian puolustajana kärsii. Tärkeintä on ylläpitää omakuva ”hyvänä ihmisenä”, vaikka tekisi tai tukisi, mitä perversseimpiä asioita. Kuten taistolaiset ja 30-luvun natsien hyödylliset idiootit.

 Kaiken ristiriitaisuuden ja omien periaatteiden kumoaminen oikeutetaan sillä, että lopullinen tavoite saadaan saavutettua. Se onkin mielenkiintoinen kysymys, onko Marco de Wit koskaan pohtinut koko maailmankuvansa aiheuttamia ongelmia? Vai onko hän niin keskittynyt rotupuhtauteen, ettei hän välitä siitä, että sen saavuttamiseen tarvitaan hirvittävä määrä väkivaltaa ja ihmisoikeuksien totaalista tuhoa.

Psykoanalyytikko Erich Frommin[6] on onneksi pohtinut tätä samaa, kun hän tutki fasisteja. Tutkimuksissaan Fromm päättyi muotoilemaan teoriansa  ”tuhoamisvietti” ideologiasta. Tämän idean mukaan jotkut ihmiset ovat niin vieraantuneita kapitalistisesa yhteiskunnassa, että he elävät vailla mitään identiteettiä. Mutta koska ihminen ei voi toimia ilman identiteettiä, tämä etsii jonkin hänen ulkopuolellaan olevan voiman, jonka ympärille hän voi rakentaa sellaisen ja tuntea yhteisöllisyyttä. Valitettavasti yksi tapa rakentaa identiteetti on jonkun asian vastustaminen tai oikeastaan vihaaminen. Frommin mukaan poliittisen vastustajan tai jonkun rodun vihaaminen voi muuttua kollektiiviseksi identiteetiksi, joka antaa merkitystä ihmisille, jotka eivät ole sellaista löytäneet nykymaailmassamme. Tällainen identiteetti muuttuu tuhoavaisuusideologiaksi, jonka ainoa tavoite on vihatun asian täydellinen musertaminen. Fromm kuitenkin erottaa tämän tuhoavaisuuden reaktiivisesta tuhoavaisuudesta, jossa puolustaudutaan jotain konkreettista hyökkäystä vastaan. Tuhoamisvietti on patologista (irrationaalisesta) vihaa, joka uinuu yksilöitten sisällä, odottaen tilaisuutta tulla ilmaistuksi. Kun se ilmaistaan, tämä viha yritetään oikeuttaa erilaisilla selityksillä, jotka syvemmällä tarkastelulla paljastuvat keinotekoisiksi. Rasistiset salaliittoteoriat ovat juuri tällaisia tuhoavaisuuden oikeuttamisyrityksiä.

Talouspolitiikka, ihmisoikeudet, ympäristö ja työläisten oikeudet ovat toisijaisia tuhoamisvietistä kärsivälle. Ainoa asia, jolla on väliä on vihatun tahon nöyryytys, alistaminen ja tuhoaminen. Jos tarkastellaan oikeistopopulisteja ja äärioikeistolaisia puolueita, niitten poliittiset ohjelmat ovat sisäisesti ristiriitaisia ja niihin oikeastaan kulutetaan hyvin vähän palstatilaa. Yksi ainoa asia, eli maahanmuutto tai vasemmiston kukistaminen saavat eniten tilaa, eikä silloin ole yllätys, että kun nämä puolueet pääsevät valtaan, he lähtevätkin karsimaan kansalaisvapauksia ja heikentämään köyhien oloja. Mutta kannattajille ei ole väliä, vaikka heidän oma elämänsä vaikeutuu äärioikeiston päästyä valtaan, koska ainakin vihattu asia voidaan viimein tuhota. Frommin mukaan fasismia tuettiin, koska kommunisteja ja juutalaisia vihatiin sokeasti. Nykyään voimmekin nähdä tämän saman asenteen Marco de Witissä.

En ole varma kuinka tarkoitushaluista tällainen ideologinen naamioituminen on? Voi hyvinkin olla, että nämä ihmiset eivät tietoisesti peitä ihmisvihaansa erilaisilla ideologioilla, vaan yrittävät alitajuisesti vakuuttaa itselleen, etteivät he ole rasisteja. On hyvinkin mahdollista, että anarkokapitalismi on Marro de Witille keino vakuuttaa itseään, ettei hän voi olla natsi, koska hän haluaa kaikkien ihmisten elää vapaasti, mutta erillään. Näin hän kokee, ettei voi olla paha tai fasisti, koska paha ihminen vihaa vapautta ja hän ei ole paha ihminen. Tai sitten Marco de Wit ei ollut alun perin rasisti, vaan hän ensin radikalisoitui libertarismiin ja siitä sitten fasismiin. Esimerkiksi amerikkalainen uusnatsiryhmä Atomwaffen on kuvattu keskittävän rekrytointinsa libertaareihin ja konservatiiveihin.[7] Tämä tarkoittaa, että kapitalismia ja vallitsevia hierarkioita korostavat ideologiat, kuten libertarismi ja konservatismi koetaan uusnatsien riveissä, olevan alttiimpia heidän viestilleen kuin muitten ideologioitten kannattajat. Emme voi tietää tarkalleen mitä Marco de Wit ajattelee, mutta hänen tekstinsä herättävät kaikuja ihmiskunnan pimeimmistä aspekteista. Onneksi Marco de Wit on onnistunut omalla käytöksellään marginalisoimaan itsensä täysin, eikä hän enää vaikuta olevan suora uhka kenellekään. Mutta jos muistaa, että siitä huolimatta, että taistolaiset olivat vasemmiston vähemmistöä, heillä oli suurta vaikutusvaltaa kotimaisessa politiikassa ja kulttuurissa, huolenaihetta on yhä. Marco de Wit on vain kotimaisen äärioikeiston jäävuoren huippu.

Voitte tarkastaa itse hänen kirjoitustaan tästä linkistä ja tehdä omat johtopäätökset: https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/

Jos mahdollisesti tämän artikkelin johdosta Marco de Wit on muokannut nettisivujaan, tässä on arkistoitu versio, johon tämä artikkeli perustuu: https://web.archive.org/web/20181021124622/https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/


[1] Tässä YouTube discourd keskustelussa, kohdassa 1:40:45 min alkaa väittely ilmiselvän fasistin kanssa: https://youtu.be/CdnVmKWw6-4?t=6045
 

[2] Burleigh, Michael; suomentanut Seppo Hyrkäs, Kolmas valtakunta. Uusi historia, WSOY, Helsinki, 2004

 

[3] Paxton, Robert O. The Anatomy of Fascism. London: Allen Lane, 2004.

[4] Von Mises, Ludwig, and Bettina Bien Greaves. Liberalism: The Classical Tradition. Indianapolis: Liberty Fund, 2005.  

[5] Hyvärinen, Matti, Viimeiset taistot, Vastapaino, Tampere, 1994
 

[6] Fromm, Erich. Pako Vapaudesta., Helsinki: Kirjayhtymä, 1976.

[7][7] Reitman, Janet, All-American Nazis, www.rollingstone.com, 2.5.2018 <<https://www.rollingstone.com/politics/politics-news/all-american-nazis-628023/>> 

 

]]>
6 http://samieerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275946-eraan-talousliberaalin-radikalisoituminen-osa-4-lopullinen-ratkaisu#comments Fasismi Marco de Wit Radikalisoituminen Rasismi Wed, 15 May 2019 10:00:00 +0000 Sami Eerola http://samieerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275946-eraan-talousliberaalin-radikalisoituminen-osa-4-lopullinen-ratkaisu
Erään talousliberaalin radikalisoituminen osa 2: äärirasismi http://samieerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275266-eraan-talousliberaalin-radikalisoituminen-osa-2-aarirasismi <p>Edellisessä osassa &rdquo;<a href="http://samieerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275010-eraan-talousliberaalin-radikalisoutuminen">Erään talousliberaalin radikalisoituminen</a>&rdquo; käsittelin Marco de Witin kuvausta libertaarisesta ideologiasta ja miksi aatteen kannattajat ovat liittoutuneet alt-rightin kanssa. Tässä osassa taas käsittelen syvemmin Marco de Witin tekstissä ilmenevää äärirasismia.</p><p>Äärirasimi on brittiläisen historioitsija <strong>Michael Burleighin</strong><a href="#_edn1" name="_ednref1" title=""><strong><strong>[i]</strong></strong></a> lanseeraama termi kuvaamaan Natsi-Saksan harjoittamaa äärimmilleen vietyä rasismia. Tavallinen rasismi on arkipäivän ennakkoluuloon perustuvaa rasismia, joka useimmiten on tahatonta ja harmitonta, eikä perustu mihinkään ideologiseen vakaumukseen. Esimerkiksi rasistiset stereotypiat eri ihmisryhmistä, rasistiset vitsit ja sen sellaiset asenteet, jotka eivät perustu tietoiseen loukkaamiseen tai vihamielisyyteen, vaan ennakkoluuloon tai tiedon puutteeseen. Tavallinen rasismi on yhä tuomittavaa, mutta se ei ole sama asia kuin halu tuhota kokonainen ihmisryhmä. Äärirasismi on nimenomaan vakaumuksellista rasismia, jonka seuraukset ovat tappavia.</p><p>Marko de Witin &rdquo;Aatteeni A:sta &ndash; Ö:hön&rdquo;<a href="#_edn2" name="_ednref2" title="">[ii]</a>. <em>Länsimainen kulttuuri </em>kappaletta koristaa Natsi-Saksan SS-divisioonan mustan auringon tunnus<a href="#_edn3" name="_ednref3" title="">[iii]</a> (vasemmalla ylälaidalla oleva musta ympyrä). Musta aurinko on yksi natsiokkultismin tunnuksista. Marco de Wit ei selitä, mitä tunnus merkitsee hänelle tai miksi se koristaa tätä kappaletta? Mutta sama tunnus näkyy hänen nettisivujen oikeassa ylälaidassa &rdquo;Investigate 9.11&rdquo; (tutkikaa 9.11 terrori-iskua) tunnuksen vieressä. Kiinnostaisi tietää uskooko de Wit, että Hitler oli inkarnoitunut intialainen Vishnu, rakkauden jumalatar, kuten jotkut natsiokkultistit uskovat? Vai onko hän wotanisti tai ásatrúlainen eli natsipakana? Tai tunteeko de Wit nostalgiaa Natsi-Saksan SS-joukon estetiikkaa kohtaan? Se on selvää, ettei mikään näistä vaihtoehdoista aseta Marco de Witiä kovin positiiviseen valoon.</p><p>Mustan auringon alla on kuvalinkki äärioikeistolaiseen <em>This is Europa</em> -sivustoon. Jälkimmäinen on äärioikeistolainen Facebook-sivu, jossa tuetaan joka ikistä äärioikeistolaista puoluetta Euroopassa ja jaetaan rasistista propagandakuvastoa, joka taas tekee selväksi, ettei musta aurinko merkitse Marco de Witille pakanalisuutta, vaan natsismia. Ei ole mikään sattuma, että tämä mustan auringon tunnus oli Christchurchin äärioikeistolaisen terroristin manifestin kansikuvituksena. En ole niin hyvin perehtynyt anarkokapitalismiin, että tietäisin tarkkaan, mikä suhde sillä on okkultistiseen Natsi-Saksan SS-tunnukseen? Mutta rohkenen arvailemaan, että Marco de Wit sympatisoi jollain tasolla kyseistä ideologiaa. Tämä tarkoittaa, että Marco de Wit ei tue alt-rightin ei-fasistisia toimijoita, kuten miesasiamiehiä tai kansallisia nationalisteja, vaan juuri niitä fasisteja.</p><p>De Witin mukaan yhteisöä ja sen yksilöitä on puolustettava kulttuurisesti tukemalla länsimaista sivilisaatiota monikulttuurisuudelta ja kehitysmaalaistumiselta. Tämä tapahtuu de Witin mukaan korostamalla itsenäisiä paikallisyhteisöjä ja yhteistä eurooppalaista &rdquo;rotua&rdquo; ja kulttuuria.&nbsp;Tarkentaakseen, mitä hän tarkoittaa, De Wit kertoo valtion olevan &rdquo;orgaaninen yhteisö&rdquo;. Tämä on suora viittaus herderiläiseen nationalismiin, joka on todettu olevan äärioikeiston ideologinen perusta<a href="#_edn4" name="_ednref4" title="">[iv]</a>. Kun Marco de Wit puhuu avoimesti &rdquo;yhtenäisestä rodusta&rdquo; ja<a href="http://samieerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275010-eraan-talousliberaalin-radikalisoutuminen"> aiemmin</a> &rdquo;sosiobiologisesta realismista&rdquo;, voimme arvailla, että &rdquo;monikulttuurisuus&rdquo; ja &rdquo;kehitysmaalaistuminen&rdquo; eivät tarkoita kulttuurien sekoittumista tai taloudellista kehitystä, vaan kirjaimellista rotujen sekoittumista. Ehkä Marco de Wit viittaa uusnatsien ja Chirschurchin terroristin &rdquo;väestönvaihdos&rdquo; salaliittoteoriaan, jossa maahanmuutto hävittää valkoisen rodun sukupuuttoon? Ehkä Marco de Wit uskoo, että eurooppalainen kulttuuri ja kenties sivilisaatio ovat riippuvaisia valkoisen rodun geeneistä, jolloin &rdquo;muunrotuisten&rdquo; maahanmuutto voisi aiheuttaa koettujen rotujen sekoittumisen.</p><p>De Witin mukaan eurooppalaista kulttuuria ja perimää on tuettava rationalismilla, filosofialla, praxeologialla, evoluutiopsykologialla ja revisionistisella historialla. Varmistaakseen, että lukija ymmärtää, mitä hän tasan tarkkaan tarkoittaa &rdquo;eurooppalaisille kulttuurilla ja perimällä&rdquo;, de Wit referoi rasistisen eteläafrikkalaisen <strong>Arthur </strong><strong>Kempin</strong> <em>March of the Titans, The complete History of the White race</em> (2016) kirjaa, jonka kansikuvituksessa on Natsi-Saksan hoviveistäjän ja NSDAP:n jäsen <strong>Arno Brekerin</strong> veistämä <em>Berufung</em> -nimisen patsaan kasvokuva.&nbsp;Googlasin Kempin teoksen ja se on pääosin kansallissosialistista ja fasistista kirjallisuutta tuottaman kustantamon teos, jonka kehyksenä on eurooppalaisen rodun biologinen ylivertaisuus <a href="#_edn6" name="_ednref6" title="">[vi]</a>. En ollut koskaan kuullutkaan kyseisestä teoksesta ennen, ja sen kustantamokin on googlauksen perusteella hyvinkin marginaalinen. Olisi kiinnostavaa tietää, miten talousliberalismia kannattava ihminen päätyy selaamaan natsikirjallisuutta ja valikoi yhden sen kustantaman natsipropagandakirjan, edustamaan omaa kantaansa?</p><p>Mutta Marvo de Wit häivyttää viimeisetkin epäilykset siitä, ettei hän olisi äärirasisti: &rdquo;<em>On </em><em>muistettava</em> <em>kunnioittaa</em> <em>valkoista</em> <em>rotua</em> <em>tieteen</em><em> ja </em><em>sivilisaation</em> <em>luojana</em><em>. </em><em>Valkoinen</em> <em>rotu</em> <em>ei</em><em> ole historian </em><em>syöpä</em><em> (</em><strong><em>Susan</em></strong><strong><em> Sontag</em></strong><em>), </em><em>vaan</em> <em>pelastaja</em><em>&rdquo;.</em> Mielestäni tämä lause jo osoittaa sen, että emme voi puhua tavallisesta maahanmuuttokriitikosta, vaan kirjaimellista valkoista ylivaltaa ajavasta oikeistolaisesta, jolla on äärimmäisiä ideoita yhteiskunnasta ja taloudesta. Yllä mainittu sitaatti on oikeastaan vastaus, suluissa mainitulle vasemmistolaiselle kirjailijalle Susan Sontagille. joka julisti <em>Partisan Review<a href="#_edn7" name="_ednref7" title=""><strong>[vii]</strong></a> </em>-lehdessä vuonna 1967, että valkoinen sivilisaatio ja rotu olivat ihmiskunnan syöpä. En tiedä, miksi Marco de Wit näki tarpeelliseksi vastata kuolleelle (1933-2004) kirjailijalle, mutta niin hän tekee. Mielenkiintoista onkin sitaatin konteksti: Sontag oli haukkunut valkoista sivilisaatiota Vietnamin sodan, rotuerottelun ja afroamerikkalaisten lynkkauksien aikana, jolloin oli hyvin vaikeaa nähdä mitään hyvää valkoisessa amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Sontagin koko lausunto on kehystetty vastauksena 60-luvun amerikkalaisilla rasisteille, jotka siihen aikaan uskoivat olevansa ylivertaisempia kuin rotuerottelulla syrjityt afroamerikkalaiset. Sontang kysyi, miten valkoinen amerikkalainen voi sanoa olevansa &rdquo;ylivertainen&rdquo; verrattuna mustaan tai vietnamilaiseen väestöön, jos se itse sortuu barbarismiin Vietnamissa ja Etelä-Valtioitten lynkkauspartioissa? De Wit ei tätä kontekstia näköjään tiennyt ja hän otti Sontangin sanat kirjaimellisesti ja vastaa rasismiin rasismilla sanomalla, että valkoinen &rdquo;rotu&rdquo; on &rdquo;tieteen ja sivilisaation luoja&rdquo; ikään kuin muut &rdquo;rodut&rdquo; eivät olisi kumpaakaan keksineet. Jonka jälkeen hän julistaa, että valkoinen &rdquo;rotu&rdquo; on sivilisaation &rdquo;pelastaja&rdquo;. Jos valkoinen rotu on pelastaja, niin joku muu on sivilisaation uhka. Mutta mikä tämä uhka voisi olla? Marco de Wit jättää sen avoimeksi, mutta rohkenen varovaisesti spekuloida, että sivilisaation &rdquo;uhka&rdquo; on todennäköisesti tässä kontekstissa tummemmat &rdquo;rodut&rdquo;.</p><p>Valkoinen ylivalta ja natsiokkultismi eivät ole ensimmäisiä ideoita, joita luulisi yhdistävän libertarismiin. Kuitenkin <strong>Marku Ruotsilan</strong> kirjassa &rdquo;Sydänmaiden kapina. Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu.&rdquo; (2018) ilmenee, että paleokonservatiivit, joihin Marco de Wit omin sanoin kuvaa itseään kuuluvan, uskovat, että maa pitää olla vakoisten kristittyjen hallussa. Ruotsilan mukaan paleokonservatiivit ottivat vaikutteita eurooppalaisista uusfasisteilta, kuten ajatus etnovaltiosta ja maailmanlaajuisesta juutalaisesta salaliitosta. Ruotsila mainitsee myöskin, että Marco de Witin ihailema libertaarien teoreetikko ekonomisti <strong>Murray Rothbard</strong> uskoi valkoisten geneettiseen ylivertaisuuteen muihin &rdquo;rotuihin&rdquo; nähden. Marco de Wit ei siis ole epäjohdonmukainen artikkelissaan, vaan hän on uskollinen libertaariselle ja sen rasistiselle paleokonservatiiviselle haaralle, kun hän tukee valkoista ylivaltaa ja natsiokkultismia. Herää vain kysymys, miten Marco de Wit ja muut libertaareiksi itseään kutsuvat, kykenevät yhdistävään vapauteen omistautuneen aatteen fasismin kanssa, kun ainakin oman käsitykseni mukaan fasismi on vapauden vastakohta, eli totalitaristinen diktatuuri? Marco de Wit vastasi tähän, silloin kun hän ilmoitti uskovansa, että valtio muodostuu &rdquo;orgaanisesta yhteisöstä&rdquo;. Tämä tarkoittaa, ettei Marco de Witille &rdquo;todellinen&rdquo; valtio ole sen instituutiot ja hierarkkinen hallintojärjestelmä, vaan samoin ajattelevan rodun muodostama kollektiivi. Jos uskoo jälkimmäiseen, kaikki lait ja nykyiseen keskusvaltaiseen valtioon assosioidut instituutiot ovat tarpeettomia, koska koetaan, että samaan &rdquo;rotuun&rdquo; kuuluvat ihmiset ajattelevat niin samankaltaisesti, ettei eturistiriitoja ratkovia instituutioita tai lakeja tarvita.</p><p>Modernia natsiokkultismia tutkinut ruotsalainen uskontotieteilijä <strong>Mattias Gardell</strong><a href="#_edn8" name="_ednref8" title=""><strong><strong>[viii]</strong></strong></a> onkin kirjoittanut, että modernin äärioikeiston puheet &ldquo;yksilönvapaudesta&rdquo; perustuvat vanhaan rasistiseen uskomukseen, että vain valkoinen anglosaksinen &ldquo;rotu&rdquo; kykenee elämään vapaasti ja demokraattisesti. Tämä tarkoittaakin, että Marco de Wit ei vastusta maahanmuuttoa vain koska hän pelkää rikollisuuden ja hyvinvointivaltion kustannuksen kasvavan, vaan sen takia, koska hän kokee, että muista &rdquo;roduista&rdquo; koostuvat maahanmuuttajat ovat kykenemättömiä elämään vapaasti, mikä voisi hänen mielestään edistää Suomen muuttumisen diktatuuriksi, eli &quot;kehitysmaalaistumista.&quot;<br /><br />Joku voisi tässä kutsua de Witiä tekopyhäksi tai ristiriitaiseksi, kun hän kannattaa aatetta, joka yhdistää samaan aikaan fasismia ja liberalismia. Mutta jos aidosti uskoo vanhoihin rotukäsityksiin ja, että ne muodostavat hierarkian, jossa demokratia ja yksiövapauksien kunnioitus ovat valkoisen &rdquo;rodun&rdquo; ainutlaatuisia geneettisiä ominaisuuksia, fasismi muodostuu ainoaksi ja välttämättömäksi järjestelmäksi, jolla ylläpitää valkoisten välistä anarkistista utopiaa. Suurin ongelma koko tässä kyseenalaisessa ideologisessa konstruktitiossa on se, että toteuttaakseen tällaisen rasistisen anarkistiutopian, tarivitaan paljon väkivaltaa. Marco de Wit ja hänen ryhmänsä ovat paljolti pitäytyneet poliittisesta väkivallasta, jos ei lasketa pahoinpitelyitä, mutta terrorismin siemenet ovat sisäänrakennettu hänen ideologiassaan, kuten Christchurhsin terrroristi osoitti.</p><p>Mutta ei tässä vielä kaikki! Seuraavassa osassa käsittelen Marco de Witin juutalaisvastaisuutta.</p><p>&nbsp;</p><hr /><p><a href="#_ednref1" name="_edn1" title="">[i]</a> Burleigh, Michael; suomentanut Seppo Hyrkäs, Kolmas valtakunta. Uusi historia, WSOY, Helsinki, 2004</p><p><a href="#_ednref2" name="_edn2" title="">[ii]</a> Voitte tarkastaa itse hänen kirjoitustaan tästä linkistä ja tehdä omat johtopäätökset: <a href="https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/">https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/</a></p><p>Jos mahdollisesti tämän artikkelin johdosta Marco de Wit on muokannut nettisivujaan, tässä on arkistoitu versio, johon tämä artikkeli perustuu: <a href="https://web.archive.org/web/20181021124622/https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/" title="https://web.archive.org/web/20181021124622/https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/">https://web.archive.org/web/20181021124622/https://marcodewit.fi/aatteen...</a></p><p><a href="#_ednref3" name="_edn3" title="">[iii]</a> https://en.wikipedia.org/wiki/Black_Sun_(symbol)</p><p><a href="#_ednref4" name="_edn4" title="">[iv]</a> Ollitervo, Sakari ja Immonen, Kari (toim.) Herder, Suomi, Eurooppa. SKS, Hesinki, 2006&nbsp;</p><p><a href="#_ednref5" name="_edn5" title="">[v]</a> Maïche, Karim. Mitäs Me Länsimaalaiset!: Suomi Ja Lännen Käsite. Helsinki: Into, 2015.&nbsp;&nbsp;</p><p><a href="#_ednref6" name="_edn6" title="">[vi]</a> <a href="https://ostarapublications.com" title="https://ostarapublications.com">https://ostarapublications.com</a></p><p><a href="#_ednref7" name="_edn7" title="">[vii]</a> Sontag, Susan, &quot;What&#39;s Happening to America? (A Symposium)&quot;. Partisan Review. 1967, 34 (1): 57&ndash;8. Archived from the original on 2014-03-27.</p><p><a href="#_ednref8" name="_edn8" title="">[viii]</a> Gardell, Mattias, Gods of the Blood. The Pagan Revival and White Separatism, Duke Univercity Press, Durham ja London, 2003</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Edellisessä osassa ”Erään talousliberaalin radikalisoituminen” käsittelin Marco de Witin kuvausta libertaarisesta ideologiasta ja miksi aatteen kannattajat ovat liittoutuneet alt-rightin kanssa. Tässä osassa taas käsittelen syvemmin Marco de Witin tekstissä ilmenevää äärirasismia.

Äärirasimi on brittiläisen historioitsija Michael Burleighin[i] lanseeraama termi kuvaamaan Natsi-Saksan harjoittamaa äärimmilleen vietyä rasismia. Tavallinen rasismi on arkipäivän ennakkoluuloon perustuvaa rasismia, joka useimmiten on tahatonta ja harmitonta, eikä perustu mihinkään ideologiseen vakaumukseen. Esimerkiksi rasistiset stereotypiat eri ihmisryhmistä, rasistiset vitsit ja sen sellaiset asenteet, jotka eivät perustu tietoiseen loukkaamiseen tai vihamielisyyteen, vaan ennakkoluuloon tai tiedon puutteeseen. Tavallinen rasismi on yhä tuomittavaa, mutta se ei ole sama asia kuin halu tuhota kokonainen ihmisryhmä. Äärirasismi on nimenomaan vakaumuksellista rasismia, jonka seuraukset ovat tappavia.

Marko de Witin ”Aatteeni A:sta – Ö:hön”[ii]. Länsimainen kulttuuri kappaletta koristaa Natsi-Saksan SS-divisioonan mustan auringon tunnus[iii] (vasemmalla ylälaidalla oleva musta ympyrä). Musta aurinko on yksi natsiokkultismin tunnuksista. Marco de Wit ei selitä, mitä tunnus merkitsee hänelle tai miksi se koristaa tätä kappaletta? Mutta sama tunnus näkyy hänen nettisivujen oikeassa ylälaidassa ”Investigate 9.11” (tutkikaa 9.11 terrori-iskua) tunnuksen vieressä. Kiinnostaisi tietää uskooko de Wit, että Hitler oli inkarnoitunut intialainen Vishnu, rakkauden jumalatar, kuten jotkut natsiokkultistit uskovat? Vai onko hän wotanisti tai ásatrúlainen eli natsipakana? Tai tunteeko de Wit nostalgiaa Natsi-Saksan SS-joukon estetiikkaa kohtaan? Se on selvää, ettei mikään näistä vaihtoehdoista aseta Marco de Witiä kovin positiiviseen valoon.

Mustan auringon alla on kuvalinkki äärioikeistolaiseen This is Europa -sivustoon. Jälkimmäinen on äärioikeistolainen Facebook-sivu, jossa tuetaan joka ikistä äärioikeistolaista puoluetta Euroopassa ja jaetaan rasistista propagandakuvastoa, joka taas tekee selväksi, ettei musta aurinko merkitse Marco de Witille pakanalisuutta, vaan natsismia. Ei ole mikään sattuma, että tämä mustan auringon tunnus oli Christchurchin äärioikeistolaisen terroristin manifestin kansikuvituksena. En ole niin hyvin perehtynyt anarkokapitalismiin, että tietäisin tarkkaan, mikä suhde sillä on okkultistiseen Natsi-Saksan SS-tunnukseen? Mutta rohkenen arvailemaan, että Marco de Wit sympatisoi jollain tasolla kyseistä ideologiaa. Tämä tarkoittaa, että Marco de Wit ei tue alt-rightin ei-fasistisia toimijoita, kuten miesasiamiehiä tai kansallisia nationalisteja, vaan juuri niitä fasisteja.

De Witin mukaan yhteisöä ja sen yksilöitä on puolustettava kulttuurisesti tukemalla länsimaista sivilisaatiota monikulttuurisuudelta ja kehitysmaalaistumiselta. Tämä tapahtuu de Witin mukaan korostamalla itsenäisiä paikallisyhteisöjä ja yhteistä eurooppalaista ”rotua” ja kulttuuria. Tarkentaakseen, mitä hän tarkoittaa, De Wit kertoo valtion olevan ”orgaaninen yhteisö”. Tämä on suora viittaus herderiläiseen nationalismiin, joka on todettu olevan äärioikeiston ideologinen perusta[iv]. Kun Marco de Wit puhuu avoimesti ”yhtenäisestä rodusta” ja aiemmin ”sosiobiologisesta realismista”, voimme arvailla, että ”monikulttuurisuus” ja ”kehitysmaalaistuminen” eivät tarkoita kulttuurien sekoittumista tai taloudellista kehitystä, vaan kirjaimellista rotujen sekoittumista. Ehkä Marco de Wit viittaa uusnatsien ja Chirschurchin terroristin ”väestönvaihdos” salaliittoteoriaan, jossa maahanmuutto hävittää valkoisen rodun sukupuuttoon? Ehkä Marco de Wit uskoo, että eurooppalainen kulttuuri ja kenties sivilisaatio ovat riippuvaisia valkoisen rodun geeneistä, jolloin ”muunrotuisten” maahanmuutto voisi aiheuttaa koettujen rotujen sekoittumisen.

De Witin mukaan eurooppalaista kulttuuria ja perimää on tuettava rationalismilla, filosofialla, praxeologialla, evoluutiopsykologialla ja revisionistisella historialla. Varmistaakseen, että lukija ymmärtää, mitä hän tasan tarkkaan tarkoittaa ”eurooppalaisille kulttuurilla ja perimällä”, de Wit referoi rasistisen eteläafrikkalaisen Arthur Kempin March of the Titans, The complete History of the White race (2016) kirjaa, jonka kansikuvituksessa on Natsi-Saksan hoviveistäjän ja NSDAP:n jäsen Arno Brekerin veistämä Berufung -nimisen patsaan kasvokuva. Googlasin Kempin teoksen ja se on pääosin kansallissosialistista ja fasistista kirjallisuutta tuottaman kustantamon teos, jonka kehyksenä on eurooppalaisen rodun biologinen ylivertaisuus [vi]. En ollut koskaan kuullutkaan kyseisestä teoksesta ennen, ja sen kustantamokin on googlauksen perusteella hyvinkin marginaalinen. Olisi kiinnostavaa tietää, miten talousliberalismia kannattava ihminen päätyy selaamaan natsikirjallisuutta ja valikoi yhden sen kustantaman natsipropagandakirjan, edustamaan omaa kantaansa?

Mutta Marvo de Wit häivyttää viimeisetkin epäilykset siitä, ettei hän olisi äärirasisti: ”On muistettava kunnioittaa valkoista rotua tieteen ja sivilisaation luojana. Valkoinen rotu ei ole historian syöpä (Susan Sontag), vaan pelastaja”. Mielestäni tämä lause jo osoittaa sen, että emme voi puhua tavallisesta maahanmuuttokriitikosta, vaan kirjaimellista valkoista ylivaltaa ajavasta oikeistolaisesta, jolla on äärimmäisiä ideoita yhteiskunnasta ja taloudesta. Yllä mainittu sitaatti on oikeastaan vastaus, suluissa mainitulle vasemmistolaiselle kirjailijalle Susan Sontagille. joka julisti Partisan Review[vii] -lehdessä vuonna 1967, että valkoinen sivilisaatio ja rotu olivat ihmiskunnan syöpä. En tiedä, miksi Marco de Wit näki tarpeelliseksi vastata kuolleelle (1933-2004) kirjailijalle, mutta niin hän tekee. Mielenkiintoista onkin sitaatin konteksti: Sontag oli haukkunut valkoista sivilisaatiota Vietnamin sodan, rotuerottelun ja afroamerikkalaisten lynkkauksien aikana, jolloin oli hyvin vaikeaa nähdä mitään hyvää valkoisessa amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Sontagin koko lausunto on kehystetty vastauksena 60-luvun amerikkalaisilla rasisteille, jotka siihen aikaan uskoivat olevansa ylivertaisempia kuin rotuerottelulla syrjityt afroamerikkalaiset. Sontang kysyi, miten valkoinen amerikkalainen voi sanoa olevansa ”ylivertainen” verrattuna mustaan tai vietnamilaiseen väestöön, jos se itse sortuu barbarismiin Vietnamissa ja Etelä-Valtioitten lynkkauspartioissa? De Wit ei tätä kontekstia näköjään tiennyt ja hän otti Sontangin sanat kirjaimellisesti ja vastaa rasismiin rasismilla sanomalla, että valkoinen ”rotu” on ”tieteen ja sivilisaation luoja” ikään kuin muut ”rodut” eivät olisi kumpaakaan keksineet. Jonka jälkeen hän julistaa, että valkoinen ”rotu” on sivilisaation ”pelastaja”. Jos valkoinen rotu on pelastaja, niin joku muu on sivilisaation uhka. Mutta mikä tämä uhka voisi olla? Marco de Wit jättää sen avoimeksi, mutta rohkenen varovaisesti spekuloida, että sivilisaation ”uhka” on todennäköisesti tässä kontekstissa tummemmat ”rodut”.

Valkoinen ylivalta ja natsiokkultismi eivät ole ensimmäisiä ideoita, joita luulisi yhdistävän libertarismiin. Kuitenkin Marku Ruotsilan kirjassa ”Sydänmaiden kapina. Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu.” (2018) ilmenee, että paleokonservatiivit, joihin Marco de Wit omin sanoin kuvaa itseään kuuluvan, uskovat, että maa pitää olla vakoisten kristittyjen hallussa. Ruotsilan mukaan paleokonservatiivit ottivat vaikutteita eurooppalaisista uusfasisteilta, kuten ajatus etnovaltiosta ja maailmanlaajuisesta juutalaisesta salaliitosta. Ruotsila mainitsee myöskin, että Marco de Witin ihailema libertaarien teoreetikko ekonomisti Murray Rothbard uskoi valkoisten geneettiseen ylivertaisuuteen muihin ”rotuihin” nähden. Marco de Wit ei siis ole epäjohdonmukainen artikkelissaan, vaan hän on uskollinen libertaariselle ja sen rasistiselle paleokonservatiiviselle haaralle, kun hän tukee valkoista ylivaltaa ja natsiokkultismia. Herää vain kysymys, miten Marco de Wit ja muut libertaareiksi itseään kutsuvat, kykenevät yhdistävään vapauteen omistautuneen aatteen fasismin kanssa, kun ainakin oman käsitykseni mukaan fasismi on vapauden vastakohta, eli totalitaristinen diktatuuri? Marco de Wit vastasi tähän, silloin kun hän ilmoitti uskovansa, että valtio muodostuu ”orgaanisesta yhteisöstä”. Tämä tarkoittaa, ettei Marco de Witille ”todellinen” valtio ole sen instituutiot ja hierarkkinen hallintojärjestelmä, vaan samoin ajattelevan rodun muodostama kollektiivi. Jos uskoo jälkimmäiseen, kaikki lait ja nykyiseen keskusvaltaiseen valtioon assosioidut instituutiot ovat tarpeettomia, koska koetaan, että samaan ”rotuun” kuuluvat ihmiset ajattelevat niin samankaltaisesti, ettei eturistiriitoja ratkovia instituutioita tai lakeja tarvita.

Modernia natsiokkultismia tutkinut ruotsalainen uskontotieteilijä Mattias Gardell[viii] onkin kirjoittanut, että modernin äärioikeiston puheet “yksilönvapaudesta” perustuvat vanhaan rasistiseen uskomukseen, että vain valkoinen anglosaksinen “rotu” kykenee elämään vapaasti ja demokraattisesti. Tämä tarkoittaakin, että Marco de Wit ei vastusta maahanmuuttoa vain koska hän pelkää rikollisuuden ja hyvinvointivaltion kustannuksen kasvavan, vaan sen takia, koska hän kokee, että muista ”roduista” koostuvat maahanmuuttajat ovat kykenemättömiä elämään vapaasti, mikä voisi hänen mielestään edistää Suomen muuttumisen diktatuuriksi, eli "kehitysmaalaistumista."

Joku voisi tässä kutsua de Witiä tekopyhäksi tai ristiriitaiseksi, kun hän kannattaa aatetta, joka yhdistää samaan aikaan fasismia ja liberalismia. Mutta jos aidosti uskoo vanhoihin rotukäsityksiin ja, että ne muodostavat hierarkian, jossa demokratia ja yksiövapauksien kunnioitus ovat valkoisen ”rodun” ainutlaatuisia geneettisiä ominaisuuksia, fasismi muodostuu ainoaksi ja välttämättömäksi järjestelmäksi, jolla ylläpitää valkoisten välistä anarkistista utopiaa. Suurin ongelma koko tässä kyseenalaisessa ideologisessa konstruktitiossa on se, että toteuttaakseen tällaisen rasistisen anarkistiutopian, tarivitaan paljon väkivaltaa. Marco de Wit ja hänen ryhmänsä ovat paljolti pitäytyneet poliittisesta väkivallasta, jos ei lasketa pahoinpitelyitä, mutta terrorismin siemenet ovat sisäänrakennettu hänen ideologiassaan, kuten Christchurhsin terrroristi osoitti.

Mutta ei tässä vielä kaikki! Seuraavassa osassa käsittelen Marco de Witin juutalaisvastaisuutta.

 


[i] Burleigh, Michael; suomentanut Seppo Hyrkäs, Kolmas valtakunta. Uusi historia, WSOY, Helsinki, 2004

[ii] Voitte tarkastaa itse hänen kirjoitustaan tästä linkistä ja tehdä omat johtopäätökset: https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/

Jos mahdollisesti tämän artikkelin johdosta Marco de Wit on muokannut nettisivujaan, tässä on arkistoitu versio, johon tämä artikkeli perustuu: https://web.archive.org/web/20181021124622/https://marcodewit.fi/aatteeni-asta-ohon/

[iii] https://en.wikipedia.org/wiki/Black_Sun_(symbol)

[iv] Ollitervo, Sakari ja Immonen, Kari (toim.) Herder, Suomi, Eurooppa. SKS, Hesinki, 2006 

[v] Maïche, Karim. Mitäs Me Länsimaalaiset!: Suomi Ja Lännen Käsite. Helsinki: Into, 2015.  

[vi] https://ostarapublications.com

[vii] Sontag, Susan, "What's Happening to America? (A Symposium)". Partisan Review. 1967, 34 (1): 57–8. Archived from the original on 2014-03-27.

[viii] Gardell, Mattias, Gods of the Blood. The Pagan Revival and White Separatism, Duke Univercity Press, Durham ja London, 2003

 

]]>
2 http://samieerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275266-eraan-talousliberaalin-radikalisoituminen-osa-2-aarirasismi#comments Fasismi Marco de Wit Paleokonservatismi Rasismi Wed, 01 May 2019 10:00:00 +0000 Sami Eerola http://samieerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275266-eraan-talousliberaalin-radikalisoituminen-osa-2-aarirasismi
Tsirp! Jussi Halla-ahon undulaattipolitiikka http://ipa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275272-tsirp-jussi-halla-ahon-undulaattipolitiikka <p>&nbsp;</p><p>Kirkkopäivien osallistujat eivät näe hyvänä Jussi Halla-ahon osallistumista &quot;sananvapauskeskusteluun&quot;. Miehen mielestä kun hukkuvien pakolaisten pelastaminen on kriminalisoitava, ja vihreiden poliitikkonaisten raiskaukset sekä muun muassa homoseksuaalin ampumisella hekumointi ovat ihan edelleenkin ok, sillä hän ei ole irtisanoutunut sanomisistaan. Halla-aho kommentoi&nbsp; hyvin maltilliseen kirkkoväen keskusteluun: &quot; Titityy, ei mulla muuta.&quot; Se kertoo paljon hänen poliittisesta diskurssistaan.</p><p>Eron ottaminen entiseen ajatteluun ja selkeä irtiotto vaatii kykyä nähdä tekonsa ulkopäin. Esimerkiksi Pohjoimaisen Vastarintaliikkeen Esa Holappa otti eron perustamistaan uusnatseista, jotka ovat terrorisoineet suomalaisia vuosia syyllistyen lukuisiin pahoinpitelyihin ja tappoon.&nbsp; Nyt hurjan kohun kohteena Hussein Al-Taee ymmärsi hävetä ja myönsi puheensa, kun ne tuotiin hänen eteensä. Olen keskustellut Holapan kanssa kasvotusten, eikä se ollut vaikeaa. Hän on osoittanut ottaneensa eron entisestä. Arvostan sellaista.</p><p>Jussi Halla-ahon puheet sen sijaan venyvät ja mutkistuvat, ja liekurtelevista selityksistä ainoa selvä asia on, että hän ei sanomisiaan peru. Itsekin raiskausuhkauksia saanena sanoisin että tuo ei riitä.</p><p>&quot;Titityy&quot;-lausunnollaan Halla-aho tuntui yltävän uusiin sfääreihin poliittisessa retoriikassaan. Mutta itse asiassa niin ei ole. Kun Jussi Halla-aho sai rentoutua vaalipaneeleissa riittävästi, kävi niin, että kuittasi maahanmuuttokysymyksiä kertomalla että unohti muistiinpanot kotiin, tai vastaamalla: &quot;Onpas kummallisia kysymyksiä&quot;.&nbsp; Sopii murroikäiselle koululaiselle, mutta puolueen puheenjohtajan suusta voisi odottaa jotain.</p><p>Perussuomalaisten hallituskysymyksiin antamat vastaukset ovat samaa undulaattitasoa. Ne herättävät yhä syvemmän ihmetyksen esimerkiksi siitä, miksi kokoomus on niin tiukasti peesaa perussuomalaisten maahanmuuttopoliitiikkaa. Samaistuminen tällaiseen politiikan tasoon on tietysti valinta sekin ja kertoo ehkä olennaisella tasoilla jotain molempien oletetun äänestäjäkunnan luonteesta. &nbsp;</p><p>Perussuomalaisten vastauksissa loogista on ainoastaan se, että jokainen vastaus näyttää sisältävän vastakkaisia asioita. Suomi on pieni maa, kun puhutaan päästövastuista, mutta suuri maa kun puhutaan esimerkkinä olemisesta päästövastuista.&nbsp; Suomi ei saa lisätä kehitysapua, mutta Suomen tulee lisätä niitä asioita, joihin tarvitaan kehitysapurahoja. Suomalaisen lainvalmistelun pohjana tulee olla mm. turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikennys, mutta se ei saa olla ideologista ja epätasapuolista. Maahanmuutto on maamme syrjäytymisen ainoa syy, ja toisaalla Hallaaho on todennut, kuinka sosiaalituet ja työttömyyskorvaus eivät kuulu valtion tehtäviin. Köyhille siis olisi luvassa kylmä kyytiä. Ja linja jatkuu: yleissitovuus on must, mutta paikallista sopimista tulee lisätä.&nbsp;</p><p>Tsirp tsirp. Titityy. &nbsp;</p><p>Kun ristiriitoja ei näe, niitä ei osaa varoa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kirkkopäivien osallistujat eivät näe hyvänä Jussi Halla-ahon osallistumista "sananvapauskeskusteluun". Miehen mielestä kun hukkuvien pakolaisten pelastaminen on kriminalisoitava, ja vihreiden poliitikkonaisten raiskaukset sekä muun muassa homoseksuaalin ampumisella hekumointi ovat ihan edelleenkin ok, sillä hän ei ole irtisanoutunut sanomisistaan. Halla-aho kommentoi  hyvin maltilliseen kirkkoväen keskusteluun: " Titityy, ei mulla muuta." Se kertoo paljon hänen poliittisesta diskurssistaan.

Eron ottaminen entiseen ajatteluun ja selkeä irtiotto vaatii kykyä nähdä tekonsa ulkopäin. Esimerkiksi Pohjoimaisen Vastarintaliikkeen Esa Holappa otti eron perustamistaan uusnatseista, jotka ovat terrorisoineet suomalaisia vuosia syyllistyen lukuisiin pahoinpitelyihin ja tappoon.  Nyt hurjan kohun kohteena Hussein Al-Taee ymmärsi hävetä ja myönsi puheensa, kun ne tuotiin hänen eteensä. Olen keskustellut Holapan kanssa kasvotusten, eikä se ollut vaikeaa. Hän on osoittanut ottaneensa eron entisestä. Arvostan sellaista.

Jussi Halla-ahon puheet sen sijaan venyvät ja mutkistuvat, ja liekurtelevista selityksistä ainoa selvä asia on, että hän ei sanomisiaan peru. Itsekin raiskausuhkauksia saanena sanoisin että tuo ei riitä.

"Titityy"-lausunnollaan Halla-aho tuntui yltävän uusiin sfääreihin poliittisessa retoriikassaan. Mutta itse asiassa niin ei ole. Kun Jussi Halla-aho sai rentoutua vaalipaneeleissa riittävästi, kävi niin, että kuittasi maahanmuuttokysymyksiä kertomalla että unohti muistiinpanot kotiin, tai vastaamalla: "Onpas kummallisia kysymyksiä".  Sopii murroikäiselle koululaiselle, mutta puolueen puheenjohtajan suusta voisi odottaa jotain.

Perussuomalaisten hallituskysymyksiin antamat vastaukset ovat samaa undulaattitasoa. Ne herättävät yhä syvemmän ihmetyksen esimerkiksi siitä, miksi kokoomus on niin tiukasti peesaa perussuomalaisten maahanmuuttopoliitiikkaa. Samaistuminen tällaiseen politiikan tasoon on tietysti valinta sekin ja kertoo ehkä olennaisella tasoilla jotain molempien oletetun äänestäjäkunnan luonteesta.  

Perussuomalaisten vastauksissa loogista on ainoastaan se, että jokainen vastaus näyttää sisältävän vastakkaisia asioita. Suomi on pieni maa, kun puhutaan päästövastuista, mutta suuri maa kun puhutaan esimerkkinä olemisesta päästövastuista.  Suomi ei saa lisätä kehitysapua, mutta Suomen tulee lisätä niitä asioita, joihin tarvitaan kehitysapurahoja. Suomalaisen lainvalmistelun pohjana tulee olla mm. turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikennys, mutta se ei saa olla ideologista ja epätasapuolista. Maahanmuutto on maamme syrjäytymisen ainoa syy, ja toisaalla Hallaaho on todennut, kuinka sosiaalituet ja työttömyyskorvaus eivät kuulu valtion tehtäviin. Köyhille siis olisi luvassa kylmä kyytiä. Ja linja jatkuu: yleissitovuus on must, mutta paikallista sopimista tulee lisätä. 

Tsirp tsirp. Titityy.  

Kun ristiriitoja ei näe, niitä ei osaa varoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
46 http://ipa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275272-tsirp-jussi-halla-ahon-undulaattipolitiikka#comments Kirkkopäivät Maahanmuutto perussuomalaiset Rasismi Selkärangattomuus Tue, 30 Apr 2019 09:22:18 +0000 Irma Hirsjärvi http://ipa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275272-tsirp-jussi-halla-ahon-undulaattipolitiikka
Miten nimitellä toista ihmistä, hohhoijaa! http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274298-miten-nimitella-toista-ihmista-hohhoijaa <p>Toimittaja Vehkoon eilen saama rikostuomio näyttää miten heppoisella pohjalla ihmisten maalaisjärjen käyttö tänä päivänä on. Hirvittävä kiljuminen siitä miten voisi jatkossa nimitellä toista ihmistä.</p><p>Voiko typerämpää ajantuhlausta olla? Rautalangasta niille, jotka ovat tietämättömiä tai muuten uusavuttomia:&nbsp;</p><p>Jos et tiedä miten nimitellä toista ihmistä, käytä nimeä. Se on yleensä annettu ihmisen yksilöimiseksi.</p><p>Jos et tunne ihmistä, on yleensä turha nimitellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Toimittaja Vehkoon eilen saama rikostuomio näyttää miten heppoisella pohjalla ihmisten maalaisjärjen käyttö tänä päivänä on. Hirvittävä kiljuminen siitä miten voisi jatkossa nimitellä toista ihmistä.

Voiko typerämpää ajantuhlausta olla? Rautalangasta niille, jotka ovat tietämättömiä tai muuten uusavuttomia: 

Jos et tiedä miten nimitellä toista ihmistä, käytä nimeä. Se on yleensä annettu ihmisen yksilöimiseksi.

Jos et tunne ihmistä, on yleensä turha nimitellä.

 

Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.    

]]>
57 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274298-miten-nimitella-toista-ihmista-hohhoijaa#comments Rasismi Solvaus Sat, 13 Apr 2019 08:25:38 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274298-miten-nimitella-toista-ihmista-hohhoijaa
Rasismia vai taloudenhoitoa? http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273482-rasismia-vai-taloudenhoitoa <p>Meille perussuomalaisille sanotaan usein, että meitä ei voi äänestää, koska olemme rasisteja. Siis valtamedian mukaan.</p><p>Mietitäänpä taaskin hieman. Vastahakoisuutemme sosiaalietuusperäistä maahanmuuttoa kohtaan johtuu taloudesta. Kyse ei ole rasismista vaan siitä, kuinka suomalaisilta ihmisiltä kannetut verovarat käytetään.</p><p>Ei ole rasismia sanoa, että haluamme suomalaisten ihmisten verovarat käytettäviksi suomalaisten ihmisten omaksi hyväksi eikä vieraiden kansakuntien hyväksi.</p><p>Tämä nojaa meritokraattiseen (ansaintaperustaiseen) oikeudenmukaisuuskäsitykseen, johon perustuu myös verojenkannon oikeutus. Jos verovarat eivät palaudu oman kansakunnan hyväksi, menee moraalinen oikeutus verottamiselta, ja pois sulavat sekä halu hankkia verotettavaa tuloa että maksaa veroja.</p><p>Progressiivisen verotuksen vuoksi varat palautuvat kansalaisille vuotavalla sangolla, mutta kuitenkin. Kieroa on, että monet tukiriippuvaiset ihmiset ovat itse vaatineet tähän maahan lisää tukiriippuvaisia ihmisiä maahanmuuton kautta.</p><p>Kansallisvaltio on etujärjestö, jonka tehtävä on ajaa omien kansalaistensa etua. Tämä vaikuttaa unohtuneen valtavirtapoliitikoilta, jotka ovat pyrkineet ostamaan moraalikarismaa ammentamalla hyväntekeväisyysrahaa vieraille veronmaksajien aarrearkusta.</p><p>Koska kyseessä on poliittinen teatteri, on maahanmuuttoa vaativien moraaliposeeraajien ainoaksi argumentiksi jäänyt perätön syytös: rasisti! On kuitenkin täysin eri asia vastustaa haitalliseksi todettua maahanmuuttoa järjestelmäilmiönä makrotasolla kuin vastustaa jotakin ihmistä tai kansanryhmää yksilökäyttäytymisen mikrotasolla.</p><p>Itse peruslähtökohta, toisin sanoen se, että maahanmuutto on (työperäinen maahanmuutto mukaan lukien)<em> julkisen talouden </em>kannalta tappiollista, on tullut osoitetuksi taloustutkija Samuli Salmisen ja Suomen Perustan julkaisemissa tutkimuksissa, jotka löytyvät <a href="https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2015/10/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-osa-1-toteutuneet-julkisen-talouden-tulot-ja-menot-v3.pdf" target="_blank">täältä</a>, <a href="https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/03/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-Elinkaarivaikutukset-pdf.pdf" target="_blank">täältä</a> ja <a href="https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2018/10/Kuinka-kalliiksi-halpaty%C3%B6voima-tulee-pdf.pdf" target="_blank">täältä</a>. Samaa johtopäätöstä tukevat myös tilintarkastaja Pauli Vahteran analyysit, jotka löytyvät <a href="https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-1-3-taustaa/" target="_blank">täältä</a>, <a href="https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-2-3-eurot/" target="_blank">täältä</a> ja <a href="https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-3-3-velkaantumisen-kierre/" target="_blank">täältä</a>.</p><p>Rasismilla eli rotusorrolla ei ole mitään tekemistä oman julkisen taloutemme rahanjaon ja veropolitiikan kanssa. Vaikerointi ylisukupolvisesta kaakaovelasta ei riitä syyllistämään nykyisin eläviä ja tulevia suomalaisia, joiden piikkiin valtavirtapoliitikot ovat kaatamassa valtionvelat. Mutta se riittää upottamaan pitkässä juoksussa koko valtiontalouden.</p><p>&nbsp;</p><p>Jukka Hankamäki</p><p>FT, VTT</p><p>Projektitutkija Suomen Perustassa</p><p>Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meille perussuomalaisille sanotaan usein, että meitä ei voi äänestää, koska olemme rasisteja. Siis valtamedian mukaan.

Mietitäänpä taaskin hieman. Vastahakoisuutemme sosiaalietuusperäistä maahanmuuttoa kohtaan johtuu taloudesta. Kyse ei ole rasismista vaan siitä, kuinka suomalaisilta ihmisiltä kannetut verovarat käytetään.

Ei ole rasismia sanoa, että haluamme suomalaisten ihmisten verovarat käytettäviksi suomalaisten ihmisten omaksi hyväksi eikä vieraiden kansakuntien hyväksi.

Tämä nojaa meritokraattiseen (ansaintaperustaiseen) oikeudenmukaisuuskäsitykseen, johon perustuu myös verojenkannon oikeutus. Jos verovarat eivät palaudu oman kansakunnan hyväksi, menee moraalinen oikeutus verottamiselta, ja pois sulavat sekä halu hankkia verotettavaa tuloa että maksaa veroja.

Progressiivisen verotuksen vuoksi varat palautuvat kansalaisille vuotavalla sangolla, mutta kuitenkin. Kieroa on, että monet tukiriippuvaiset ihmiset ovat itse vaatineet tähän maahan lisää tukiriippuvaisia ihmisiä maahanmuuton kautta.

Kansallisvaltio on etujärjestö, jonka tehtävä on ajaa omien kansalaistensa etua. Tämä vaikuttaa unohtuneen valtavirtapoliitikoilta, jotka ovat pyrkineet ostamaan moraalikarismaa ammentamalla hyväntekeväisyysrahaa vieraille veronmaksajien aarrearkusta.

Koska kyseessä on poliittinen teatteri, on maahanmuuttoa vaativien moraaliposeeraajien ainoaksi argumentiksi jäänyt perätön syytös: rasisti! On kuitenkin täysin eri asia vastustaa haitalliseksi todettua maahanmuuttoa järjestelmäilmiönä makrotasolla kuin vastustaa jotakin ihmistä tai kansanryhmää yksilökäyttäytymisen mikrotasolla.

Itse peruslähtökohta, toisin sanoen se, että maahanmuutto on (työperäinen maahanmuutto mukaan lukien) julkisen talouden kannalta tappiollista, on tullut osoitetuksi taloustutkija Samuli Salmisen ja Suomen Perustan julkaisemissa tutkimuksissa, jotka löytyvät täältä, täältä ja täältä. Samaa johtopäätöstä tukevat myös tilintarkastaja Pauli Vahteran analyysit, jotka löytyvät täältä, täältä ja täältä.

Rasismilla eli rotusorrolla ei ole mitään tekemistä oman julkisen taloutemme rahanjaon ja veropolitiikan kanssa. Vaikerointi ylisukupolvisesta kaakaovelasta ei riitä syyllistämään nykyisin eläviä ja tulevia suomalaisia, joiden piikkiin valtavirtapoliitikot ovat kaatamassa valtionvelat. Mutta se riittää upottamaan pitkässä juoksussa koko valtiontalouden.

 

Jukka Hankamäki

FT, VTT

Projektitutkija Suomen Perustassa

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki

]]>
6 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273482-rasismia-vai-taloudenhoitoa#comments Julkinen talous Maahanmuuttokustannukset Rasismi Talouspolitiikka Fri, 05 Apr 2019 05:52:21 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273482-rasismia-vai-taloudenhoitoa
Rasismin tutkimuksesta ja maahanmuuton tavoitteista http://jaakkonaski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272444-rasismin-tutkimuksesta-ja-maahanmuuton-tavoitteista <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10688097">Yle uutisoi</a> Helsingin yliopiston tutkijasta Tuuli Kurjesta, joka täyttää tutkimustyön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimusta toteamalla, että suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on piilorasismia. Se ilmenee siten, että maahanmuuttajia ohjataan esimerkiksi hoiva-alalle, vaikka heitä ei kyseinen ala kiinnostaisi. Jutussa Kurjen nimiin laitetut väitteet ovat siinä määrin käsitteellisesti ristiriitaisia, että niistä on sanottava muutamia asioita. Samoin tutkimuksen käytännön arvo kotoutuksessa ja maahanmuutossa yleensä on kyseenalainen.</p><p>Tarkastellaan ensin rasismi-termin käyttöä. Kurki toteaa, että maahanmuuttajia hoiva-alalle ohjattaessa vedotaan rodullistaviin ja rasistisiin väitteisiin, joiden mukaan tietyistä kulttuureista tulevilla on soveltuvuutta kyseiselle alalle heidän maahanmuuttajataustansa takia. En tiedä miksi maahanmuuttajuuden katsotaan tekevän ihmisestä sopivan hoiva-alalle, mutta on selvää, että näin ei ajatella rasismin takia. Kuten Kurki itsekin sen sanoo: kulttuuri ja maahanmuuttajuus ovat ne tekijät, joihin tässä vedotaan, ei rotu tai ideologia rotujen paremmuudesta. Tämä selittänee myös sen, miksi koulumaailmassa ei haluta nähdä rasismia tai puhua siitä: sitä ei yksinkertaisesti ole. Näin tuntuu ajattelevan myös jutussa haastateltu erikoistutkija Pasi Saukkonen, jonka mielestä ongelma ei liity rotuun, vaan pikemminkin siihen, että maahanmuutto nykyisessä mittakaavassa on uusi asia. Tällöin myös ihmisten kanssa toiminta ja tämän toiminnan käsitteellistäminen vaativat kehittämistä.</p><p>Toinen asia liittyy luokitteluun. Kurki toteaa, että ihmisten jakaminen maahanmuuttajiin ja kantasuomalaisiin on myös ongelmallista, sillä se voi luoda yhteiskunnallista eriytymistä ja loukata niitä, jotka luokitellaan näistä ensimmäiseen ryhmään. Ensinnäkin on todettava, että vaikka luokittelu voi todellakin olla ongelmallista, varsinkin näin uudessa ja kompleksisessa kontekstissa, se on myös kaiken inhimillisen ajattelun perusta. Kaikkia ja kaikkea ei voida käsitellä pelkkänä erottumattomana massana, varsinkaan jos pyritään perusteltuihin ja selkeisiin lopputuloksiin. Samoin olisi mielenkiintoista tietää, miksi vain maahanmuuttajan kategoria voidaan kokea loukkaavana? Jos ihmisiä jaotellaan syntyperän mukaan niihin, jotka ovat syntyneet Suomessa, ja niihin, jotka ovat syntyneet jossain muualla, minkä takia tässä jaottelussa vain toinen kategoria on loukkaava? En tiedä onko Kurjella tähän vastausta, mutta ainakaan hän ei kysyttäessä osaa ehdottaa mitään parempaa menettelyä. Sen sijaan hän kyllä osaa mainita meidät &quot;valkoiset suomalaiset&quot;, joiden käyttämänä maahanmuuttaja-sana voidaan kokea loukkaavana. Jää hieman epäselväksi kuka tässä luokitellaan rasistiseksi: tutkija Kurki itse, joka on ainoa jutussa mainittu henkilö, joka puhuu väristä mitään, vai niin sanotut maahanmuuttajat, jotka Kurjen mukaan loukkaantuvat siitä, että maahanmuuttaja-sanaa käyttävien ihmisten väri on valkoinen?</p><p>Lopuksi vielä käytäntöä. Maahanmuuttoa perustellaan sillä, että se korjaa Suomen vääristyneen ikäpyramidin ja parantaa heikkoa huoltosuhdetta. Käytännössä on kuitenkin havaittu, että maahanmuuttajat työllistyvät kantaväestöä heikommin, kuten myös tässä Ylen jutussa mainitaan. Kysymys kuuluukin, onko työllistymisen kannalta parempi ohjata maahanmuuttajia aloille, joilla olisi kysyntää työvoimasta, vai antaa heidän valita omat urapolkunsa vapaasti? Jutun perusteella kotoutuksessa ja maahanmuuttajien koulutuksessa on jo valittu jälkimmäinen polku, eikä tiukkaa ammatillista ohjausta enää tapahdu. Yliopistoissa olisikin kenties aihetta tarkastella tuotetun tutkimuksen relevanssia ja käytännön arvoa hieman rivakammin, sillä sekä maahanmuuttajien heikko työllisyysaste että maahanmuuton negatiiviset ulkoisvaikutukset tulisi ratkaista mieluummin nopeasti kuin hitaasti. Akateemiset käsitteelliset väärinkäsitykset tuskin ovat siinä avuksi, vaikka aikomukset niiden taustalla olisivat kuinka hyviä.</p><p>Asia voidaan kyllä tulkita myös siten, että maahanmuuttajilla on taipumusta kokea tulleensa vähätellyiksi tai loukatuiksi kotoutus- ja koulutusprosessin aikana, joka seikka tulisi huomioida entistä paremmin. Tässä tapauksessa jutussa esitellyllä tutkimuksella saattaa hyvinkin olla käytännön arvoa, vaikka ihmisten värin maininta tai rasismista puhuminen vaikuttaakin erikoiselta ja äärimmäiseltä. Mikäli näin on, sopii maahamuuttajiltakin kuitenkin odottaa ymmärrystä siinä, että koko ilmiö on varsin uusi ja vaikea suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta. Ihmisten luokittelua maahanmuuttajiin tai kulttuurisia stereotypioita, sikäli kun niitä esiintyy, ei motivoi rasismi vaan pikemminkin inhimillisen ajattelun ominaispiirteet ja hallinnolliset tarpeet. Sopii tietysti kysyä, mikä on paras hallintojärjestelmä ja kenen etuja mikäkin systeemi palvelee, mutta näihin kysymyksiin ei tässä mennä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisoi Helsingin yliopiston tutkijasta Tuuli Kurjesta, joka täyttää tutkimustyön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimusta toteamalla, että suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on piilorasismia. Se ilmenee siten, että maahanmuuttajia ohjataan esimerkiksi hoiva-alalle, vaikka heitä ei kyseinen ala kiinnostaisi. Jutussa Kurjen nimiin laitetut väitteet ovat siinä määrin käsitteellisesti ristiriitaisia, että niistä on sanottava muutamia asioita. Samoin tutkimuksen käytännön arvo kotoutuksessa ja maahanmuutossa yleensä on kyseenalainen.

Tarkastellaan ensin rasismi-termin käyttöä. Kurki toteaa, että maahanmuuttajia hoiva-alalle ohjattaessa vedotaan rodullistaviin ja rasistisiin väitteisiin, joiden mukaan tietyistä kulttuureista tulevilla on soveltuvuutta kyseiselle alalle heidän maahanmuuttajataustansa takia. En tiedä miksi maahanmuuttajuuden katsotaan tekevän ihmisestä sopivan hoiva-alalle, mutta on selvää, että näin ei ajatella rasismin takia. Kuten Kurki itsekin sen sanoo: kulttuuri ja maahanmuuttajuus ovat ne tekijät, joihin tässä vedotaan, ei rotu tai ideologia rotujen paremmuudesta. Tämä selittänee myös sen, miksi koulumaailmassa ei haluta nähdä rasismia tai puhua siitä: sitä ei yksinkertaisesti ole. Näin tuntuu ajattelevan myös jutussa haastateltu erikoistutkija Pasi Saukkonen, jonka mielestä ongelma ei liity rotuun, vaan pikemminkin siihen, että maahanmuutto nykyisessä mittakaavassa on uusi asia. Tällöin myös ihmisten kanssa toiminta ja tämän toiminnan käsitteellistäminen vaativat kehittämistä.

Toinen asia liittyy luokitteluun. Kurki toteaa, että ihmisten jakaminen maahanmuuttajiin ja kantasuomalaisiin on myös ongelmallista, sillä se voi luoda yhteiskunnallista eriytymistä ja loukata niitä, jotka luokitellaan näistä ensimmäiseen ryhmään. Ensinnäkin on todettava, että vaikka luokittelu voi todellakin olla ongelmallista, varsinkin näin uudessa ja kompleksisessa kontekstissa, se on myös kaiken inhimillisen ajattelun perusta. Kaikkia ja kaikkea ei voida käsitellä pelkkänä erottumattomana massana, varsinkaan jos pyritään perusteltuihin ja selkeisiin lopputuloksiin. Samoin olisi mielenkiintoista tietää, miksi vain maahanmuuttajan kategoria voidaan kokea loukkaavana? Jos ihmisiä jaotellaan syntyperän mukaan niihin, jotka ovat syntyneet Suomessa, ja niihin, jotka ovat syntyneet jossain muualla, minkä takia tässä jaottelussa vain toinen kategoria on loukkaava? En tiedä onko Kurjella tähän vastausta, mutta ainakaan hän ei kysyttäessä osaa ehdottaa mitään parempaa menettelyä. Sen sijaan hän kyllä osaa mainita meidät "valkoiset suomalaiset", joiden käyttämänä maahanmuuttaja-sana voidaan kokea loukkaavana. Jää hieman epäselväksi kuka tässä luokitellaan rasistiseksi: tutkija Kurki itse, joka on ainoa jutussa mainittu henkilö, joka puhuu väristä mitään, vai niin sanotut maahanmuuttajat, jotka Kurjen mukaan loukkaantuvat siitä, että maahanmuuttaja-sanaa käyttävien ihmisten väri on valkoinen?

Lopuksi vielä käytäntöä. Maahanmuuttoa perustellaan sillä, että se korjaa Suomen vääristyneen ikäpyramidin ja parantaa heikkoa huoltosuhdetta. Käytännössä on kuitenkin havaittu, että maahanmuuttajat työllistyvät kantaväestöä heikommin, kuten myös tässä Ylen jutussa mainitaan. Kysymys kuuluukin, onko työllistymisen kannalta parempi ohjata maahanmuuttajia aloille, joilla olisi kysyntää työvoimasta, vai antaa heidän valita omat urapolkunsa vapaasti? Jutun perusteella kotoutuksessa ja maahanmuuttajien koulutuksessa on jo valittu jälkimmäinen polku, eikä tiukkaa ammatillista ohjausta enää tapahdu. Yliopistoissa olisikin kenties aihetta tarkastella tuotetun tutkimuksen relevanssia ja käytännön arvoa hieman rivakammin, sillä sekä maahanmuuttajien heikko työllisyysaste että maahanmuuton negatiiviset ulkoisvaikutukset tulisi ratkaista mieluummin nopeasti kuin hitaasti. Akateemiset käsitteelliset väärinkäsitykset tuskin ovat siinä avuksi, vaikka aikomukset niiden taustalla olisivat kuinka hyviä.

Asia voidaan kyllä tulkita myös siten, että maahanmuuttajilla on taipumusta kokea tulleensa vähätellyiksi tai loukatuiksi kotoutus- ja koulutusprosessin aikana, joka seikka tulisi huomioida entistä paremmin. Tässä tapauksessa jutussa esitellyllä tutkimuksella saattaa hyvinkin olla käytännön arvoa, vaikka ihmisten värin maininta tai rasismista puhuminen vaikuttaakin erikoiselta ja äärimmäiseltä. Mikäli näin on, sopii maahamuuttajiltakin kuitenkin odottaa ymmärrystä siinä, että koko ilmiö on varsin uusi ja vaikea suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta. Ihmisten luokittelua maahanmuuttajiin tai kulttuurisia stereotypioita, sikäli kun niitä esiintyy, ei motivoi rasismi vaan pikemminkin inhimillisen ajattelun ominaispiirteet ja hallinnolliset tarpeet. Sopii tietysti kysyä, mikä on paras hallintojärjestelmä ja kenen etuja mikäkin systeemi palvelee, mutta näihin kysymyksiin ei tässä mennä.

]]>
0 http://jaakkonaski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272444-rasismin-tutkimuksesta-ja-maahanmuuton-tavoitteista#comments Maahanmuutto Rasismi Tutkimus Sun, 24 Mar 2019 11:16:05 +0000 Jaakko Naski http://jaakkonaski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272444-rasismin-tutkimuksesta-ja-maahanmuuton-tavoitteista